Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
ʻOku Fononga ʻa Seini Mēningi ki Nāvū


“ʻOku Fononga ʻa Seini Mēningi ki Nāvū,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá (2024)

“ʻOku Fononga ʻa Seini Mēningi ki Nāvū,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá

1841–1843

2:58

ʻOku Fononga ʻa Seini Mēningi ki Nāvū

ʻAʻeva ʻi he tui ki he ʻEikí

Ko hono papitaiso ʻo Seini Mēningí.

Naʻe nofo ʻa Seini Mēningi mo hono fāmilí ʻi ha feituʻu naʻe ʻikai saiʻia ai ha kakai ʻe niʻihi ʻiate kinautolu pea naʻe ngaohikovia ai kinautolu koeʻuhí ko e lanu ʻo honau kilí. ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe fanongo ʻa Seini ki ha faifekau ʻoku faiako. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe moʻoni ʻene pōpoakí. ʻI he Sāpate pē hono hokó, naʻe papitaiso ia.

Kau Māʻoniʻoní, 1:550–551

Ko e kamata e fononga ʻa Seini mo hono fāmilí ki Nāvuú.

Naʻe kau foki mo e fāmili ʻo Seiní ki he Siasí. Naʻe finangalo ʻa e ʻEikí ke fakataha mai ʻa e Kāingalotú ki Nāvū. Naʻe ʻofa ʻa Seini ʻi he ʻEikí. Naʻe loto ʻa Seini mo hono fāmilí ke nau kau fakataha ko e Kāingalotu kehé. Ko ia, naʻe kamata leva ʻenau fononga ki Nāvuú.

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 124:25; Kau Māʻoniʻoní, 1:551

ʻOku ʻikai tali ʻa Seini mo hono fāmilí ke nau heka ʻi he vaká.

Ko e konga ʻo ʻenau fonongá, naʻa nau heka vaka. Ko e tokolahi taha ʻo e kakai ʻi he vaká naʻa nau lava ʻo toki totongi ʻenau heká ʻi he fakaʻosinga ʻo e folaú. Ka naʻe talaange ʻe ha kau tangata ʻe niʻihi ki he fāmili ʻo Seiní kuo pau ke nau totongi ʻi he kamataʻanga ʻo e folaú. Naʻe ʻikai ke nau maʻu ha paʻanga feʻunga. Naʻe fekau ʻe he kau tangatá ke nau hifo mei he vaká, pea naʻe ʻikai ke nau kau ʻi he folaú.

Kau Māʻoniʻoní, 1:551

Ko e lue ʻa Seini mo hono fāmilí ki Nāvuú.

Naʻe kei pau pē ke fononga e fāmili ʻo Seiní ʻi ha maile ʻe 800, pe kilomita ʻe 1,300. Naʻe pau ke nau kolosi ʻi ha vaitafe loloto taʻe ʻi ai ha hala fakakavakava. Naʻe pau ke nau mohe ʻi tuʻa. Naʻe faʻa momoko ʻaupito ʻa e ʻeá. Ka naʻe fakapapauʻi ʻe he fāmili ʻo Seiní te nau aʻu ki Nāvū. Naʻa nau fakafiefiaʻi pē kinautolu ʻaki ʻenau hiva pē mo lue.

Kau Māʻoniʻoní, 1:552, 556

Ko hono tokangaʻi ʻe Seini ha mēmipa ʻo e fāmilí.

Naʻe lue lōloa ʻa Seini mo hono fāmilí ʻo aʻu ki he mahaehae honau suú mo mamahi honau vaʻé. Ka ʻi heʻenau lotu ki he ʻOtuá ke maʻu ha tokoní, naʻá Ne fakamoʻui honau vaʻé.

Kau Māʻoniʻoní, 1:556

Ko e tokoni ʻa Seini mo hono fāmilí ki ha fānau naʻe puke.

Naʻa nau tokoniʻi ʻa e kakai naʻa nau fetaulaki mo ia ʻi heʻenau fonongá. Naʻe aʻu ʻo nau tokoni ke fakamoʻui ha kiʻi tamasiʻi naʻe puke, koeʻuhí ko ʻenau tuí.

Kau Māʻoniʻoní, 1:556

ʻOku talitali lelei ʻe ʻEma mo Siosefa ʻa Seini ki hona ʻapí.

Ne faifai pea aʻu ʻa Seini mo hono fāmilí ki Nāvū! Naʻa nau helaʻia pea fiemaʻu ha feituʻu ke nau nofo ai. Ko ia, naʻa nau ō ki he ʻapi ʻo ʻEma mo Siosefá. ʻI he fanongo ʻa Siosefa ki he meʻa kotoa naʻa nau fouá, naʻá ne talaange kia Seini, “Ke tāpuekina kimoutolu ʻe he ʻOtuá. ʻOku mou ʻi he lotolotonga ʻo ha ngaahi kaungāmeʻa ʻi he taimí ni.” Naʻe fakaafeʻi ʻe Siosefa mo ʻEma ʻa Seini ke nau nofo.

Kau Māʻoniʻoní, 1:556–57