“Papitaiso,” Ngaahi Tefitó mo e Ngaahi Fehuʻí (2023)
Vakai Fakalūkufuá
Papitaisó
Ko e papitaiso ʻi he fakauku ʻi he vaí ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafaí, ʻa e ʻuluaki ouau ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku toe fiemaʻu foki ia ke hoko ai ha tokotaha fakafoʻituitui ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea maʻu ʻa e fakamoʻui taʻengatá. Ko kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi ki he moʻui taʻengatá, kuo pau ke nau muimui ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻenau papitaiso mo maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.
Papitaiso ʻi he Founga ʻa e ʻEikí
Naʻe fakahaaʻi mai ʻe he Fakamoʻuí ʻa e founga totonu ʻo e papitaisó ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ʻo fakahaaʻi moʻoni mai ai kuo pau ke fakahoko ʻa e ouaú ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea kuo pau ke fakahoko ia ʻi he fakauku:
“Ko e tokotaha ko ia kuo ui ʻe he ʻOtuá mo ne maʻu ʻa e mafai meia Sīsū Kalaisi ke fai ʻa e papitaisó, ʻe ʻalu hifo ki he vaí fakataha mo e tokotaha ko ia kuo fakahā hono loto ke papitaisó, pea te ne pehē, ʻo ui ʻa e tangatá pe fefiné ʻi hono hingoá: Kuo fakamafaiʻi au ʻe Sīsū Kalaisi, pea ʻoku ou papitaiso koe ʻi he huafa ʻo e Tamaí, pea mo e ʻAló, pea mo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻĒmeni.
“Pea te ne toki fakauku leva ʻa e tangatá pe fefiné ʻi he vaí, pea toe ʻalu hake leva mei he vaí.”
ʻOku fakataipe ʻe he fakaukú ʻa e mate ʻa e moʻui angahala ʻa ha taha pea mo hono fanauʻi foʻou ki ha moʻui fakalaumālie, kuo fakatapui ke tokoni ki he ʻOtuá mo ʻEne fānaú. Ko e fakataipe foki ia ʻo e maté mo e toetuʻú.
Ko e Fuakava ʻo e Papitaisó
Ko kinautolu ʻoku papitaisó ʻoku nau fai ha fuakava mo e ʻOtuá ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí, tauhi ʻEne ngaahi fekaú, mo tauhi kiate Ia ʻo aʻu ki he ngataʻangá. ʻOku fakafoʻou ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e fuakavá ni ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau maʻu ai ʻa e sākalamēnití.
Ko kinautolu ʻoku nau tauhi ʻa e fuakava naʻa nau fai ʻi he papitaisó, ʻoku tāpuekina kinautolu ʻe he ʻEikí koeʻuhí ko ʻenau faivelengá. ʻOku kau ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi tāpuakí ʻa e takaua maʻu pē ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ko e fakamolemoleʻi ʻo e ngaahi angahalá, pea mo e faingamālie ke toe fanauʻi foʻou fakalaumālié. Kapau te nau hokohoko atu ʻi he faivelenga, ʻoku talaʻofa kiate kinautolu ʻa e moʻui taʻengatá.
Fānau Īkí mo e Papitaisó
ʻOku tau ʻilo mei ha fakahā ʻi he ʻaho kimui ní, ʻoku huhuʻi ʻa e fānau īkí tuʻunga ʻi he ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku folofola ʻa e ʻEikí, “ʻOku ʻikai te nau lava ʻo fai angahala, he ʻoku ʻikai tuku kia Sētane ʻa e mafai ke ʻahiʻahiʻi ʻa e fānau īkí, kae ʻoua kuo nau fakaʻau ʻo feʻunga ʻi hoku ʻaó.” ʻOku ʻikai fiemaʻu ke papitaiso kinautolu kae ʻoua kuo nau aʻu ki he taʻu ʻe ala ʻekea ai meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué, ʻa ia kuo fakahā mai ʻe he ʻEikí ko e taʻu valú. Ko ia pē ʻokú ne pehē ʻoku fiemaʻu ke papitaiso ʻa e fānau īkí, ʻokú ne “fakaʻikaiʻi ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ʻa Kalaisí, peá ne fakataʻeʻaongaʻi ʻa ʻene fakaleleí mo e mālohi ʻo ʻene huhuʻí.”
Kanotohi Fekauʻakí
-
Maʻuʻanga tokoni maʻá e fānaú