Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
ʻIlaisiā ʻĒpeli


“ʻIlaisiā ʻĒpeli,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá (2024)

“ʻIlaisiā ʻĒpeli,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá

1838

3:19

ʻIlaisiā ʻĒpeli

Ko ha misiona ʻo e tuí mo e loto-toʻá

Ko hono papitaiso ʻe ʻIlaisiā ʻĒpeli ʻa ʻIunisi Felengiliní.

Naʻe ui ʻe he ʻEikí ha tangata ko ʻIlaisiā ʻĒpeli ke hoko ko ha faifekau. Naʻe akoʻi ʻe ʻIlaisiā ʻa ʻIunisi mo Sālesi Felengilini fekauʻaki mo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻá ne talanoa kiate kinaua fekauʻaki mo e Tohi ʻa Molomoná pea mo e Palōfta ko Siosefa Sāmitá. Naʻe tui ʻa ʻIunisi mo Sālesi ki he meʻa naʻá ne akoʻí pea naʻá na loto ke kau ki he Siasí. Naʻe papitaiso kinaua ʻe ʻIlaisiā.

Kau Māʻoniʻoní, 1:347–48

Ko e misi ʻa ʻIlaisiaá.

Naʻe mavahe ʻa ʻIlaisiā ke vahevahe ʻa e ongoongoleleí ʻi ha kolo ʻe taha. ʻI ha pō ʻe taha, hili ha ngaahi māhina siʻi mei ai, naʻá ne misi fekauʻaki mo hono kaungāmeʻa ko ʻIunisí. ʻI heʻene misí, naʻe ʻikai ke toe fakapapauʻi ʻe ʻIunisi pe ʻoku moʻoni nai ʻa e Tohi ʻa Molomoná pe ko ha palōfita koā ʻa Siosefa Sāmita. ʻI he ʻā hake ʻa ʻIlaisiaá, naʻá ne foki ʻi he taimi pē ko iá ke ʻaʻahi kia ʻIunisi.

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 75:27; Kau Māʻoniʻoní, 1:347

Ko e talanoa ʻa ʻIlaisiā mo ʻIunisí.

Naʻe ʻohovale ʻa ʻIunisi ʻi he sio kia ʻIlaisiā ʻi hono matapaá! Naʻe tonu ʻa e misi ʻa ʻIlaisiaá: Naʻe ʻikai ke toe tui ʻa ʻIunisi ki he Tohi ʻa Molomoná pe ko Siosefa Sāmita.

Kau Māʻoniʻoní, 1:348

Ko e malanga ʻa ʻIlaisiā ʻi ha ʻapiako.

Naʻe kole ʻe ʻIlaisiā kia ʻIunisi ke haʻu ʻo fanongo ki heʻene malangá ʻi ha ʻapiako. ʻI heʻene fanongo ki he ngaahi lea ʻa ʻIlaisiaá, naʻá ne toe ongoʻi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe moʻoni ʻa e ongoongolelei!

Kau Māʻoniʻoní, 1:348

Ko e talanoa ʻa ʻIlaisiā ki he kakaí ʻi tuʻa ʻi he ʻapiakó.

Naʻe palōmesi ange ʻe ʻIlaisiā kia ʻIunisi te ne toe foki mai ʻi ha uike ʻe ua ke toe malanga. Ka naʻe ʻikai loto ha kakai ʻe niʻihi ʻi he koló ke ne toe foki mai. Hili ʻa e mavahe ʻa ʻIlaisiaá, naʻa nau kamata fakamatala ki he tokotaha kotoa naʻe tāmateʻi ʻe ʻIlaisiā ha kakai. Naʻa nau foaki ha pale ki ha taha pē te ne maʻu ia.

Kau Māʻoniʻoní, 1:349

Ko e fakakikihi ʻa ʻIunisi mo e kakai ʻi he koló.

Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻIunisi naʻe loi ʻa e kakaí fekauʻaki mo ʻIlaisiā. Naʻe teʻeki ke ne tāmateʻi ha taha. Ko ha tangata lelei ia mo ha tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne ʻiloʻi he ʻikai taʻofi ʻe heʻenau loí ʻa ʻIlaisiā mei heʻene haʻu ki honau koló ke malangá. Naʻe talaange ʻe ʻIunisi ki he kakaí ʻe toe foki mai ʻa ʻIlaisiā. Naʻá ne talaange, “ʻE maluʻi ia ʻe he ʻOtuá.”

Kau Māʻoniʻoní, 1:349

Ko e foki ʻa ʻIlaisiā ki he ʻapiakó.

Naʻe foki mai ʻa ʻIlaisiā. Naʻá ne haʻu ki he ʻapiako tatau pē naʻá ne malanga ai kimuʻá. Naʻe tokolahi ai ha kakai naʻa nau loto ke puke pōpula ia. Naʻe tuʻu ʻa ʻIlaisiā ʻi he lotolotonga ʻo e kakaí. Naʻá ne talaange kapau naʻa nau loto ke puke pōpula ia, ʻoku totonu ke nau fai ia ʻi he taimí ni, kimuʻa pea kamata ʻene akoʻí. Kapau ʻoku ʻikai, ʻoku totonu ke nau tuku ia ke ne faiako.

Kau Māʻoniʻoní, 1:349

Ko e tokanga taha ʻa e kakaí kia ʻIlaisiā lolotonga ʻene faiakó.

Naʻe ʻikai ke ngaue ha taha. Naʻe tatali ʻa ʻIlaisiā, ka naʻe tangutu fakalongolongo pē ʻa e kakaí. Naʻe hivaʻi ʻe ʻIlaisiā ha himi, fai ha lotu, pea akoʻi e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe ʻiate ia ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá. Hili ʻene faiakó, naʻá ne talanoa ki hono ongo kaungāmeʻa ko ʻIunisi mo Sālesí, pea hoko atu ʻene ngāue fakafaifekaú ʻi he melino.

Kau Māʻoniʻoní, 1:350