Ngaahi Talanoa ʻo e Folofolá
Fale Fakapōpula Lipetií


“Fale Fakapōpula Lipetií,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá (2024)

“Fale Fakapōpula Lipetií,” Ngaahi Talanoa ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá

ʻOkatopa 1838–Māʻasi 1839

2:36

Fale Fakapōpula Lipetií

Ko e fekumi ki he ʻEikí lolotonga ʻo e ngaahi taimi faingataʻá

Ko hono tuli ʻe he kau sōtiá ʻa e Kāingalotu ʻi Mīsulí mei honau ngaahi ʻapí.

Ko e tokolahi ʻo e kakai naʻa nau nofo ʻi Mīsulí naʻe ʻikai ke nau saiʻia ʻi he Kāingalotú. Naʻe fekauʻi atu ʻe he kōvaná ha kau sōtia ke feingaʻi kinautolu ke nau mavahe. Naʻe tuli ʻe he kau sōtiá ʻa e Kāingalotú mei honau ngaahi ʻapí, kaihaʻa mei honau ngaahi falé, pea fakamamahiʻi ha tokolahi ʻo kinautolu.

Kau Māʻoniʻoní, 1:393–94, 401, 403

Ko e puke pōpula ʻe he kau sōtiá ʻa Siosefa Sāmita mo e kau taki kehe ʻo e Siasí.

Naʻe puke pōpula ʻe he kau sōtiá ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá mo e kau taki kehe ʻo e Siasí.

Kau Māʻoniʻoní, 1:395–96

Ko e tangi ʻa e foha ʻo Siosefa Sāmitá ʻi hono ʻave pōpula ʻo Siosefá.

Naʻe kole ange ʻe Siosefa pe ʻe lava ke tuku ange hano kiʻi taimi mo hono fāmilí. Naʻe talaange ʻe he kau sōtiá ʻikai. Naʻa nau ʻave ʻa Siosefa mo e kau pōpula kehé.

Kau Māʻoniʻoní, 1:405

Ko e talaange ʻe Siosefa ki he kau leʻó ke taʻofi ʻenau talanoá.

ʻI ha pō ʻe taha, naʻe fanongo ai ʻa Siosefa mo e kau pōpula kehé ki he kakata ʻenau kau leʻó fekauʻaki mo e ngaahi kovi kuo nau fai ki he Kāingalotú. Naʻe ʻikai ke makātakiʻi ʻe Siosefa ke toe fanongo ki ai. Naʻá ne tuʻu ki ʻolunga ʻo kaila, “Fakalongolongo!” Naʻá ne lea ʻaki ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá. Naʻe ilifia ʻa e kau leʻó. Naʻa nau kole fakamolemole pea taʻofi ʻenau talanoá.

Kau Māʻoniʻoní, 1:406–07

Ko Siosefa mo hono ngaahi kaungāmeʻá ʻi he Fale Fakapōpula Lipetií.

Kimui angé, naʻe tuku ʻa Siosefa mo hono ngaahi kaungāmeʻá ʻi ha fale fakapōpula ʻi ha kolo naʻe ui ko Lipetī. Naʻe momoko ʻaupito, siʻisiʻi mo fakapoʻuli ʻa e fale fakapōpulá. Ko e mohuku ʻuli pē naʻe maʻu ke nau mohe aí. Naʻe siʻisiʻi pē ʻa e meʻakaí, pea naʻe tupu mei ai haʻanau puke.

Kau Māʻoniʻoní, 1:408–09, 414, 424–25

Ko e hohaʻa ʻa Siosefa ki he Kāingalotú.

Naʻe fakakaukau lahi ʻa Siosefa ki he Kāingalotú. Naʻá ne ʻofa ʻiate kinautolu. Naʻá ne hohaʻa kiate kinautolu. Ka naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fai ha meʻa ke tokoniʻi kinautolu.

Kau Māʻoniʻoní, 1:426–27

Ko e lotu ʻa Siosefa ʻi he Fale Fakapōpula Lipetií.

Naʻe lotu lahi ʻa Siosefa. Naʻá ne fehuʻi ki he ʻOtuá pe naʻá Ne ʻi fē nai pea ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai ai ke Ne tokoniʻi ʻa e Kāingalotú. Kuo ngalo nai ia mo e Siasí ʻi he ʻOtuá?

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:1–6

Ko hono maʻu ʻe Siosefa ha tali ki heʻene lotú.

Naʻe tali ʻe he ʻOtuá ʻa e lotu ʻa Siosefá. Naʻá Ne folofola ange, “ʻE hoku foha, ke ʻi ho laumālié ʻa e melino.” Naʻá Ne talaange kia Siosefa he ʻikai tolonga hono ngaahi faingataʻaʻiá ʻo taʻengata pea te nau hoko ʻo lelei kiate ia. Naʻe fakamanatu ʻe he ʻOtuá kia Siosefa naʻe foua ʻe Sīsū Kalaisi ha ngaahi meʻa faingataʻa ange. Naʻá Ne talaʻofa ange te Ne ʻia Siosefa “ʻo taʻengata pea taʻengata.”

Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:7; 122:5–9