“Ko hono Tokangaekina ʻo Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá,” Ngaahi Tefitó mo e Ngaahi Fehuʻí (2023)
Fakahinohino ki hono Ako ʻo e Ongoongoleleí
Ko Hono Tokangaekina ʻo Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá
Te tau lava ʻo hoko ko e toʻukupu ʻo e ʻOtuá ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé
Kuó ke fakakaukau nai ki he ngaahi faingataʻa mo e mamahi kotoa ʻa e kakai ʻoku mou feohí peá ke fifili ʻo pehē, “ʻOku ou toko taha pē; ko e hā ha lelei te u lava ʻo fai?” Mahalo ʻokú ke toko taha pē, ka te ke kei lava pē ʻo fai ha tokoni lahi ʻaki haʻo fai ha fanga kiʻi meʻa iiki mo faingofua ke tokoniʻi ʻa e niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá. Pea ʻoku fakahoko ha lelei lahi ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi he taimi ʻoku tokoni ai ha kakai tokolahi ʻi he feituʻu mo e founga te nau lava aí.
Te ke lava ʻo tokangaʻi ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻia ʻi ho ʻātakaí ʻi hoʻo vahevahe ho taimí mo e ngaahi talēnití mo “foaki mei hoʻomou ngaahi koloá ki he masivá, … ʻo fakatatau ki he meʻa ʻoku [mou] maʻú, ʻo hangē ko e fafanga ʻo e fiekaiá, mo e fakakofuʻi ʻo e telefuá, mo e ʻaʻahi ki he mahakí, pea tokoni ki honau fakafiemālié, ʻi he meʻa fakalaumālie mo fakatuʻasino fakatouʻosi” (Mōsaia 4:26).
Ko e hā ʻa e Tokangaekina ʻo Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá?
ʻOku ʻuhinga hono tokangaekina ʻo kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá ke tokoniʻi fakatuʻasino, fakalaumālie, mo fakaeloto ʻa e niʻihi kehé. ʻOku kau ai ʻa e “tokoni mo e ngāue fakaetauhi ki he fakafoʻituituí, ngaahi fāmilí, mo e tukui koló; vahevahe ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoní … mo kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá; [mo] tokoniʻi e niʻihi kehé ke nau moʻui fakafalala pē kiate kinautolu.” ʻE lava ke ʻuhinga hono tokangaekina e ngaahi fiemaʻu fakatuʻasinó ki hono feau e ngaahi fiemaʻu fakavavevavé, ka ʻe lava foki ke ʻuhinga ia ke tokoniʻi e kakaí ke nau moʻui fakafalala lahi ange kiate kinautolu koeʻuhí ke nau lava ʻo feau ʻenau ngaahi fiemaʻú ʻi he kahaʻú. ʻOku kau ʻi hono tokangaekina e ngaahi fiemaʻu fakaelotó mo fakalaumālié ʻa e fakafanongó, kaungāongoʻí, mo hono tokoniʻi e niʻihi kehé ke nau ʻiloʻi ʻoku ʻofaʻi kinautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. ʻI heʻetau hoko ko e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau fuakava ai ke ngāue fakaetauhi mo tokoni ke tokangaekina ʻa e niʻihi ʻoku tau feohí.
Ngaahi fakahinohino fekauʻaki mo e ako ʻo e ongoongoleleí: Manavaʻofá, ʻAukaí
Vahe 1
ʻOku Fekauʻi Kitautolu ʻe he ʻOtuá ke Tau ʻOfa mo Tokoni ki he Niʻihi Kehé
ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi Heʻene fānaú kotoa, pea ʻokú Ne finangalo ke tāpuakiʻi kinautolu. Ko e taimi lahi, ko e founga ʻoku tāpuekina ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne fānaú ʻoku fakafou ia ʻi he ngāue ʻoku tau fai ki he niʻihi kehé. Ko hono moʻoní, ko e taha ʻo e ongo fekau lalahi ʻa e ʻOtuá ko e ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú (vakai, Maʻake 12:28–34). Ko e taha ʻo e ngaahi founga ʻoku tau muimui ai ki he fekau ko ʻení ko e “fetauhiʻaki ʻiate [kitautolu] … [pea] tokoni … kiate kinautolu ʻoku nau fie maʻu … tokoní” (Mōsaia 4:15–16).
ʻOku tau fuakava ʻi he temipale ʻo e ʻEikí ke feilaulauʻi mo fakatapui ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku tau maʻú kiate Ia. Ko e founga ʻe taha ʻoku tau fai ai iá ko hono foaki lahi hotau taimí mo e ngāué ke tokoniʻi ʻa e kakai ʻoku tau feohí. ʻI heʻetau fai iá, te tau lava ʻo fokotuʻu ha vā fetuʻutaki loloto ange mo ʻetau Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea hoko ʻo tatau ange mo Kinauá.
ʻOku ʻikai faingamālie pe faingofua maʻu pē ʻa e ngāue tokoní. Ka te tau lava ʻo ʻomi ha fakafiemālie mo ha fiefia ki he niʻihi kehé ʻi heʻetau ʻofa mo tokoniʻi kinautolú. Pea ʻi heʻetau tokoniʻi e niʻihi kehé te tau lava ʻo aʻusia ʻa e fiefia moʻoní mo ongoʻi ʻoku ʻi ai ha taumuʻa ʻo hono fai ha meʻa ʻoku mahuʻinga moʻoní.
Ngaahi meʻa ke fakakaukau ki ai
-
Kapau ʻokú ke fie tokoni ki he niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá ka ʻoku ʻikai ke ke fakapapauʻi e foungá, ʻe ala tokoni ʻa e pōpoaki ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinā ko e “ʻAʻeva ʻi he Hala ʻo Honau Fatongiá.” Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Petinā: “[Ko e] kau tangata mo e kau fafine ʻiloʻiló … ʻoku nau fekumi pea tangutu fakataha mo e kakai ʻoku nau tuenoa ʻi he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Siasí pea ʻi ha ngaahi feituʻu kehe. ʻOku nau fāifeinga maʻu pē ke ‘fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai ʻa e fakafiemālié’ [Mōsaia 18:9], ʻo ʻikai ke nau toe ʻamanaki ki ha fakamālō pe fakahīkihiki.” Te ke lava ʻo toe lau ʻene pōpoakí mo kumi ha fanga kiʻi founga iiki mo faingofua ke tokoniʻi ai ha taha ʻoku faingataʻaʻia. Hiki hoʻo ngaahi fakakaukaú, pea ngāueʻi e ngaahi ongo ʻokú ke maʻú.
-
Naʻe faleʻi ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá: “Ko e tangata kuo fakafonu ʻaki e ʻofa ʻa e ʻOtuá, ʻoku ʻikai fiemālie ia ʻi hono tāpuakiʻi pē hono fāmilí, ka ʻoku ʻalu feʻaluʻaki he funga ʻo e māmaní, ke tāpuakiʻi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.” ʻOkú ke pehē ko e hā e ʻuhinga ʻe fiemaʻu ai ʻe ha taha ʻoku fonu ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá ke tāpuekina ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá? Ko e hā ha ngaahi founga te ke lava ai ʻo vahevahe ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá mo e niʻihi kehé? ʻE tokoniʻi fēfē koe ʻe hoʻo ngaahi ngāue ʻi he ʻofá mo e angaʻofá ke liliu ai mo koé?
Ngaahi ʻekitivitī ki he ako mo e niʻihi kehé
-
Lau fakataha ʻa e Luke 10:25–37. Te ke lava foki ʻo mamata ʻi he vitiō “Talanoa Fakatātā ʻo e Samēlia Leleí” (4:55). Kapau ʻokú ke ako mo ha fānau, mahalo te nau fiefia ke fakafaivaʻi ʻa e talanoa fakatātaá. Hili iá, te mou lava ʻo talanoa fekauʻaki mo e founga naʻe talangofua ai ʻa e Tangata Samēliá ki he fekau ke ʻofa ki hono kaungāʻapí. Te mou lava foki ʻo aleaʻi ʻa e ngaahi ngāue ʻa e taulaʻeikí mo e tangata Līvaí. Ko e hā ha ngaahi ʻuhinga ʻoku ʻikai ke tau faʻa tokoni ai ki he niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá? Te tau lava fēfē ʻo ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻa ko iá? Te mou lava ʻo fevahevaheʻaki ha ngaahi aʻusia ʻi he taimi naʻá ke tokoniʻi ai ha taha naʻe faingataʻaʻia—pe ko e taimi naʻe tokoniʻi ai koe ʻe ha taha—pea mo e ongo naʻá ke maʻú. Te mou lava ʻo takitaha fokotuʻu ha taumuʻa ke tokoniʻi ha taha ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi ha uike ʻe taha pea lipooti leva hoʻo ngaahi aʻusiá.
-
Lau ʻa e Mōsaia 2:17, pea talanoa ki he founga ʻokú ke tauhi ai ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻokú ke tokoni ai ki he niʻihi kehé. Te ke lava leva ʻo mamata ʻi he foʻi vitiō “Day of Service” (5:08). Naʻe tāpuekina fēfē ʻa e kakai ʻi he vitioó ʻi heʻenau ngāue tokoní? Naʻe tāpuekina fēfē ʻa e tukui koló? Fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo kau fakakulupu ʻi ha ʻaho ngāue ʻofa. Te ke lava ʻo fekumi ʻi he JustServe.org ki ha ngaahi fakakaukau.
Ako lahi ange
-
Teutalōnome 15:11; ʻĪsaia 1:17; Mātiu 20:26–27; 22:36–40; Sēkope 2:17–19
-
Russell M. Nelson, “Ko e Fekau Lahi Hono Uá,” Liahona, Nōvema 2019, 96–100
-
Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, vahe 21–22, Gospel Library
Vahe 2
ʻOku Tau Muimui ʻi he Sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí ʻi he Taimi ʻOku Tau Tokangaekina Ai ʻa Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá
Ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻonga ʻo e ngāue ʻofa mo tokoni ki he niʻihi kehé; ko e moʻoni naʻá Ne “faʻa feʻaluʻaki ʻo fai lelei” (Ngāue 10:38). ʻI heʻetau hoko ko e kāingalotu ʻo Hono Siasí, ʻoku fakaafeʻi kitautolu ke tau tokoni ke tokangaʻi ʻa e niʻihi ʻoku tau feohí (vakai, Mōsaia 18:8–10).
ʻI heʻetau hoko ko e kau muimui ʻo Kalaisí, ʻoku tau faifeinga ke vakai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko e ʻafio mai ʻa e Fakamoʻuí kiate kinautolú—ʻoku taʻefakangatangata honau mahuʻingá pea nau maʻu ha ivi malava fakalangi. ʻOku tau tokoniʻi kinautolu ʻi he ngaahi fiemaʻu fakatuʻasino, fakalaumālie, mo fakaeloto. Naʻe fafanga ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fiekaiá mo fakafiemālieʻi ʻa kinautolu naʻe mamahí (hangē ko ʻení, vakai, Mātiu 14:14–21; Luke 7:11–15). Te tau lava ʻo fai ʻa e meʻa tatau. Hangē ko ʻení, ʻe lava ke ʻuhinga ia ke ʻave ha meʻatokoni ki ha kaungāʻapi ʻoku faingataʻaʻia, tangutu ʻo fakafanongo ki ha kaungāmeʻa kuo mole hano ʻofaʻanga, pe tokoni ke tauhi ha taha ʻoku puke. ʻOku tau ngāue fakaetauhi ki he niʻihi kehé ʻo ʻikai ha toe ʻamanaki ke maʻu mai ha faʻahinga meʻa.
Ngaahi meʻa ke fakakaukau ki ai
-
Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2010 ʻo pehē, “ʻI heʻetau muimui ki [he] sīpinga haohaoa [ʻa Sīsū Kalaisí], ʻe hoko ai hotau nimá ko Hono toʻukupu; hotau matá, ko Hono fofonga; hotau lotó, ko Hono loto.” ʻOku ʻuhinga ki he hā ke hoko ho nimá, matá, mo e lotó ko e toʻukupu, fofonga, mo e loto ʻo e Fakamoʻuí? ʻOku tokoniʻi fēfē ʻe he founga fakakaukau ko ʻení ʻa e founga hoʻo tokoni ki he niʻihi kehé? Lau ʻa e 1 Sione 3:17–19, pea fakalaulauloto ki he meʻa ʻokú ne akoʻi mai fekauʻaki mo hono tokangaekina ʻo e niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá. ʻOku fakalotoa fēfē koe ʻe he ngaahi veesi ko ʻení ke ke muimui ki he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí ʻi hoʻo tokoni ki he niʻihi ʻoku mou feohí? Te ke lava ʻo fakakaukau ki ha taha ʻoku fiemaʻu tokoni pe fakalotolahi pea fai ha ngāue tokoni maʻá e tokotaha ko iá kae ʻikai ke ne ʻilo ki ai. Pe ko haʻo tokoni ki ha taha ʻaki haʻo fakafanongo ki heʻene ngaahi hohaʻá pe ko hoʻo hoko ko ha kaungāmeʻa moʻoni. Te ke lava leva ʻo lekooti ho ngaahi fakakaukau fekauʻaki mo e aʻusia ko iá.
-
Te ke lava ʻo lau pe hivaʻi ha ngaahi lea ʻo ha himi fekauʻaki mo hono tokoniʻi ʻo e niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá, hangē ko e “ʻEiki, Te U Muimui Atu” pe “Kuo Lahi Hoku Tāpuakí.” ʻI hoʻo fakakaukau ki he fakalea ʻo e hivá, fakakaukau ki he founga ʻokú ke muimui ai ki he Fakamoʻuí ʻi he taimi ʻokú ke tokoni ai ki he niʻihi kehé. Ko e hā ha ngaahi tāpuaki kuó ke maʻu te ke lava ʻo vahevahe ke hiki hake ʻa e niʻihi ʻoku mou feohí ʻi he founga naʻá Ne fakahokó?
ʻEkitivitī ki he ako mo e niʻihi kehé
-
Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Kēliti W. Kongo: “ʻOku tau hoko ʻo [tatau] ange [mo] Sīsū Kalaisí ʻi heʻetau fai ia … ki ha taha ʻoku kihiʻi siʻi hifo’ ʻo hangē ko haʻatau fai ia kiate Iá [vakai, Mātiu 25:35–40], pea tau ʻofa ʻi hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú [vakai, Maʻake 12:31], mo ʻetau ʻfeʻofaʻaki kiate [kitautolu]; pea hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolú’ [Sione 13:34] mo e taimi ʻko ia ʻoku loto ke lahi ʻiate kimoutolú, ke hoko ia ko homou tauhi’ [Mātiu 20:26].”
“ʻI heʻetau hoko ko e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau ako ke ngāue fakaetauhi ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko Iá koeʻuhí he ʻoku tatali mai ha ngaahi moʻui ke liliu.”
Te mou lava ʻo talanoa ki ha niʻihi ʻo e ngaahi founga naʻe tokoniʻi ai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e niʻihi kehé (vakai, Mātiu 14:13–21; Maʻake 2:1–12; Luke 17:11–19; Sione 9:1–7; 11:1–44). Te ke lava foki ʻo kumi ha ʻū fakatātā ʻo ha niʻihi ʻo e ngaahi talanoa ko ʻení ʻi he Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí pe ko e tānakiʻanga ʻo e “Ngaahi Vitioó mo e Ngaahi Fakatātaá” ʻi he Gospel Library. Fevahevaheʻaki ʻa e meʻa ʻoku ongo kiate koe fekauʻaki mo e founga naʻe tokangaʻi ai ʻe he Fakamoʻuí ʻa e niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá. Te ke lava leva ʻo fili ha meʻa ʻe taha fekauʻaki mo e founga ngāue ʻa e Fakamoʻuí te ke loto ke muimui aí. Fakakaukau ki he founga ʻe lava ke tāpuekina moʻoni ai ʻe hoʻo ngaahi tōʻongá ʻa e niʻihi “ʻoku tatali mai [ʻenau] moʻuí ke liliú.”
Ako lahi ange
-
Saame 35:10; Luke 6:27–38; Ngāue 20:35; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 42:30–31; 52:40
-
W. Christopher Waddell, “ʻO Hangē Ko Ia Ne Fai ʻe Kalaisí,” Liahona, Mē 2019, 19–21
-
Camille N. Johnson, “Ko Sīsū Kalaisi ʻa e Fakafiemālié,” Liahona, Mē 2023, 81–83
-
Jean B. Bingham, “Ngāue Fakaetauhi ʻo Hangē ko e Fakamoʻuí,” Liahona, Mē 2018, 104–7
Vahe 3
ʻOku Tau Tokangaekina ʻa e Niʻihi Kehé ʻi Heʻetau Ngāue ʻi he Ngaahi Uiuiʻi Faka-Siasí
Lolotonga e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he māmaní, naʻá Ne ʻoange ki Heʻene kau ākongá ha ngaahi fatongia mahuʻinga ke tokoni ke fakahoko e ngāue ʻa ʻEne Tamaí (hangē ko ʻení, vakai, Luke 10:1–9). ʻOku fakaafeʻi foki kitautolu ʻe he ʻEikí he ʻahó ni ke tau kau ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí. Ko e ngaahi faingamālie ko ʻeni ke ngāué ʻoku ʻiloa ia ko e ngaahi uiuiʻi.
Ko e ngaahi uiuiʻí ko ha ngaahi fatongia ia mei he ʻEikí ki Heʻene fānaú ʻa ia ʻoku nau maʻu ai ʻa e faingamālie ke ngāue ʻi Hono Siasí pea ʻunu ke ofi ange kiate Ia mo e kāingalotu kehé. ʻOku fakahoko ʻa e ngaahi uiuiʻi ko ʻení ʻo fakafou ʻi he kau taki ʻo e Siasí, ʻa ia ʻoku nau fekumi ki ha tataki fakalaumālie mei he ʻEikí kimuʻa pea toki fakahoko ha fakaafe ke ngāué. ʻOku mahuʻinga ʻa e uiuiʻi mo e fatongia faka-Siasi kotoa pē ʻi he tokoni ke fakahoko e ngāue ʻa e ʻOtuá mo teuteu ki he Hāʻele ʻAnga Ua Mai ʻa e Fakamoʻuí.
Ngaahi meʻa ke fakakaukau ki ai
-
Fakakaukau ki he ngaahi uiuiʻi pe ngaahi fatongia kuó ke maʻu ʻi he Siasí ʻi hoʻo lau ʻa e Sione 15:16. Hili iá pea lau ʻa e fakakaukau ko ʻeni ʻa Palesiteni Henelī B. ʻAealingí: “ʻOku ʻafioʻi koe ʻe he ʻEikí. ʻOkú Ne ʻafioʻi ʻa e taha te Ne ui ke ngāue ʻi he ngaahi tuʻunga kotoa pē ʻi Hono Siasí. Naʻá Ne fili koe.” Fakakaukau ki he “fua” kuó ke mātā ʻi hoʻo ngāue ʻi ho ngaahi uiuiʻí pe fatongiá. Ko e hā e ʻuhinga naʻe fili ai koe ʻe he ʻEikí ki ho uiuiʻi lolotongá? Ko e hā te mou lava ʻo fai ʻi homou uiuiʻí ke hoko ha ola tuʻuloa ki he niʻihi kehé mei homou ngāue tokoní pea “ke tolonga homou fuá”?
ʻEkitivitī ki he ako mo e niʻihi kehé
-
Te ke lava ʻo tā tuʻo lahi ho ongo vaʻé ke faʻu ha fanga kiʻi laʻivaʻe faingofua pea hiki ʻi loto ʻi he kiʻi laʻivaʻe takitaha ha founga ʻe taha te tau lava ʻo ofi ange ai kia Kalaisi ʻi heʻetau ngāue ʻi hotau ngaahi uiuiʻí mo e ngāue faka-Siasí. Te mou lava leva ʻo lau fakataha ʻa e fakakaukau ko ʻeni ʻa Palesiteni Tieta F. ʻUkitofá: “Kapau te tau lau hotau ngaahi uiuiʻí ko ha faingamālie ke tokoni ki he ʻOtuá mo tokoni ki he niʻihi kehé ʻi he tui mo e loto-fakatōkilalo, ʻe hoko e ngāue tokoni kotoa pē ko ha sitepu ʻi he hala ki he tuʻunga fakaākongá.” Te mou lava leva ʻo fevahevaheʻaki ʻa e meʻa naʻa mou tohí. Fakalaulauloto ki he meʻa te ke lava ʻo fai ke ngāue ai ʻi he tuí mo loto-fakatōkilalo lahi ange ʻi ho ngaahi uiuiʻí. Lekooti e ngaahi ongo ʻokú ke maʻú, pea ngāueʻi leva kinautolu.
Ako lahi ange
-
Sōsiua 1:1–9; Mātiu 25:23; 1 Kolinitō 12:13–18; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 84:88; Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:5
-
Dieter F. Uchtdorf, “Hikiʻi Hake ʻa e Feituʻu ʻOkú ke Tuʻu Aí,” Liahona, Nōvema 2008, 53–56
-
Carl B. Cook, “Ngāue,” Liahona, Nōvema 2016, 110–12
Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Kehe fekauʻaki mo e Tokangaekina ʻo Kinautolu ʻoku Faingataʻaʻiá
-
Ngaahi Pōpoaki mei he kau taki ʻo e Siasí: Uelofeá, Manavaʻofá, Ngāue Fakaetauhí, Ngāue Tokoní
-
Maʻuʻanga tokoni ki he fānaú