2025
Hangē ko ha Tamasiʻi Siʻí
Mē 2025


15:9

Hangē ko ha Tamasiʻi Siʻí

ʻOku ou fakamoʻoni ko e fanga kiʻi pēpeé mo e fānaú pea mo e toʻu tupú, ko e ʻīmisi kinautolu ʻo e tupulaki ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻi he kotoa ʻo hono mālohí mo e fakaʻofoʻofá.

Naʻe kamata ʻe Sīsū ʻa e taʻu fakaʻosi ʻo ʻEne moʻui fakamatelié ʻaki hono fakalahi ʻo e akoʻi ʻa ʻEne kau ʻAposetoló. Kapau naʻe fiemaʻu ke hoko atu ʻa ʻEne pōpoakí mo Hono Siasí, naʻe pau ke fakatō loloto ha meʻa lahi ange ki he loto ʻo e kau tangata angamaheni ʻe toko 12 ʻa ia naʻa nau toki ʻiloʻi pē Ia ʻi ha māhina siʻi ʻe 24.

ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻe ʻafio tonu ʻa Sīsū ki ha fakakikihi ʻi he toko Hongofulu Mā Uá pea fehuʻi kimui ange, “Ko e hā ia naʻa mou fakakikihi ai ʻa kimoutolú?” Ko e moʻoni naʻa nau mā, pea ʻoku pehē ʻe he lekōtí naʻa nau “fakalongo pē.” Ka ko e maʻongoʻonga taha ʻo e kau faiako kotoa pē, naʻá Ne ʻafioʻi ʻa e ngaahi mahalo ʻo honau lotó pea ongoʻi ai ʻa e fuofua hāsino ʻa e hīkisia fakatāutahá. Ko ia ai naʻá Ne “ui … ha tamasiʻi siʻi ke ʻalu ange kiate ia, …

“ʻO ne pehē, ʻOku ou tala moʻoni atu kiate kimoutolu, Kapau ʻe ʻikai liliu ʻa kimoutolu, ke tatau mo e tamaiki īkí, ʻe ʻikai te mou hū ki he puleʻanga ʻo e langí.

“Ko ia ia te ne fakavaivaiʻi ia ʻo hangē ko e tamasiʻi siʻí ni, ko ia pē ʻoku lahi ʻi he puleʻanga ʻo e langí.”

ʻOku totonu ke fakatokangaʻi naʻa mo e kimuʻa ʻi he ʻaloʻi ʻo Kalaisí, naʻe kau ʻi he malanga fakamāvae ʻa e Tuʻi ko Penisimaní ʻa e fakamatala mahuʻinga ko ʻeni ki he loto-fakatōkilalo ʻa ha kiʻi tamasiʻí. ʻOku pehē ai, “Ko e tangata fakakakanó ko e fili ia ki he ʻOtuá, … pea ʻe pehē ai pē, ʻo taʻengata pea taʻengata, kae ʻoua kuó ne … hoko ko ha tangata māʻoniʻoni ʻi he fakalelei ʻa Kalaisi ko e ʻEikí, pea hoko ʻo anga tatau mo ha tamasiʻi siʻi, angavaivai, … loto-fakatōkilalo, … fonu ʻi he ʻofa, … ʻo hangē [ko e fakafeangai ʻa] ha tamasiʻi siʻi ki heʻene tamaí.”

Sai, ko e moʻoni ʻoku ʻi ai ha ngaahi fakahehema fakakauleka ʻoku ʻikai ke tau poupouʻi. ʻI he taʻu ʻe uofulu mā nima kuohilí, naʻe uʻu ʻe hoku mokopuna tangata naʻe taʻu tolu ʻi he taimi ko iá ʻa e nima ʻo hono tuofefine taʻu nimá. Ko hoku foha ʻi he fonó naʻá ne tokangaʻi ʻa e fānaú ʻi he pō ko iá, naʻá ne akoʻi fakavave ki hono ʻofefiné ʻa e lēsoni kotoa pē ʻi he faʻa fakamolemolé naʻá ne ala fakakaukau ki aí, ʻo aofangatuku ʻaki mahalo naʻe teʻeki ke ʻilo ʻe hono kiʻi tuongaʻane siʻisiʻí pe naʻe ongo fēfē hano uʻu ʻa e nimá. Naʻe tokoni ʻa e fakamatala taʻefakakaukau ko ia ʻa e tamaí ʻi ha miniti nai ʻe taha, pe taha mo e konga, kae ʻoua kuo toki ongo mai ha tangi leʻolahi mei he loki mohe ʻo e fānaú pea kaila mai hoku mokopuna fefiné, “ʻOkú ne ʻiloʻi ia ʻi he taimí ni.”

Ko ia ko e hā leva ʻoku fiemaʻu ke tau vakai ki ai ʻi he ngaahi ʻulungaanga ʻi he moʻui ʻa e fānaú? Ko e hā ʻa e meʻa naʻá ne ʻomi ʻa Kalaisi Tonu ke tangi ʻi he konga ongo taha ʻi hono kotoa ʻo e Tohi ʻa Molomoná? Ko e hā naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻi he taimi naʻá Ne ui hifo ai ʻa e afi fakalangí mo e kau ʻāngelo maluʻí ke takatakaiʻi ʻa e fānau ko iá, mo fekau ʻa e kakai lalahí ke “vakai ki [heʻenau] fānau īkí”?

ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻá ne fakatupunga kotoa iá, ka ʻoku ou fakakaukau naʻe ʻi ai ʻene kaunga ki heʻenau haohaoá mo e loto-maʻá, ko honau natula loto-fakatōkilaló, pea mo e meʻa te ne lava ʻo ʻomi ki heʻetau moʻuí kapau te tau puke maʻu ia.

Ko e hā ʻoku ui ai ʻe ha taha ʻo e kau palōfitá ʻa hotau ngaahi ʻaho ʻo e mamahí ko e “vaʻinga ʻo e vaʻingá”? ʻOku fakamahino fēfē nai ʻe he “ngaahi mahalo laulaunoa mo e loto-hīkisia … ʻo e fānau ʻa e tangatá” ʻoku mate fakalaumālie ʻa e fuʻu fale lahi mo ʻataʻatā ʻi he mata meʻa-hā-mai ʻa Līhaí? Pea mo e kakai Sōlamí, ʻa e kulupu naʻa nau lotu ʻi ha founga hīkisiá? Naʻe pehē ʻe ʻAlamā fekauʻaki mo kinautolu, “ʻE ʻOtua, ʻoku nau [lotu] kiate koe ʻaki honau ngutú, ka kuo nau fakafuofuolahi … ʻi he ngaahi meʻa laukau ʻo e māmaní.”

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku ʻi ai nai ha meʻa ʻe fakaʻofoʻofa, haohaoa, pe fakatōkilalo ange ʻi ha kiʻi tamasiʻi ʻoku lotu? ʻOku hangē ia ʻoku tuʻu ʻa hēvani ʻi he lokí. ʻOku moʻoni ʻaupito ʻa e ʻOtuá mo Kalaisi, ka ʻe lava ke ʻikai fakamātoato ʻa e aʻusiá ki ha niʻihi kehe ʻamui ange.

Hangē ko ia naʻe lea ʻaki ʻe ʻEletā Lisiate L. ʻAiveni ʻi ha taʻu nai ʻe 60 kuohilí: “ʻOku talaki ʻe hotau tokolahi ko e kau Kalisitiane kitautolu, ka ʻoku … ʻikai ke tau toʻo fakamātoato Ia. … ʻOku tau fakaʻapaʻapa kiate Ia, ka ʻoku ʻikai ke tau muimui kiate Ia. … ʻOku tau lea ʻaki ʻEne folofolá, ka ʻoku ʻikai ke tau moʻui ʻaki ia.” “ʻOku tau fakahīkihikiʻi Ia, ka ʻoku ʻikai ke tau moihū kiate Ia.”

Naʻe mei kehe moʻoni ʻa e moʻuí kapau naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe he māmaní ʻa Sīsū ʻo mahulu hake ʻi hono toutou fakaʻaongaʻi Hono huafá ʻi he lea taʻefeʻungá.

Ka ʻoku ʻofa moʻoni ʻa e fānaú ʻiate Ia, pea ʻe lava ke ope atu ʻa e ʻofa ko iá ki he ngaahi vā fetuʻutaki kehe ʻi he moʻuí. ʻOku hangē nai ia ha laó, naʻa mo e kei taʻu siʻisiʻi taha ʻa e fānaú, ʻoku nau ʻofa ngofua, vave ke fakamolemole, mo kata fiefia pea lava ai ʻo fakamolū ʻa e loto taʻe-ʻofa mo fefeka tahá.

Pea ʻoku hokohoko atu ʻa e lisí. Maʻá? Falalá? Loto-toʻa? ʻUlungāngá?

Tau vakai fakataha ki he loto-fakatōkilalo ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻa ia naʻe fakahaaʻi ʻe hoku kaungāmeʻa kei talavou ʻe taha.

ʻIsitoni Tālini Soulī

ʻI he ʻaho 5 ʻo Sānuali 2025,—ʻaho ʻe 91 kuohilí—naʻe foaki ai ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné kia ʻIsitoni Tālini Soulī pea fakanofo ko ha tīkoni ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

Naʻe fakaʻānaua fuoloa ʻe ʻIsitoni ke ne tufa ʻa e sākalamēniti ʻo e ʻOhomohe ʻa e ʻEikí. Ka naʻe hoko fakataha mai ʻa e faingamālie toputapú ni mo ha mamahi ʻi hono keté mei he manavahē naʻá ne fai ha fehalaaki, pe tō, pea ʻe fakamataliliʻi ia pe te ne ngalivale ai mo hono fāmilí.

ʻOku moʻua ʻa ʻIsitoni ʻi ha mahaki hāhāmolofia pea mātuʻaki fakamamahi.

Ke mou meaʻí, ʻoku fokoutua ʻa ʻIsitoni ʻi ha mahaki hāhāmolofia pea mātuʻaki fakamamahi, ko e uesia ʻa e uouá mo e hokotanga hui ʻi he vaʻé mo e nimá (Ullrich congenital muscular dystrophy). Kuo fakautuutu ange ai ʻa e fonu ʻa ʻene moʻui kei talavoú, ʻi ha ngaahi pole mātuʻaki faingataʻa pea siva ai ʻene ʻamanakí mo e ngaahi fakaʻānaua ki he kahaʻú. ʻE vavé ni pē haʻane heka saliote ʻi he toenga ʻene moʻuí. ʻOku ʻikai talanoa hono fāmilí ki he meʻa ka hoko mai aí.

ʻI he Sāpate hili hono fakanofó, ko e fuofua taimi ia ʻe tufa sākalamēniti ai ʻa ʻIsitoní. Pea ko e meʻa fakafoʻituitui naʻá ne fakaʻaiʻai iá, ke ne lava ʻo tufa ʻa e ngaahi fakaʻilonga toputapú ni ki heʻene tamaí, ʻa ia naʻe hoko ko e pīsope ʻo e uōtí. ʻI he hanganaki atu ki he fatongia ko iá, naʻá ne kole mo tautapa fakamātoato, ke fakapapauʻi he ʻikai ha taha, ʻe feinga ke tokoni kiate ia. ʻI ha ngaahi ʻuhinga lahi naʻe ʻikai ke ne vahevahe mai, naʻá ne loto ke ne fakahoko toko taha ia ʻo ʻikai toe tokoniʻi.

Hili hono paki mo tāpuakiʻi ʻe he taulaʻeikí ʻa e maá—ko ha fakaʻilonga ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e sino ʻo Kalaisi kuo maumauʻí—naʻe ketu atu ʻa ʻIsitoni mo e faingataʻaʻia hono sinó, ke maʻu ʻene laulaú. Ka neongo iá, naʻe ʻi ai ha sitepu lalahi ʻe tolu mei he faliki ʻo e falelotú ki he funga siteisí. Ko ia, ʻi he hili hono maʻu ʻene laulaú, naʻe mafao atu hono nimá ʻi he māʻolunga taha te ne lavá ʻo hili ʻene laulaú ʻi he funga laupapa ʻi ʻolunga ʻi he meʻa piki ʻo e sitepú. Naʻá ne tangutu hifo leva ʻi he sitepu ʻoku kiʻi māʻolunga haké, fusi hake hono vaʻe toʻomataʻú ʻaki hono ongo nimá ki he sitepu ʻuluakí. Naʻá ne fusi hake leva hono vaʻe toʻohemá ki he sitepu tatau, pea fai pehē ai pē kae ʻoua kuó ne ikunaʻi ʻene pole faingataʻa tahá.

Naʻá ne ʻunu hake leva ki ha pou ʻa ia naʻá ne lava ʻo piki ki ai ke tuʻu hake ʻaki ki ʻolunga. Naʻá ne foki hake ki he laulaú. Naʻe toe siʻi pē ʻene mangá pea tuʻu ʻi muʻa ʻi he pīsopé ka ko ʻene tamaí, ʻa ia naʻe tafe noa ʻa e loʻimatá ʻi hono fofongá, pea pau ke ne taʻotaʻofi ia mei haʻane fāʻofua ki hono foha loto-toʻa mo ʻosikiavelenga haohaoa ko ʻení. Pea naʻe malimali ʻa ʻIsitoni kuo fiemālie, pea mahalo naʻá ne pehē, “Kuó u fakaongoongolelei [ʻeku tamaí mo] fakaʻosi ʻa e ngāue [naʻá ne] tuku mai ke u faí.”

Ko e tui, faimateaki, maʻa, falala, lāngilangi, pea ʻi he ikuʻangá ko e ʻofa ki he tamai ko ia naʻá ne fakaʻamu ke fakafiefiaʻí. Ko e ʻulungāngá ni mo ha ngaahi ʻulungaanga lahi ange ʻokú ne ʻai foki ke tau pehē, “Ko ia … te ne fakavaivaiʻi ia ʻo hangē ko e tamasiʻi siʻí ni, ko ia pē ʻoku lahi ʻi he puleʻanga ʻo e langí.”

ʻE kāinga mo e ngaahi kaungāmeʻa, ʻoku fika ʻuluaki ʻi he lisi ʻo e ʻū tā fakaʻofoʻofa taha ʻoku ou ʻiló, ʻa e fanga kiʻi pēpē mo e fānau mo e toʻu tupu falalaʻanga mo mahuʻinga taʻehano tatau ʻo hangē ko kinautolu kuo tau lave ki ai ʻi he ʻaho ní. ʻOku ou fakamoʻoni ko e ʻīmisi kinautolu ʻo e tupulaki ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻi he kotoa ʻo hono mālohí mo e fakaʻofoʻofá.

ʻI he laumālie tatau ko ia ʻo e fakamoʻoní, ʻoku ou fakamoʻoni ʻi he kei talavou ʻa Siosefa Sāmitá, naʻá ne mamata ki he meʻa naʻá ne pehē naʻe mamata ki aí mo talanoa mo kinaua naʻá ne pehē naʻa nau talanoá. ʻOku ou fakamoʻoni ko e tangata fakatōkilalo mo maʻa ko ia ko Lāsolo M. Nalesoní ko e palōfita mo e tangata kikite fisifisimuʻa ia naʻe fakanofo ʻe he ʻOtuá. ʻI heʻeku laukonga ʻi he kotoa ʻo ʻeku moʻuí, ʻoku ou fakamoʻoni ai ko e Tohi ʻa Molomoná ko e tohi mahuʻinga taha ia kuó u lau pea mo e maka-tuʻu-loto ʻo hoku kiʻi nofoʻangá ʻi ha puleʻanga ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi nofoʻanga lahi. ʻOku ou fakamoʻoni ko e lakanga fakataulaʻeikí mo e lotú ʻokú ne fakaleleiʻi ʻeku moʻuí—ʻa e lakanga fakataulaʻeiki ʻa Kalaisí mo hoʻomou ngaahi lotú. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku moʻoni kotoa ʻeni mo fakamoʻoniʻi atu ia ʻi he huafa ʻo e faimateaki mo e fakatōkilalo taha ʻi he ngaahi foha kotoa ʻo e ʻOtuá—ʻa e ʻĀlifá mo e ʻŌmeká, ko e Ko Au Lahí, ʻa e tokotaha naʻe tutukí, ʻa e fakamoʻoni angatonú—ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.