Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
ʻOku Tataki ʻe he Kau ʻAposetolo ʻa Sīsuú Hono Siasí—Akoʻi, papitaiso, fakamoʻui, mo vahevahe ʻa e meʻa kotoa pē


Ngāue 1–4

ʻOku Tataki ʻe he Kau ʻAposetolo ʻa Sīsuú Hono Siasí

Akoʻi, papitaiso, fakamoʻui, mo vahevahe ʻa e meʻa kotoa pē

ʻOku akoʻi ʻe he Kau ʻAposetoló ʻa e ongoongoleleí.

Hili ʻa e foki ʻa Sīsū ki Heʻene Tamai ʻi Hēvaní, naʻe hoko ʻa e kau ʻAposetoló ko e kau taki ʻo e Siasí. Naʻa nau akoʻi ʻa e ongoongolelei ʻa e Fakamoʻuí, fakaafeʻi ʻa e kakaí ke nau kau ki Hono Siasí, pea fakahoko ha ngaahi mana lahi ʻaki ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá. Naʻe talaʻofa ange ʻe Sīsū te Ne tokoniʻi kinautolu ʻaki ʻEne fekauʻi mai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

Ngāue 1:8–13; 2:41–47

ʻOku fakanofo ʻe he Kau ʻAposetoló ʻa Mataiasi.

Koeʻuhí ko e mate ʻa Siutasí, naʻe toko hongofulu mā taha pē ʻa e kau ʻAposetoló. Naʻe lotu ʻa e kau ʻAposetoló ke ʻiloʻi pe ko hai naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá ke ne fetongi ʻa Siutasí pea hoko ko ha fakamoʻoni makehe ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe fili ʻe he ʻOtuá ha tangata ko Mataiasi. Naʻá ne hoko ko e taha ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá.

Ngāue 1:15–26

ʻOku fakafonu ʻa e kau ʻAposetoló ʻaki ʻa e mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Naʻe fakataha ʻa e kau ākongá ʻi Selusalema ʻi ha ʻaho mālōlō makehe ʻa e kau Siú. Fakafokifā pē naʻe hangē naʻe fakafonu ʻa e falé ʻe ha matangi mei he langí. Naʻa nau mamata ki ha maama hangē ko e ulo ʻa e afí ʻoku nofoʻia kinautolu, pea naʻe fakafonu kinautolu kotoa ʻaki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Koeʻuhí ko e Laumālie Māʻoniʻoní, naʻa nau lava ʻo lea ʻi ha ngaahi lea kehekehe.

Ngāue 2:1–4

ʻOku fakatahataha mai ʻa e kakaí ke fanongo ki he lea ʻa e kau ʻAposetoló.

ʻI he fanongo ʻa e kakai ʻi Selusalemá fekauʻaki mo e meʻá ni, naʻe fakatahataha mai ha fuʻu kakai tokolahi. Neongo naʻe haʻu ʻa e kakai ʻi he haʻofangá mei ha ngaahi fonua kehekehe pea nau lea ʻi ha ngaahi lea fakafonua kehekehe, ka naʻa nau takitaha fanongo ki he meʻa naʻe lea ʻaki ʻe he kau ʻAposetoló ʻi honau lea fakafonuá. Naʻe ofo ʻa e kakaí!

Ngāue 2:5–13

ʻOku vahevahe ʻe Pita ʻene fakamoʻoní.

Naʻe tuʻu ʻa Pita ʻo lea ki he kakaí. Naʻá ne talanoa kiate kinautolu fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi. Naʻá ne fai ʻene fakamoʻoni ko Sīsū ʻa e Fakamoʻuí pea kuó Ne toetuʻu.

Ngāue 2:14–36

ʻOku fehuʻi ʻe he kakaí ki he Kau ʻAposetoló ʻa e founga ke liliu ai ʻenau moʻuí.

ʻI he fanongo ʻa e kakaí ki he meʻá ni, naʻa nau ongoʻi ʻoku fiemaʻu ke nau liliu. Naʻa nau ʻeke ki he kau ʻAposetoló pe ko e hā ʻa e meʻa ʻoku totonu ke nau faí.

Ngāue 2:37

Kakai ʻoku papitaiso.

Naʻe pehē ange ʻe Pita, “Fakatomala, pea mou takitaha papitaiso ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ke fakamolemole ʻai ʻa e angahalá, pea te mou maʻu mo e foaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.” Naʻe papitaiso ha kakai ʻe toko 3,000 nai pea nau kau ki he Siasí ʻi he ʻaho ko iá.

Ngāue 2:38–43

ʻOku ʻi muʻa ʻi he temipalé ha tangata ʻoku ʻikai lava ʻo lue.

Kimui angé, naʻe ʻalu ʻa Pita mo Sione ki he temipalé. Naʻá na sio ki ha tangata naʻe ʻikai lava ʻo lue. Naʻá ne tangutu ai ʻi he ʻaho kotoa pē, ʻo kole paʻanga ki he kakaí.

Ngāue 3:1–2

ʻOku talanoa ʻa Pita mo Sione ki he tangatá.

Naʻe kole paʻanga ʻa e tangatá kia Pita mo Sione. Naʻá na tuʻu ʻo sio kiate ia. Naʻe pehē ange ʻe Pita, “Sio mai kiate kimaua.”

Ngāue 3:3–4

ʻOku fakamoʻui ʻa e tangatá ʻi he mālohi ʻo e ʻOtuá pea ʻokú ne lava ʻo tuʻu hake.

Naʻe pehē ʻe Pita naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻana siliva pe koula. Ka naʻá na maʻu ha meʻa naʻe toe lelei ange. Naʻá ne talaange, “ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisi ʻo Nāsaletí tuʻu hake ʻo ʻalu.” Naʻe tokoniʻi ia ʻe Pita ke ne tuʻu ki ʻolunga. Ko e fuofua taimi ia ʻi he moʻui ʻa e tangatá ke ne lava ai ʻo lue! Naʻá ne fuʻu fiefia ʻaupito naʻá ne puna ʻo hū ki he temipalé mo Pita mo Sione.

Ngāue 3:6–8

ʻOku tala ʻe Pita ki he kakaí ke nau fakatomala pea tui kia Sīsū.

Naʻe ofo ʻa e kakaí. Naʻe talaange ʻe Pita kiate kinautolu naʻe ʻikai ko hono mālohí pe mālohi ʻo Sioné naʻá ne fakamoʻui ʻa e tangatá. Naʻe fakamoʻui ia ʻe he mālohi ʻo Sīsū Kalaisí mo e tui kiate Iá. Naʻe talaange ʻe Pita ke nau fakatomala pea tui kia Sīsū.

Ngāue 3:9–26

ʻOku talaange ʻe ha kau taki ʻe niʻihi kia Pita mo Sione he ʻikai ke na lava ʻo akoʻi fekauʻaki mo Sīsū.

Naʻe ʻikai saiʻia ha niʻihi ʻo e kau taki ʻo e kakai Siú ʻi he meʻa naʻe akoʻi ʻe Pita mo Sioné. Naʻa nau pehē naʻe ʻikai ngofua ke akoʻi ʻe ha taha fekauʻaki mo Sīsū.

Ngāue 4:1–18

ʻOku talaange ʻe Pita mo Sione ki he kau takí ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke ʻilo ʻe he kakaí fekauʻaki mo Sīsū.

Naʻe pehē ʻe Pita mo Sione te na talangofua ki he ʻOtuá, pea naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá ke na tala ki he kakaí ʻa e meʻa naʻá na ʻilo fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí.

Ngāue 4:19–20

ʻOku haʻohaʻo takai ʻa e kakaí ʻi hono papitaiso ʻe Pita ha fefine.

Naʻe hokohoko atu hono akoʻi ʻe he kau ʻAposetoló ʻa e ongoongolelei ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ha mālohi lahi. Naʻe fakaʻau ke tokolahi ange ʻa e kakai naʻe kau mai ki Hono Siasí. Naʻe fakafonu kinautolu ʻaki ʻa e Laumālié. Naʻa nau feʻofaʻaki mo fevahevaheʻaki ʻa e meʻa kotoa pē. Naʻa nau fakatau atu ʻa e meʻa naʻa nau maʻú pea foaki ʻa e paʻangá ki he kau ʻAposetoló ke foaki ki he masivá.

Ngāue 4:31–37