Te fa’aro’o : Hō’ē natira’a o te ti’aturira’a ’e te ha’avare ’ore
E ’ōteo mai te fa’aro’o ’a ti’aturi ai tātou ia Iesu Mesia ’e e ’ūa’a ’a ha’apa’o maita’i ai ’e ’a ha’avare ’ore ai tātou iāna.
I te 17ra’a o tō’u matahiti, ’ua rave vau i te hō’ē parau fa’aau ’e tō’u hoa José Luis nō te ha’api’i iāna i te ’au. I te hō’ē po’ipo’i ’ua rave māua i te taime nō te ha’api’ipi’ira’a. I te otira’a te ha’api’ira’a ’e ’a fa’aru’e ai au i te vai ’aura’a, ’ua fa’aro’o vau i tō’u hoa i te pi’ira’a i te tauturu. Tē paremo rā ’oia i roto i te ha’apuna rahi.
’Ua ’ōu’a atu vau i roto i te pape ’e ’ua ’au atu iāna ra ma te pure i te tauturu. ’A haru mai ai au iāna nō te huti iāna i ni’a, nō te tapineva o tō’u hoa ’ua pa’uma mai ’oia i ni’a i tō’u tua ’e ’ua tu’u iā’u i roto te ’ū’umira’a. Tei roto māua i teienei i te paremora’a. Ma te tāmata i te puhā mai i ni’a mai tā’u e nehenehe, ’ua pure au ma tō’u pūai ato’a nō te hō’ē temeio a te Atua. I muri iho, ma te marū noa ē tē pāpū rā, ’ua fā mai te mana o te Atua ’a ’ite ai au i te hō’ē rima i te tūra’ira’a iā’u i te vāhi pāpa’u, ma te tu’u ia māua i te vāhi pāruruhia.
’Ua ha’apāpū teie ’ohipa i tupu i te hō’ē ha’api’ira’a hōhonu ’o tā te peresideni Russell M. Nelson i ha’api’i i te hō’ē mahana : « ’Ia fa’ari’i ana’e ’outou i te mana o te Fatu i roto i tō ’outou orara’a, ma te hō’ē ā pūai o te hō’ē ta’ata paremo e haru rā i te tauturu ’e e huti ra i te aho, nō ’outou ïa te mana nō ’ō mai ia Iesu Mesia ra ».
Te mau tamari’i ’e te u’i ’āpī ē, i teie mahana tē hina’aro nei au e paraparau ia ’outou i te parau tumu faufa’a roa o te fa’aro’o ia Iesu Mesia.
Te aura’a o te fa’aro’o i te Mesia ’o te ti’aturira’a ïa iāna
E aha te aura’a, ’ia roa’a te fa’aro’o i te Mesia ? Te aura’a o te reira tē ti’aturi ra ānei tātou iāna ’aore rā, tē vai ra ānei tō tātou hō’ē ’itera’a pāpū ē, e mea mau ’oia ? E ha’amatara’a paha te reira, ’ua hau atu rā i te reira. ’Ua feruri a’e ānei ’outou i te fa’aro’o mai te ti’aturira’a ? ’A feruri i te hō’ē ta’ata tā ’outou e ti’aturi rahi nei—pēnei a’e hō’ē melo o te ’utuāfare ’aore rā hō’ē hoa. Nō te aha ’outou e ti’aturi ai ia rātou ? Pēnei a’e nō te mea ’ua ’ite ’outou i tō rātou here ’e tā rātou tauturu tāmau.
’Ia roa’a ana’e tō tātou fa’aro’o i te Mesia, e ’ite tātou i tāna mau ha’amaita’ira’a ’e e fa’ananea tātou i te hō’ē aura’a o te ti’aturira’a ’e ’ōna.
Nāhea ’outou i te fa’arahi atu i tō ’outou ti’aturi i te Mesia ?
I te hō’ē purera’a nā te ū’i ’āpī ’aita i maoro a’e nei, ’ua anihia ’outou « ’ia feruri i te hō’ē taime o tō orara’a ’a fa’ari’i ai ’outou i te hō’ē hihi māramarama nō te ra’i mai ». ’A tāmata i teie ’ohipa !
’A ha’amata ma te ferurira’a i ni’a i te Mesia ’e te ’oa’oa tā tāna tara’ehara ’e tāna ’evanelia i hōpoi mai i roto i tō ’outou orara’a. ’A pāpa’i ato’a i te « mau ha’amana’ora’a pae vārua faufa’a roa » tei reira te Atua nō ’outou, nō te feiā tā ’outou i here, ’e nō te feiā i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a. I teienei, e’ita teie mau ’itera’a pāpū e hōpoi mai i te mana i tō ’outou orara’a e tae roa i te taime e nana’o ai te Vārua i te reira i ni’a i te « papa ta’ata » o tō ’outou ’ā’au. Nō reira ’a feruri ’e ’a pāpa’i i te mau mea ato’a tā te Atua i rave ’ia tupu teie mau temeio i te taime tano maita’i.
I muri iho, ’a fa’a’ohipa i teie ’ohipa mai te hō’ē rāve’a nō te ha’afātata atu i te Atua. ’A pure i tō ’outou Metua i te ao ra mai te huru ra ’o te taime mātāmua teie. ’A fa’a’ite i tō ’outou here ’e tō ’outou māuruuru nō tāna mau ha’amaita’ira’a. ’A ani ato’a iāna e aha tāna e putapū nei nō ’outou ’e nō te ’āvei’a tā tō ’outou orara’a e rave nei.
Mai te mea e ’ā’au tae tō ’outou ’e te ha’eha’a, e fa’aro’o ’outou i tāna pāhonora’a ’e e ha’amata ’outou i te hō’ē aura’a ta’ata hō’ē ’e te hope ’ore ’e te Metua i te ao ra ’e Iesu Mesia. Hau atu, tā ’outou peu ha’apa’ora’a fa’aro’o e riro mai ’ei aura’a mau ! ’Ei hi’ora’a, e tīa’i rū ’outou i tā ’outou mau pure, tā ’outou ha’api’ira’a a te ta’ata iho ’e tā ’outou ha’amorira’a i te hiero mai te mau rāve’a nō te ha’amatau ia rāua ’e ’ia parahi i pīha’i iho ia rāua.
E ’ūa’a mai te fa’aro’o ma te ha’avare ’ore.
’A hi’o nā, e ’ōteo mai te fa’aro’o ’a ti’aturi ai tātou ia Iesu Mesia ’e e ’ūa’a ’a ha’apa’o maita’i ai ’e ’a ha’avare ’ore ai tātou iāna. Mai te peu e hina’aro ’outou i te hō’ē aura’a mau ’e te Mesia, ’a fa’a’ite iāna ma te ravera’a i te mau fafaura’a ’e te fa’aturara’a i te reira ma te ha’apa’o maita’i ’e te ha’avare ’ore. Te ravera’a i te mau fafaura’a ’e Iesu Mesia e ha’apūai i te tīa’ira’a. Te fa’aturara’a i te reira e patu i te fa’aro’o.
Vaiiho mai na iā’u ’ia hōro’a atu i te hō’ē hi’ora’a nō’u iho : I tō’u tamari’ira’a, ’ua ’ite atu vau i tō’u metua vahine i te ta’ira’a ’oia ana’e i te hō’ē mahana. I tō’u uira’a iāna nō te aha, ’ua pāhono marū noa mai ’oia, « tē hina’aro nei au ’ia riro ’oe ’ei tamaiti maita’i ». Noa atu ’ua ’ite au e ’ere au te tumu nō tōna māuiui, ’ua here ’e ’ua ti’aturi au i tō’u metua vahine ’aita atu e ta’ata ’e ’ua hina’aro vau ’ia ’ōhie noa tōna ’orara’a. Nō reira, ma te roimata tahe ’e te tura tā’āto’a o te hō’ē tamaiti e iva matahiti, ’ua parau fafau vau iāna i taua mahana ra ē, e tūtava noa vau ’ia riro ’ei tamaiti maita’i a’e ’e ’ia te’ote’o ’oia.
E nehenehe ānei ’outou e feruri i te mana o teie parau fafau e vai ra—’e e vai noa ra—i ni’a iā’u ?
Nā teie parau fafau ’e ’ōna [tō’u māmā] e arata’i i tō’u orara’a. Hou ’a rave ai i te mau fa’aotira’a, tē uiui nei au ’ua au ānei ’oia [tō’ū māmā] i tā’u mau ’ohipa. Te natira’a o teie parau fafau ’e te aura’a ’e tō’u metua vahine, ’ua riro ’ei mau tūtau nō tā’u mau peu i te roara’a o tō’u orara’a.
Tau matahiti i muri mai, ’a ha’api’i mai ai au i te mātau maita’i a’e ia Iesu Mesia, ’ua ’ite a’ena vau nāhea ’ia patu i tō’u fa’aro’o iāna. ’Ua rave au i te mau fafaura’a ’e te Fatu, ’e ’a tūtava noa ai au i te fa’atura ia rāua, ’ua fa’a’ore ’oia i tā’u mau hara, ’ua arata’i i tō’u orara’a, ’e « ’ua fa’a’ī iā’u i tōna aroha » i roto roa i hōhonura’a o tō’u tino. ’Ua fa’aō mai te Mesia i roto iā’u i te hō’ē here, te fa’atura ’e te ha’avare ’ore hōhonu nōna.
Tē ta’a ānei ia ’outou nō te aha « te fa’aro’o i riro ai ’ei hō’ē parau tumu nō te ’ohipa », ’e « ’aita ana’e e fa’aro’o, e ’ore roa [te Atua] e māuruuru » ?
’A tāmata ai ’outou i te rave i te mea e māuruuru ai ’oia, e parau ’outou mai ia Iosepha i ’Aiphiti i te taime ’a fa’ahemahia ai ’oia e te vahine a Potiphara, « e aha ho’i au e ti’a ai ’ia rave i tena na ’ino rahi, ’a hara ai i te Atua ? » ’E ’ia fa’aruru ana’e i te pāto’ira’a, e parau ’outou mai ia Iosepha te peropheta ’āpī ē, « ’ua ’ite au i te reira, ’e ’ua pāpū ato’a iā’u ē, ’ua ’ite te Atua i te reira, ’e ’aita e nehenehe iā’u ’ia huna i te reira …’ua ’ite au ē ’ia nā reira vau, e hapa vau i mua i te Atua ».
Nō reira, te fa’aro’o ia Iesu Mesia ’o te hō’ē ïa natira’a o te ti’aturira’a fa’atupuhia i roto i te ha’avare ’ore ’e te here. I roto i te tahi atu parau, ’ei tāpa’o nō te ha’amāuruurura’a nō te here aroha o te Atua (hesed), e fa’a’ite tātou i tō tātou here ha’avare ’ore (emunah) nā roto i te ha’apa’ora’a i tāna mau fa’auera’a.
’Ua parau fafau te Mesia, « tei iāna tā’u ra parau ’e ’ua ha’apa’o ’oia i taua parau ra… e herehia mai ’oia e tā’u Metua ra ; ’e e here ho’i au iāna, ’e e fa’a’ite atu ho’i au iāna iā’u iho ». Mai te mea e parau fafau ’outou ’ia vai ha’avare ’ore iāna, e fa’a’ite mai ’oia i tōna here nō ’outou.
Te fa’aro’o i mua i te ’ati
Nāhea rā ’outou ’ia pāhono i te mau tupura’a fifi mau ’o tē tītauhia i tāna mau temeio ? Mai te mea e’ita e nehenehe e ’ape i te mau tāmatara’a ’e i te tahi taime e mea ri’ari’a, ’a haere noa ma te itoito iāna ra, mai te tumu parau o te ’āmuira’a JSF nō 2025 e tītau nei ia ’outou ia : « Hi’o mai iā’u nei i tō mau mana’o ato’a na ; ’eiaha e fē’a’a, ’eiaha e mata’u ».
Nāhea ’outou ’ia haere ma te itoito iāna ra ?
’A feruri na, e ta’ata mā’imi ’outou i roto i te hō’ē fenua ’aita i haerehia a’enei. Nō te upo’oti’a i te mau fifi i mua nei, e hina’aro ’outou i te hō’ē puna o te māramarama. Tō ’outou ha’apa’o maita’i i te Atua ’e tā ’outou ’ohipa-’āmui-ra’a tāmau ’e ’ōna ’o te hinu ïa o tā ’outou lamepa. Nō reira ’ia fa’aruru ana’e ’outou i te tupura’a pōiri ’e te ataata, io i te haere mata pō noa i roto, e tūrama ’outou i tā ’outou lamepa tei ’ī i te hinu o te fa’aro’o i te Mesia, nō te tūrama i te mau māramarama o te tīa’ira’a i ni’a i te ’ē’a pāpū ’ore. E ha’apūai tō ’outou mau ’itera’a i ma’iri i tō ’outou tīa’ira’a ē, e turu mai te Fatu ia ’outou i roto i tō ’outou tere.
E tae ’outou i hea ma tō ’outou tīa’ira’a ’e tō ’outou fa’aro’o i te Mesia ?
Tē hamana’o rā ’outou i tō’u ’ā’amu i te vai aura’a ? I roto i taua taime hepohepo ra, ’ua tupu te temeio mai tā’u i mana’o, ’aita rā te Atua e ha’apāpū nei e tupu noa te reira mai tā tātou e hina’aro. E ti’a i tō tātou fa’aro’o ’ia fa’atumuhia i ni’a i te Mesia, ’e tō tātou tīa’ira’a i ni’a i tāna mau ha’amaita’ira’a, mai tāna e mā’iti i te ’āfa’i mai i te reira. « ’A tīa’i i te mau temeio », terā rā « e vaiho i te Atua ’ia upo’oti’a i roto i tō tātou orara’a ».
Te parau fafau a te Atua i tōna nūna’a ha’apa’o maita’i
E au mau hoa feiā ’āpī, ’ua here roa mātou ia ’outou, ’e tē ti’aturi nei ia ’outou ! Nō te ’utuāfare ’outou o te Atua ’e e mau tamari’i nō te fafaura’a. ’A fa’aro’o ’e ’a ti’aturi ia Iesu Mesia. E fa’ati’a ’oia ia ’outou ’ia riro mau tāna mau pipi.
Tē ani manihini nei au ia ’outou ’ia ha’amata i teie mahana, ’ia fa’a’amu i tō ’outou aura’a e Iesu Mesia. ’A rave i te hō’ē fafaura’a ’eiaha roa e fa’aru’e iāna.
E tarai tō ’outou ha’avare ’ore, tō ’outou here ’e tō ’outou ti’aturi i te Mesia, i tō ’outou huru ’e tō ’outou ihota’ata i tōna. E roa’a ia ’outou te ti’aturira’a ’e te pūai nō te upo’oti’a i te mau arora’a a Sātane. ’E ’ia rave ana’e ’outou i te hape, e tītau ’outou i tāna fa’a’orera’a hara. I te hope’a, e māramarama mai tō ’outou tīa’ira’a nō ’ananahi. E ti’aturi ’oia ia ’outou ma tōna mana nō te fa’atupu i te mau mea ato’a o tāna e hina’aro ’ia rave ’outou, ’oia ato’a te mana nō te ho’i i mua i tōna ’aro.
Tē fa’a’ite pāpū nei au ia ’outou i te ’oa’oa ’o te tae mai nā roto i te hīmenera’a i te « hīmene o te here fa’aora » ’e ’ua « ha’a’ati-noa-hia vau ē a muri noa atu e nā rima o tōna ra aroha ». Nā roto i te i’oa mo’a ’o Iesu Mesia, ’āmene.