“Ngāue 10–15,” Ngaahi Tokoni Fakafolofolá: Fuakava Foʻoú (2024)
Ngaahi Tokoni Fakafolofolá
Ngāue 10–15
Naʻe fakahā ange ʻe ha ʻāngelo ʻi Sesalia kia Koniliusi, ko ha Senitaile, ke kumi ʻa Pita. Naʻe maʻu ʻe Pita ʻi Sopa ha fakahā ʻo fakahinohinoʻi ia ke ne tali ʻa e kau Senitailé ke nau kau ki he Siasí. Naʻe akoʻi mo papitaiso ʻe Pita ʻa Koniliusi mo hono falé, pea naʻa nau maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Naʻe fakapoongi ʻe Hēlota ʻAkilipa ʻa Sēmisi pea puke pōpula ʻa Pita. Naʻe tukuange ʻe ha ʻāngelo ʻa Pita mei he fale fakapōpulá. Naʻe kamata fakahoko ʻe Paula mo Pānepasa ʻa ʻena ʻuluaki ngāue fakafaifekaú. Neongo ʻa e fakafepakí, ka naʻá na fakamoʻoniʻi ʻa Kalaisi. Naʻe fakalalahi ʻa e fakafekikí ʻi ʻAniteoke ʻo fekauʻaki mo e kamú. Naʻe fakataha ʻa e kau ʻAposetoló mo e kau taki kehé ʻi Selusalema ʻo fakapapauʻi ai ʻoku ʻikai fiemaʻu ʻa e kakai Senitailé ia ke kamu ʻi he taimi ʻoku nau kau ai ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí.
Ngaahi Maʻuʻanga Tokoní
Puipuituʻá mo e Fakamatalá
Ko e hā e meʻa naʻe mahuʻinga fekauʻaki mo e ului ʻa Koniliusi ki he tui faka-Kalisitiané?
Ko e fuakava naʻe ʻuluaki ʻoange kia ʻĒpalahame mo Selá naʻe fiemaʻu ia ai ke fakamafola ʻa e fuakavá ke tāpuekina “ʻa e ngaahi [fāmili] kotoa ʻo māmaní.” Ka ʻi he fakalau ʻa e taimí, naʻe hangē kuo mole ʻi he kakai Siú ʻa e mahino ko iá. Kimuʻa ʻi he tui faka-Kalisitiané, ko e tokolahi taha ʻo e kakai Siú naʻa nau fakamavaheʻi kinautolu mo ʻenau tui fakalotú mei he kakai naʻe ʻikai ko e Siú, pe ko e kakai Senitailé. Naʻe fakaʻau ʻo ʻiloa lahi ange ʻa e mavahevahe ko ʻení ʻi he hili ʻo e ʻave pōpula ki Pāpiloné ʻi he feinga ʻa e kakai Siú ke holoki e ngaahi mālohi tākiekina ʻo e “ngaahi tui-fakalotu mulí.” ʻI he aʻu mai ki he kuonga ʻo e Fuakava Foʻoú, “naʻe angamaheni ʻaki ʻi Selusalema ʻa e ʻulungaanga kovi ʻi he fetuʻutaki mo e kakai Senitailé.” Naʻe mei angamaheni foki ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko ʻení ʻi he kau fuofua Kalisitiane Siú.
Ko Koniliusí, ko ha taki tau Loma mo ha Senitaile. ʻOku fakamatalaʻi ia ʻe Luke ko ha taha naʻe “faʻa lotu” mo “manavahē ki he ʻOtuá.” ʻOku ʻuhinga ʻeni ko Koniliusí ko ha Senitaile naʻá ne “saiʻia ʻi he lotu faka-Siú mo hū kia Sihova ka [naʻe] ʻikai ke ne tauhi ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni ʻo e fono ʻa Mōsesé, tautautefito ki he kamú.” Naʻe teuteu ʻe he papitaiso ʻo Koniliusí ʻa e hala ke kau ai ʻa e kakai Senitailé ki he Siasi ʻo e Fakamoʻuí ʻo ʻikai tomuʻa ului ki he lotu faka-Siú mo tauhi ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni ʻo e fono ʻa Mōsesé.
Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e mata meʻa-hā-mai ʻa Pitá?
ʻI he fono ʻa Mōsesé, naʻe lau ha fanga monumanu pau ʻe niʻihi ko ha meʻakai taʻe-maʻa mo tapui. Naʻe “uesia lahi [ʻe he ngaahi fakangatangata ko ʻeni ki he meʻakaí] ʻa e kotoa ʻo e tui fakalotu ʻa e [kakai Siú] mo e moʻui fakasōsialé.” Ko ia, ʻi he taimi naʻe fekauʻi ai ʻa Pita ke tāmateʻi mo kai ʻa e kakanoʻi manu ʻo e fanga monumanu naʻe tapuí, naʻe mei fehangahangai ia mo e ngaahi tui fakalotu mo fakafonua kuo anga ki aí. ʻI he kamataʻangá, naʻe ʻikai mahino kia Pita ʻa e ʻuhinga ʻo e mata meʻa-hā-mai ko ʻení. Naʻe toki kamata mahino kia Pita, ʻi he hili ʻene feʻiloaki mo Koniliusi ko e Senitailé, ʻa e fakahinohino ʻa e ʻEikí ke akoʻi mo papitaiso ʻa e tokotaha kotoa peé. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Poiti K. Peeka, “Naʻe ʻikai ke tomuʻa ʻilo ʻe he kau fuofua ʻAposetoló ko e ongoongoleleí maʻá e taha kotoa, kau ai e kakai Senitailé. Pea toki maʻu leva ʻe Pita ha mata meʻa-hā-mai. …Naʻe fakamahino kiate kinautolu ʻe he meʻa-hā-mai ko iá, mo e meʻa naʻa nau aʻusia ʻi he hili pē iá, ʻa honau fatongiá; pea kamata ai ʻa e ngāue fakafaifekau maʻongoʻonga ʻo e tui faka-Kalisitiané kotoa.”
Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e “ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá ki he kakaí”?
ʻOku ʻuhinga ʻa e foʻi lea faka-Kalisi ko ia naʻe liliu ko e “filifilimānako ki he kakaí” ʻi he Tohi Tapu ʻa Kingi Sēmisí ko ha taha ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e filifilimānakó pe laulanú. Naʻe ʻilo ʻe Pita ʻi ha mata meʻa-hā-mai pea mo ʻene aʻusia ʻia Koniliusí, ʻoku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá pe laulanu ki he kakaí koeʻuhí ko honau tuʻunga fakasōsialé, tangataʻi fonuá, pe koloá. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Poiti K. Peeka, “ʻOku ʻikai ha taha ʻiate kitautolu ʻoku totonu ke [ne] pehē ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi ha taha kehe. … Manatuʻi, ko e tamai Ia—ko ʻetau Tamaí. Ko e ʻEikí ‘ʻoku ʻikai filifili-mānako.’” Neongo ʻoku ʻikai fakahaaʻi ʻe he ʻOtuá e filifilimānako ʻo makatuʻunga ʻi he ngaahi meʻa fakatuʻasinó, ka ʻokú Ne tali ʻa kinautolu ʻoku nau fakaʻapaʻapa kiate Ia mo feinga ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú.
Ko e hā e ‘uhinga naʻe ui ai ʻa e fuofua Kāingalotú ko e kau Kalisitiané?
Naʻe fuofua ui e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ko e kau Kalisitiane ʻe he kakai ʻo ʻAniteoké. ʻI he kamataʻangá, mahalo ko e hingoa Kalisitiané “ko ha hingoa fakatenetene, ʻo hangē ko e fakaʻaongaʻi e Māmongá ʻi he fuofua kamata hotau kuonga fakakosipeli lolotongá.” Naʻe fāifai pē pea fakaʻaongaʻi ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e foʻi leá ke ui ʻaki kinautolu.
Ko hai ʻa e “Tuʻi ko Hēlotá”?
Ko Hēlota ʻoku lau ki ai ʻi he Ngāue 12 ko Hēlota ʻAkilipa I, ko e mokopuna tangata ʻo Hēlota ko e Lahí. Naʻe meimei ke manakoa ia ʻi hono kāinga Siú koeʻuhí ko ʻene tauhi ʻa e ngaahi ʻulungaanga fakafonua faka-Siú. Mahalo ko ia naʻá ne tuʻutuʻuni ke tamateʻi ʻa Sēmisi ke kei maʻu e loto ʻo e kau taki ʻo e kakai Siú. Naʻe pekia ʻa ʻAkilipa ʻi he AD 44, ko e taʻu tatau naʻe fakapoongi ai ʻa Sēmisí. Naʻe vakai ʻa Luke ki he pekia fakafokifā ʻa ʻAkilipá ko ha tuʻutuʻuni fakalangi naʻe fakahoko ʻe ha ʻāngelo ʻa e ʻEikí.
Ko e Sēmisi fē naʻe fakapoongi ʻe Hēlotá?
ʻOku tokolahi ha niʻihi fakafoʻituitui naʻe ui ko Sēmisi ʻi he Fuakava Foʻoú. Ko e Sēmisi naʻe fakapoongi ʻe Hēlota ʻAkilipa I, ko e tokoua ia ʻo e ʻAposetolo ko Sioné pea ko e taha ia ʻo e kau fuofua ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Naʻá ne hoko foki ko e taha ʻo e kau fakamoʻoni makehe ʻe toko tolu ki he ngaahi meʻa toputapu naʻe hoko mo e Fakamoʻuí.
Ko hai ʻa Sione Maʻake?
ʻOku ngalingali ko Sione Maʻaké ko ia naʻá ne tohi ʻa e Kosipeli ʻa Maʻaké. Ko e tama ia ʻa ha fefine naʻe ui ko Mele, ko e taha ʻo e kau fafine tuʻukimuʻa ʻi he fuofua kamata ʻa e Siasí ʻi Selusalemá. (Naʻe fakataha ʻa e kakai tuí ʻi hono ʻapí, pea naʻe foki mai ki ai ʻa Pita ʻi he hili hono tukuange mei he fale fakapōpulá.) Naʻe fili ʻa Maʻake ko ha hoa ʻo Paula mo Pānepasa (tokoua ʻaki ʻe Maʻake) ʻi heʻenau mavahe ʻi heʻenau fuofua fononga fakafaifekaú. Mahalo ko e Mākisi ia naʻe lau ʻe Pita ko “hoku fohá.”
Naʻe ʻuhinga ki he hā ʻa e hilifaki ʻo e nimá ʻi he Siasi faka-Kalisitiane ʻi he kuonga muʻá?
ʻOku lahi ha ngaahi potufolofola ʻi he Fuakava Foʻoú ʻoku fakamatala ki he hilifaki ʻo e nimá ko ha ouau faka-Kalisitiane ʻi he kuonga muʻá. ʻOku fakahaaʻi ʻe ha ngaahi potufolofola ʻe niʻihi ʻi he Fuakava Motuʻá ʻa e hilifaki ʻo e nimá ko ha angafai ʻi ʻIsileli he kuonga muʻá.
Naʻe lau ʻa e ouau ʻo e hilifaki ʻo e nimá ʻi he Fuakava Motuʻá mo e Fuakava Foʻoú “ko ha fakaʻilonga ʻo e foaki [ʻave].” Naʻe ʻave ʻe he tokotaha maʻu lakanga fakataulaʻeiki kuo fakamafaiʻí ʻa e “mālohí, ngaahi meʻafoaki fakalaumālié, mo e mafaí” ki ha taha kehe ʻo fakafou ʻi he ouau ko ʻení. Naʻe toe fakaʻaongaʻi foki ʻa e founga ko ʻení ʻi taimi ʻoku fili ai ha taha ki ha fatongia pau ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, ʻo hangē ko ia ʻoku hā ʻi he uiuiʻi ʻo Paula mo Pānepasa ke hoko ko ha ongo faifekaú.
Ko e hā e ʻuhinga naʻe ui ai ʻa Saula kimui ange ko Paulá?
Hili ʻa e taimi ko ʻení ʻi he tohi Ngāué, naʻe ui leva ʻa Saula ko Paula. Ko e Saulá ko ha hingoa faka-Hepelū. Ko e Paulá ko ha hingoa Faka-Loma. “ʻOku ʻikai ko ha hingoa ʻe ua ʻoku na fakafehokotaki ha ongo vahaʻa-taimi ʻo ʻene moʻuí, ka ʻoku fakafofongaʻi ʻe he ongo hingoá ha ongo anga fakafonua ʻe ua. Ko e taimi naʻe fengāueʻaki ai ʻa Paula mo kinautolu ʻo e kakai Siú, naʻe ui ia ko Saula; ko e taimi naʻá ne ʻalu ai ʻi heʻene ngaahi fonongá ki he feituʻu ʻo e kakai Senitailé, naʻe ui ia ko Paula.”
Ko e hā ʻa e “ngaahi meʻa ʻofa moʻoni ʻa Tēvitá”?
Lolotonga e fakamoʻoni ʻa Paula ki he Toetuʻu ʻa Sīsū Kalaisí, naʻá ne fakaʻaongaʻi ʻa e kupuʻi lea “ko e ngaahi meʻa ʻofa moʻoni ʻa Tēvitá.” ʻOku maʻu ʻa e kupuʻi lea ko ʻení mei he ʻĪsaia 55:3. “ʻOku fakatatau ʻe Paula ʻa e kupuʻi lea ko ʻení ki he toetuʻú (Ngāue 13:34). Naʻe ʻiloʻi ʻe Tēvita ʻe huhuʻi ia ʻe he ʻEikí mei he mate taʻengatá ʻo fakafou ʻi he toetuʻú. … ʻOku foaki ʻa e [ʻaloʻofa] ʻa e ʻEikí kia Tēvitá, ʻa ia ko ha talaʻofa pau, ki he faʻahinga kotoa ʻo e tangatá.”
ʻOku ʻuhinga ki he hā ke fakatonuhiaʻi?
ʻE lava ke liliu ʻa e foʻi lea faka-Kalisi ko e dikaioō ko e “fakatonuhiaʻi” pe “fakahā ʻoku angatonu.” ʻI hono fakalea ʻe tahá, ko e fakatonuhiaʻí ko hano “fakamolemoleʻi mei he tautea ʻo e angahalá pea fakahā ʻoku taʻe-halaia. ʻOku fakatonuhiaʻi ha taha ʻi he ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí tuʻunga ʻi heʻene tui kiate Iá. ʻOku fakahā ʻa e tui ko ʻení ʻi he fakatomala mo e talangofua ki he ngaahi fono mo e ngaahi ouau ʻo e ongoongoleleí. ʻOku ʻai ʻe he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí ke lava ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻo fakatomala mo fakatonuhiaʻi pe fakamolemoleʻi mei ha tautea naʻe mei fai kiate kinautolú.” Naʻe akoʻi ʻe Paula ko Sīsū Kalaisi pē ʻe lava ai ke “fakatauʻatāinaʻi [fakatonuhiaʻi] kitautolu mei he ngaahi angahala kotoa ʻa ia he ʻikai lava ke fakatauʻatāinaʻi [fakatonuhiaʻi] ʻe he fono ʻa Mōsesé.”
Ko e hā e ʻuhinga naʻe tūtuuʻi ai ʻe Paula mo Pānepasa ʻa e efú mei hona vaʻé?
Vakai, “Mātiu 10:14. Naʻe ʻuhinga ki he hā ke ‘tūtuuʻi ʻa e efu mei homou vaʻé’?”
Naʻe hoko ʻa Paula mo Pānepasa ko ha mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu-Mā-Uá?
Ko e foʻi lea faka-Kalisi ko e apostolos ʻoku ʻuhinga ko e “talafekau” pe “taha kuo fekauʻi atu.” ʻE lava ke fakaʻaongaʻi ʻa e fakaʻuhinga fakalūkufua ko ʻení ki ha faʻahinga fakamoʻoni pē ki he Fakamoʻuí, hangē ko e kau faifekaú. Ko e ʻAposetoló foki, “ko ha hingoa naʻe foaki ʻe Sīsū ki he Toko Hongofulu Mā Ua naʻá Ne fili mo fakanofo ke hoko ko ʻEne kau ākonga mo e kau tokoni ofi taha he lolotonga ʻEne ngāue ʻi māmaní (Luke 6:13; Sione 15:16). … Ko e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Ua ʻi he kuonga muʻá pea ʻi he kuongá ni ʻi he Siasi kuo fakafoki maí, ko e ʻAposetoló ko ha fakamoʻoni makehe ia kia Sīsū Kalaisi ʻi māmani kotoa ke fakamoʻoni ki Hono faka-ʻOtuá mo ʻEne toetuʻu mei he pekiá (Ngāue 1:22; T&F 107:23).”
ʻOku ngali naʻe mahino kia Paula ʻa e ʻaposetoló ʻi ha ʻuhinga fakalūkufua ange ko ha “tokotaha naʻe fekauʻi atu.” ʻI he ʻuhinga ko ʻení, ʻoku totonu ai ke tau tokanga ʻi hono fakaʻuhingaʻi e fakaʻaongaʻi ʻe Paula ʻa e ʻaposetoló ke ʻuhinga naʻá ne hoko ko ha mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu-Mā-Uá. Ko e ongo fakaʻilonga mālohi taha ʻi he Fuakava Foʻoú naʻe ngali ko ha mēmipa ia ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻoku maʻu ia mei he Ngāue 14:4, 14, mo e Kalētia 1:1. Naʻe tui ʻa Palesiteni Siosefa Filitingi Sāmita “ko Paulá ko ha ʻaposetolo naʻe ʻosi fakanofo, pea … naʻá ne fetongi ha taha ʻo e kau tangata ʻi he Fakataha Alēlea [ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá].” Ko e hingoa ʻAposetoló, ʻi hotau kuongá, ʻoku tukutaha pē ia ki he kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí pea mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻOku hikinimaʻi ʻa e kau tangata taki ʻe toko 15 ko ʻení ko e kau palōfita, kau tangata kikite, mo e kau tangata maʻu fakahā.
Ko e hā e meʻa naʻá ne fakatupu ʻa e konifelenisi ʻi Selusalemá?
Naʻe pehē ʻe he kau fuofua Kalisitiane Siú naʻe fiemaʻu ke tauhi ʻa e fono ʻa Mōsesé, ʻo kau ai ʻa e kamú. Ko ia, naʻe hohaʻa ai ha kau mēmipa Siu ʻe niʻihi ʻi he ongoongo kuo feohi ʻa Pita mo ne papitaiso ʻa e kakai Senitailé, kau ai ʻa Koniliusi.
Naʻe fakaʻau ʻo ʻiloa lahi ange ʻa e fakafepaki ko ʻení ʻi he ʻosi ʻa e ngaahi fuofua ngāue fakafaifekau lelei ʻa Paula mo Pānepasa ʻi he kakai Senitailé. Ko e taimi naʻá na foki ai ki ʻAniteoke mo fakamoʻoniʻi kuo “fakaava [ʻe he ʻOtuá] ʻa e matapā ʻo e tuí ki he [kakai] Senitailé,” naʻá na fehangahangai mo ha fakafepaki fekefeka meiate kinautolu naʻa nau tui ʻe toki lava pē ʻo fakamoʻui kita kapau ʻe “kamu ʻo fakatatau ki he tuʻutuʻuni ʻa Mōsesé.” Hili haʻana fakafekiki mo e niʻihi naʻa nau ongoʻi naʻe fiemaʻu ke fakahoko e kamú, naʻe ongoʻi ʻe Paula ke ʻave ʻa e meʻá ni ki he kau taki ʻo e Siasí ʻi Selusalemá. Ko ha fehuʻi mahuʻinga ʻeni ʻe taha: “ʻOku fiemaʻu nai ʻa e talangofua ki he fono ʻa Mōsesé mo hono ngaahi founga fakahokó kotoa pē ki he fakamoʻuí ʻi he hili ko ʻeni hono fakahoko ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Fakaleleí?”
Ko hai ʻa e Sēmisi ko ia naʻe lea ʻi he konifelenisi ʻi Selusalemá?
Naʻe fakahoko ʻe Sēmisi ha fatongia mahuʻinga ʻi he konifelenisi ʻi Selusalemá. Ko e foha ia ʻo Siosefa mo Mele pea naʻá na faʻē-taha mo Sīsū Kalaisi. ʻI he taimi ko ʻení, ko ia ʻa e kaumātuʻa taki ʻo e Siasí ʻi Selusalemá. Naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻa e tuʻunga ʻo Sēmisi ʻi he Siasí, koeʻuhí ko e mahuʻinga ʻo Selusalemá. Naʻe ui ia ʻe Paula ko ha ʻAposetolo. ʻOku ngalingali ko ia ʻa e tokotaha naʻá ne tohi ʻa e Tohi ʻa Sēmisí.
Naʻe tali fēfē ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e tuʻutuʻuni ʻi he konifelenisi ʻi Selusalemá?
Neongo e tuʻutuʻuni ʻa e kau taki ʻo e Siasí he ʻikai fiemaʻu ʻa e kakai Senitailé ke kamu kimuʻa pea toki papitaisó, ka naʻe tokolahi ha kau mēmipa ʻo e Siasí naʻe ʻikai mahino lelei kiate kinautolu pe te nau tali ia. ʻE laui taʻu pea toki fenāpasi e tukufakaholo mo e fakakaukau ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí mo e liliu ne ueʻi fakalaumālié. Naʻe hokohoko atu ʻa Paula ʻi heʻene ngāué kotoa ke akoʻi ʻokufakahoifua ki he ʻOtuá ʻa e tui faivelengá.
Ko e hā ʻa e meʻa ne fekeʻikeʻi ai ʻa Paula mo Pānepasá?
Naʻe kamata ʻa e taʻe-femahinoʻaki ʻia Paula mo Pānepasá ʻi he taimi naʻe fokotuʻu ange ai ʻe Pānepasa ke na ō mo “Sione, ʻoku hingoa ko Maʻaké,” ʻi ha misiona ke ʻaʻahi ki he fanga kiʻi kolo kotoa ʻo e Siasí naʻá na fokotuʻú. Naʻe ʻosi kaungā-fononga ʻa Maʻake, ko ha kāinga pē ʻo Pānepasa, mo Paula pea mo Pānepasa ʻi heʻena fuofua ngāue fakafaifekaú, ka naʻe mavahe ia meiate kinaua ʻi he kamatá pē. Neongo ʻoku siʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻilo fekauʻaki mo e ʻuhinga naʻe mavahe ai ʻa Maʻaké pe natula ʻo e taʻe-feletoi ʻia Pānepasa mo Paulá, ka naʻe māvahevahe ʻa e ongo ʻAposetoló. Naʻe hangē naʻe fakalelei kimui ange ʻa Paula mo Maʻaké.
Ko Hai ʻa Sailosi?
ʻOku ngalingali ko Sailosí ko “Silivēnusi” ia naʻe lau ki ai ʻa Paula ʻi heʻene ʻū tohi lahi. Naʻe ʻiloa ʻa Sailosi ʻi he kau taki ʻo e Siasí ʻi Selusalemá. Naʻe fili ia ʻe Paula ko ha hoa ʻi heʻene fononga fakafaifekau hono uá. ʻOku mahino ko Sailosí ko e tangata tohi ia ki he tohi 1 Pitá.
Ako Lahi Ange
Ko e Ongoongoleleí Maʻá e Tokotaha Kotoa
-
Joseph W. Sitati, “ʻAtā e Ngaahi Tāpuaki ʻo e Ongoongoleleí ki he Taha Kotoa,” Liahona, Nōvema 2009, 103–5
ʻI he Hoko ko e Kalisitiané
-
Robert D. Hales, “Hoko ko ha Kalisitiane ʻOku Anga Faka-Kalaisi Angé,” Liahona, Nōvema 2012, 90.
Lēsoni mei he Fakataha Alēlea ʻi Selusalemá
-
D. Todd Christofferson, “Ko e Tokāteline ʻo Kalaisí.” Liahona, Mē 2012, 86.
Mītiá
Ngaahi Vitioó
“Peter’s Revelation to Take the Gospel to the Gentiles” (9:08)
“The Jerusalem Conference” (3:36)
Ngaahi ʻĪmisí
Ko e Misi ʻa Pitá, tā fakatātaaʻi ʻe Jeremias Falck fakatatau ki ha tā-valivali ʻa Domenico Fetti
Ko Paula mo Pānepasa ʻi Lisita, tā fakatātaaʻi ʻe Nikolaes Pietersz Berchem