Ko ʻEtau Founga Fakahinohino Fakalangí
ʻI he tukutaha ʻetau moʻuí ʻia Sīsū Kalaisí, te tau ʻilo ai hotau hala ki ʻapí, ʻo kātaki ki he ngataʻangá pea fiefia ki he ngataʻangá.
Naʻe liliu ʻe Sīsū Kalaisi ʻeku moʻuí ʻi heʻeku papitaiso ʻi hoku taʻu 26, ʻi he feituʻu ʻoku ou ʻofeina ko Filiutila, Sileí. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku fefolauʻaki ʻi heʻeku ngāué ʻi he ʻōsení, ngaahi vaitafé, mo e ngaahi anovai fakaʻofoʻofa ʻo Silei Patakōniá. Hili hoku papitaisó, naʻá ku vakai ki heʻeku ngāué mo ʻeku moʻuí ʻi ha founga foʻou mo kehe, ʻo ʻiloʻi moʻoni “ʻoku fakahā ʻe he meʻa kotoa pē ʻoku ʻi ai ha ʻOtua.”
ʻI natulá, ʻoku fakatō-fua ʻa e salamoní ʻi he tupuʻanga ʻo e ngaahi vaitafé. ʻE ʻi ai pē taimi ʻi heʻenau moʻuí te nau fiemaʻu ai ke nau feinga ki tahi, ʻo nau maʻu ai ʻa e fakaivia mo e ngaahi tūkunga ʻoku fiemaʻu ki heʻenau fakalakalaká.
Ka ko ha feituʻu fakatuʻutāmaki foki ʻa e tahí, ʻa ia ʻoku toitoi ai ʻa e fanga ika fekaí pea feinga ʻa e kau toutaí ke tauheleʻi ʻa e salamoní ʻaki ha ngaahi mātaʻu ʻoku fakapuli ko ha meʻakai ka ʻoku ʻikai ke ne fafanga kinautolu. Kapau ʻe lava ʻa e salamoní ʻo hao mei he ngaahi tauhele ko ʻení, te nau mateuteu ke fakaʻaongaʻi ʻenau founga fakahinohino mālohí ke foki ki he feituʻu tatau naʻe fakatō ai kinautolú, ʻo fehangahangai mo ha ngaahi faingataʻa foʻou mo angamaheni. Kuo ako ʻe he kau saienisí ʻa e founga ʻenau feʻaluʻakí ʻi ha ngaahi taʻu lahi pea kuo nau ʻiloʻi ʻoku nau fakaʻaongaʻi ha faʻahinga mape fakamakinito, hangē ko e GPS, ke tataki kinautolu ki honau ikuʻanga fakaʻosí ʻi ha tuʻunga pau fakaofo.
Te tau lava kotoa ʻo foki ʻi ha ʻaho ki he ʻapi fakalangi naʻa tau omi mei aí. Pea hangē ko e salamoní, ʻoku tau takitaha moʻona pē ha mape fakamakinito, pe Maama ʻo Kalaisí, ke tataki kitautolu ki ai. Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻEne kau ākongá, “Ko au ko e hala, mo e moʻoni, pea mo e moʻui: ʻoku ʻikai haʻu ha tangata ʻe taha ki he Tamaí, kae ʻiate au.”
ʻI he tukutaha ʻetau moʻuí ʻia Sīsū Kalaisí, te tau ʻilo ai hotau hala ki ʻapí, ʻo kātaki ki he ngataʻangá pea fiefia ki he ngataʻangá. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, “ʻoku siʻi ha kaunga e fiefia ʻoku tau maʻú ki he tūkunga ʻetau moʻuí, [ka ʻoku kaunga kotoa ia ki he] meʻa ʻoku tukutaha ai ʻetau tokangá.”
Ko Hotau Natula Mo e Ikuʻanga Fakalangí
ʻOku tau lau ʻi he fanongonongo ki he fāmilí, ko e “toko taha fakafoʻituitui kotoa pē ko e foha mo e ʻofefine ia ʻo ha mātuʻa fakalangi, pea ʻi heʻene peheé, ʻoku maʻu ai ʻe he tokotaha kotoa pē ha natula fakalangi pea mo ha ikuʻanga pau. … ʻI he maama fakalaumālié, naʻe ʻiloʻi ai mo hū ʻa e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine fakalaumālié ki he ʻOtua ko ʻenau Tamai Taʻengatá mo nau tali ʻa ʻEne palani ʻe tuʻunga ai ha lava ʻa ʻEne fānaú ʻo maʻu ha sino fakamāmani pea mo ha taukei ʻi he māmaní ke fakalakalaka hake ki he haohaoá mo ʻiloʻi fakapapau ʻa honau ikuʻanga fakalangi ʻi heʻenau tuʻu ko e ʻea hoko ki he moʻui taʻengatá.”
Kimuʻa pea ʻaloʻi ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he moʻui fakamatelié, naʻá Ne hā kia Mōsese ʻo folofola kiate ia maʻa ʻEne Tamaí. Naʻá Ne fakahā kia Mōsese ʻoku ʻi ai Haʻane ngāue lahi maʻana ke fai. Lolotonga ʻa e fakataha ko iá, naʻe tuʻo lahi hono ui ia ʻe he ʻEikí “ko [Hono] fohá.”
Hili ʻa e aʻusia ko iá, naʻe haʻu ʻa Sētane ʻo ʻahiʻahiʻi ia ʻo ne pehē, “Mōsese, ko e foha ʻo e tangata, ke ke hū kiate au.”
Naʻe tali ʻe Mōsese ʻa e ʻahiʻahí ʻaki ʻene manatuʻi hono natula faka-ʻOtuá, ʻo ne pehē, “Ko hai koe? He vakai, ko e foha au ʻo e ʻOtuá.” Naʻe fakatauʻatāinaʻi ʻe he moʻoní ʻa Mōsese mei hano ʻohofi ʻe he filí.
Kāinga, ʻoku moʻoni ʻa e ngaahi mātaʻu ʻo e moʻui fakamatelié. ʻOku nau faʻa fakatauele maʻu pē, ka ʻoku nau fekumi ki ha taumuʻa pē ʻe taha: ke tohoakiʻi kitautolu mei he hala ʻo e vai moʻuí ʻa ia ʻoku fakatau ki he Tamaí mo e moʻui taʻengatá.
ʻOku ou ʻiloʻi hono moʻoni ʻo e ngaahi mātaʻu ʻo e moʻui fakamatelié. ʻI ha Sāpate ʻe taha, ʻi heʻeku hoko ko ha papi ului foʻoú, naʻá ku akoʻi ai ha kalasi lakanga fakataulaʻeiki naʻe kamata ai ha fepōtalanoaʻaki taʻefakafiemālie. Naʻe faingataʻa ke fakaʻosi ʻeku lēsoní. Naʻá ku ʻita peá u ongoʻi kuo ngaohikovia au. Naʻe ʻikai ke u lea, ka naʻá ku lue hangatonu ki he hūʻanga ki tuʻá mo ha fakakaukau he ʻikai ke u toe foki ki he lotú ʻi ha kiʻi vahaʻa taimi.
ʻI he momeniti pē ko iá, naʻe tuʻu ʻi muʻa ʻiate au ha maʻu lakanga fakataulaʻeiki. Naʻá ne fakaafeʻi au ʻi he loto-ʻofa ke u tokanga taha kia Kalaisi kae ʻikai ko e tūkunga naʻa mau aʻusia ʻi he kalasí. ʻI heʻeku vakai atu ki he aʻusiá mo iá, naʻá ne vahevahe mai naʻá ne fanongo ki ha leʻo naʻe pehē ange, “Muimui ʻiate ia; ʻoku mahuʻinga ia kiate au.”
Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, ʻoku tau mahuʻinga kotoa kiate Ia. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Nalesoni, “koeʻuhí ko ʻetau fuakava mo e ʻOtuá, he ʻikai ke Ne teitei fiu ʻi Heʻene feinga ke tokoniʻi kitautolú, pea he ʻikai ʻaupito ke tau teitei lava ʻo ikunaʻi ʻEne faʻa kātaki ʻaloʻofa kiate kitautolú.” ʻOku ʻi ai ʻetau totonu ʻi hotau natula mo e vā fetuʻutaki fakalangi mo e ʻOtuá ke tau maʻu ha tokoni fakalangi.
Ko e Fiemaʻu ke Fafangaʻí
Hangē pē ko e fiemaʻu ke fafangaʻi ʻa e salamoni ʻi he tahí ke tupulakí, ʻoku fiemaʻu foki ke tau fafangaʻi fakalaumālie kitautolu ke tau fakaʻehiʻehi mei he mate ʻi he fiekaia fakalaumālié. ʻOku mahuʻinga ʻa e lotú, folofolá, temipalé, mo ʻetau ʻalu maʻu pē ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻo e Sāpaté ʻi heʻetau lisi fakalaumālié.
ʻI Nōvema ʻo e 1956, naʻe hū ai ʻa Likato Kāsia ʻi he vai papitaiso ʻi Sileí, ʻo hoko ko e fuofua mēmipa ʻo e Siasí ʻi hoku fonuá. ʻI ha ʻaho ʻe taha kimuʻa peá ne mālōloó, naʻá ne fakahaaʻi ʻi he ʻao ʻo hono fāmilí mo e ngaahi kaungāmeʻá, “Naʻe fakaafeʻi au ʻe he kau faifekaú ʻi he ngaahi taʻu lahi kuohilí ke u fiefia fakataha mo hoku fāmilí. Ko ha tangata fiefia au. Tala ki he tokotaha kotoa ʻi Silei, ko e ongoongoleleí ko e fiefiaʻanga.”
Hili hono fafanga ʻo Likato ʻaki ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, naʻá ne fakatapui ʻene moʻuí kotoa ke tokoni ki he ʻOtuá mo hono kaungāʻapí ʻi he ʻofa. Kuo faitāpuekina ʻe heʻene sīpinga ʻo e tuʻunga fakaākongá ha ngaahi toʻu tangata, kau ai au. Naʻe akoʻi ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá: “Ko e tangata [kuo] fakafonu ʻaki e ʻofa ʻa e ʻOtuá, ʻoku ʻikai fiemālie ia ʻi hono tāpuakiʻi ʻataʻatā pē hono fāmilí, ka ʻoku feʻaluʻaki ʻi he funga ʻo e māmaní ʻo fiefia ke tāpuakiʻi ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá.”
Foki ki Hotau ʻApi Fakalangí
ʻOku tau takitaha maʻu ha holi ke foki ki hotau ʻapi fakalangí, pea ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau faifakahinohino fakalangí. Ko Ia ʻa e halá. ʻOku hanga ʻe Heʻene feilaulau fakaleleí ʻo ʻai ke tau lava ʻo fakahoko ha ngaahi fuakava toputapu mo e ʻOtuá. ʻI heʻetau fakahoko pē ʻa e ngaahi fuakavá, te tau fakatokangaʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku tau fehangahangai mo e faingataʻá. ʻE siviʻi ʻe he fakatuʻutāmakí, loto-mamahí, ʻahiʻahí, mo e faingataʻaʻiá ʻa ʻetau tuí mo e mālohi fakalaumālié. Kole ha tokoni. ʻOku mahino pea vēkeveke maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi ke vahevahe ʻetau ngaahi mafasiá.
Manatuʻi ʻoku ʻiloa Ia “ko e tangata ʻo e ngaahi mamahí, pea maheni ai mo e loto-mamahí.” Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí, “Te mou maʻu ‘a e mamahí ‘i māmani: ka mou loto-toʻa; kuó u ikuʻi ‘a māmani.” ʻOku fakaʻatā ʻe Heʻene feilaulau fakaleleí ke fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá, ʻo aʻu ki ha tuʻunga ʻoku ʻikai ke Ne toe manatuʻi kinautolu.
Mahalo he ʻikai ngalo fakaʻaufuli ʻiate kitautolu ʻetau ngaahi angahalá ko ha konga ʻo ʻetau ako fakamatelié, koeʻuhí ke tau manatuʻi ke ʻoua naʻa tau toe fai ia. Ka, te tau manatuʻi Ia ʻi heʻetau maʻu ʻa e sākalamēnití ʻi he lotú ʻi he Sāpate kotoa pē. Ko e ouau ko ʻení ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e lotú mo e tupulaki fakalaumālié. ʻOku maʻu ʻa e fiefiá ʻi he taimi ʻoku mahino ai kiate kitautolu ʻoku ʻikai ko ha ʻaho angamaheni pē ʻeni. “Naʻe ngaohi ʻa e sāpaté koeʻuhi ko e tangatá” mo fakataumuʻa ke tau maʻu ha mālōlō mei he māmaní mo fakafoʻou hotau sinó mo e laumālié.
ʻOku tau manatuʻi foki Ia ʻi heʻetau ʻalu ki he temipalé—ko e fale ʻo e ʻEikí. ʻOku ʻomi ʻe he ngaahi temipalé ha ʻilo lahi ange kia Sīsū Kalaisi ko e uho ʻo e fuakava ʻokú ne tataki kitautolu ki he moʻui taʻengatá, ko e mahuʻinga taha ʻi he ngaahi meʻaʻofa … ʻa e ʻOtuá.”
Kuó u maʻu ha fiemālie mo ha ʻamanaki lelei lahi ki hotau ikuʻanga taʻengatá ʻi heʻeku ʻalu ki he temipalé. Kuó u aʻusia ha fetuʻutaki fakalangi mo e kakai ʻi he ongo tafaʻaki fakatouʻosi ʻo e veilí. Kuó u mamata ki he ngaahi mana faifakamoʻui ʻi he moʻui ʻeku fānau kei īkí, ko e toko ua ai ʻokú na moʻui mo ha ngaahi fokoutua taʻeʻiloa ʻa ia ʻoku fiemaʻu ke tokangaʻi fakaʻaho ʻi he toenga ʻo e moʻui ko ʻení.
ʻOku fiefia homau fāmilí ʻi heʻemau vahevahe fekauʻaki mo e palani ʻo e fiefiá. ʻOku fofonga fiefia ʻeku fānaú ʻi heʻenau fanongo, koeʻuhí ko Sīsū Kalaisi, “ʻe kiʻi fuofuoloa siʻi pē [hotau ngaahi] faingataʻaʻiá.” ʻOku tau ʻofa moʻoni ʻi heʻetau fānaú, pea ʻoku tau ʻiloʻi ʻe ʻi ai ʻa e ʻaho, hangē ko e akonaki ʻa Palesiteni Sefilī R. Hōlaní, “te [nau] tuʻu ai ʻi hotau ʻaó … kuo nāunauʻia mo fakaʻeiʻeiki ʻi he sino mo e ʻatamai haohaoa.” ʻOku ʻomi kitautolu ʻe heʻetau ngaahi fuakavá ke tau ofi ange ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki ha tuʻunga ke tau fakahoko ai ʻa e meʻa ʻoku taʻemalavá, ʻo fakafonu ʻa e konga kotoa pē ʻo e fakapoʻulí mo e veiveiuá ʻaki ʻa e māmá mo e nongá.
Fakafetaʻi kia Sīsū Kalaisi, ʻoku ʻi ai ha ʻamanaki lelei mo ha ngaahi ʻuhinga lelei ke hokohoko atu ai ʻa e ʻofá, lotú, mo hono poupouʻi ʻa kinautolu ʻoku tau ʻofa aí.
ʻOku ou ʻilo ʻokú Ne moʻui. ʻOkú Ne ʻafioʻi mo ʻofa ʻiate kitautolu. Ko Ia ʻa e halá, moʻoní mo e moʻui ʻo e māmaní.
ʻOku ou fakaafeʻi kotoa kitautolu ʻi he ʻahó ni ke fakatefito ʻetau moʻuí ʻia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ngaahi akonakí. ʻE tokoni ʻetau fai iá ke tau fakaʻehiʻehi mei he ʻefihia ʻi he ngaahi mātaʻu ʻo e ʻahiʻahí, ʻitá, mo e fakaʻofaʻia pē ʻiate kitá. Te tau tuʻu ko ha ngaahi temipale—māʻoniʻoni, taʻe-ueʻia mo tuʻu maʻu. Te tau matuʻuaki ʻa e ngaahi faingataʻá, pea te tau aʻu ki ʻapi, ʻo kātaki ki he ngataʻangá mo fiefia ki he ngataʻangá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.