Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
Ko Ha ʻAho ʻo e Fakamoʻui


“Ko Ha ʻAho ʻo e Fakamoʻui,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá (2024)

“Ko Ha ʻAho ʻo e Fakamoʻui,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá

ʻEpeleli–Siulai 1839

3:23

Ko Ha ʻAho ʻo e Fakamoʻui

Ko hono tāpuakiʻi ʻa e mahakí ʻaki ʻa e mālohi ʻo eʻOtuá

Ko ha tangata leʻo pilīsone ʻoku talanoa kia Siosefa Sāmita.

Lolotonga ʻa e nofo pōpula ʻa Siosefa Sāmita mo ha kau taki kehe ʻo e Siasí ʻi Mīsulí, naʻe ʻave kinautolu ʻe ha kau leʻo ʻe niʻihi ki ha pilīsone kehe. Naʻe angalelei ʻa e kau leʻó ki he kau pōpulá. ʻI ha pō ʻe taha, naʻe talaange ʻe he taki ʻo e kau leʻó kia Siosefa te ne ʻalu ʻo mohe, pea kapau ʻe hola ʻa Siosefa mo hono ngaahi kaungāmeʻá, he ʻikai ke ne taʻofi kinautolu.

Kau Māʻoniʻoní, 1:434–35

Ko e feʻiloaki ʻa Siosefa mo hono fāmilí.

Naʻe hola ʻa Siosefa mo e kau taki kehe ʻo e Siasí. Naʻa nau ʻilo honau ngaahi fāmilí ʻoku nau nofo ʻi ha kolo naʻe ui ko Kuinisī.

Kau Māʻoniʻoní, 1:437–38

Ko ha kakai ʻoku nau foaki ha meʻakai mo ha nofoʻanga ki he Kāingalotú.

Naʻe angaʻofa ʻa e kakai ʻi Kuinisií ki he Kāingalotú. Naʻa nau ʻoange ki he Kāingalotú ha meʻakai mo ha vala mo ha feituʻu ke nau nofo ai.

Kau Māʻoniʻoní, 1:418

Ko e kamata ke langa hake ʻe he Kāingalotú ʻa Nāvuú.

Naʻe houngaʻia e Kāingalotú ʻi he angaʻofa ʻa e kakai ʻi Kuinisií. Ka naʻe ʻiloʻi ʻe Siosefa te nau fiemaʻu ha feituʻu pē moʻonautolu ke nau nofo ai. Naʻe fakatau mai ʻe he kau taki ʻo e Siasí ha konga kelekele naʻe ʻikai toe fiemaʻu ʻe ha taha, pea kamata ke hiki ki ai ʻa e Kāingalotú.

Kau Māʻoniʻoní, 1:441–42

Ko ha fefine ʻokú ne tokangaʻi ha fefine kehe ʻoku moʻua ʻi he malēliá.

Naʻe ofi ʻa e kelekelé ki ha vaitafe lahi. Naʻe viviku ia mo pelepela pea namua. Naʻe puke lahi ha tokolahi ʻo e Kāingalotú ʻi he mahaki ʻoku ui ko e malēliá, koeʻuhí ko e namú. Naʻe mate hanau niʻihi.

Kau Māʻoniʻoní, 1:444

Ko e foaki ʻe Siosefa Sāmita mo Uilifooti Utalafi ha tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki ki ha kiʻi tamasiʻi ʻoku puke.

ʻI he taimi naʻe mamata ai ʻa Siosefa ki he tokolahi e kakai naʻe puké, naʻá ne tānaki ha kau taki ʻe niʻihi ʻo e Siasí ʻo kole ange ke nau ō. ʻI he pongipongí kotoa, naʻa nau ʻalu mei he fāmili ki he fāmili, ʻo ʻaʻahi ki he kakai puké mo tāpuakiʻi kinautolu. Naʻa nau fakaʻaongaʻi ʻa e mālohi ʻo Sīsū Kalaisí ke fakamoʻui kinautolu mei honau mahakí.

Kau Māʻoniʻoní, 1:444

Ko e talanoa ʻa Siosefa mo ʻIlaisiā Footihamí.

Naʻa nau ʻaʻahi ki ha tokotaha ko ʻIlaisiā Footihami. Naʻá ne fuʻu puke lahi, naʻe fakakaukau hono uaifí ʻe vavé ni pē haʻane mate. Naʻe fehuʻi ʻe Siosefa kia ʻIlaisiā pe ʻokú ne tui ʻe fakamoʻui ia.

Kau Māʻoniʻoní, 1:444–45

Ko e talaange ʻe ʻIlaisiā kia Siosefa ʻokú ne maʻu ʻa e tui ʻe fakamoʻui ia.

Naʻe pehē ange ʻe ʻIlaisiā, “ʻOku ou manavasiʻi kuo fuʻu tōmui.” Naʻe fehuʻi ʻe Siosefa kia ʻIlaisiā pe ʻokú ne tui kia Sīsū Kalaisi. Naʻá ne tali ange, “ʻOku ou tui, Siosefa.”

Kau Māʻoniʻoní, 1:445

Ko e tuʻu hake ʻa ʻIlaisiā ʻi he hili ʻene maʻu ʻa e tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Naʻe tāpuakiʻi ia ʻe Siosefa ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe tuʻu hake ʻa ʻIlaisiā ki ʻolunga. Kuo fakamoʻui ia ʻe Sīsū! Naʻe muimui leva ʻa ʻIlaisiā ʻia Siosefa ki he fale hokó ʻo tokoni kiate ia ke tāpuakiʻi ʻa e kakai kehe naʻe puké.

Kau Māʻoniʻoní, 1:445