Ngaahi Tokoni Fakafolofolá
Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3


“Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3,” Ngaahi Tokoni Fakafolofolá: Fuakava Foʻoú (2024)

Ngaahi Tokoni Fakafolofolá

Mātiu 3; Maʻake 1; Luke 3

Naʻe hoko ʻa e malanga mo e papitaiso ʻa Sione Papitaisó ke fakakakato ʻa e kikite naʻe faí. ʻI hono papitaiso ʻa Sīsuú, naʻe hifo ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻo nofoʻia Ia. Naʻe fakahā ʻe he Tamaí ko Sīsū ʻa Hono ʻAlo ʻOfaʻangá. Naʻe ui ʻe Sīsū ʻa Saimone (Pita), ʻAnitelū, Sēmisi, mo Sione ke muimui kiate Ia. Naʻá ne kamata ke akonaki mo fakahoko ha ngaahi mana ʻi ha mālohi mo ha mafai fakalangi.

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoní

Puipuituʻá mo e Fakamatalá

Mātiu 3:2

Ko e hā ʻa e “puleʻanga ʻo e langí”?

ʻOku faʻa ui e Siasi ʻo e Fakamoʻuí ko e puleʻanga ʻo e langí. ʻOku ʻuhinga ʻa e pehē “ʻoku ofi ʻa e puleʻanga ʻo e langí” ʻoku vave ʻene hoko maí. ʻI hono ui ʻe Sīsū Kalaisi ʻEne Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, naʻá Ne foaki ange “ʻa e kī ʻo e puleʻanga ʻo e langí” ke nau lava ʻo tataki Hono Siasí ʻi he māmaní. ʻI he Mātiu 13 ʻoku tau ʻilo ai ha ngaahi moʻoni lahi ange ne akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻo kau ki he puleʻanga ʻo e langí.

Mātiu 3:7

Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo ha “fānau ʻa ha ngata fekai”?

(Fakafehoanaki mo e Luke 3:7.)

Ko e ngata fekau Palesitainé ʻa e ngata huhu kona taha ʻi ʻIsilelí. ʻOku mālohi ʻa e ngata fekaí ʻi he poʻulí. ʻOku nau faʻa kumi kai ʻaki ʻenau toitoi pea nau toki oloolo atu ki he manu ʻoku moʻulaloa ki aí. ʻI he taimi ʻoku nau ongoʻi ai ʻoku fakamanamanaʻi kinautolú, ʻe takatakai ʻe he ngata fekaí hono sinó, sisī, pea ʻohofi hono filí. ʻOku lava ʻo toe liliu ʻa e kupuʻi lea faka-Kalisi ʻoku liliu ko e “fānau ʻa ha ngata fekaí” ko e “ʻuhiki ʻo ha ngata fekau” (pe kuo fofoaʻi ʻe ha ngata fekai fefine) pea fakaʻilongaʻi ʻa e mālualoi mo e faiangahala ʻa e kau Sātusí mo e kau Fālesí.

ko ha ngata fekai lanu ʻuliʻuli mo hinehina

Mātiu 3:12

Ko e hā e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “ʻOku ʻi Hono nimá ʻa Hono ií”?

Ko e “ií” ko ha huo naʻe fakaʻaongaʻi ke hiko ʻaki ʻa e uité ki he ʻataá. Naʻe lava heni ke fakamavaheʻi ʻa e uité mei hono kili ʻi tuʻa ʻoku ʻikai fiemaʻú. ʻOku toe ʻiloa foki ʻa e kili tuʻa ko ʻení ko e kafukafú. ʻE ngangana ʻa e uité ki he kelekelé kae puhiʻi ʻa e kafukafú naʻe maʻamaʻa angé ke mamaʻo. Naʻe tānaki leva ʻa e uité ki ha feleoko, pe fale tukuʻanga koloa. Naʻe tutu leva e toenga ʻo e kafukafú. Naʻe akoʻi ʻe Sione Papitaiso, ʻe fakamavahevaheʻi ʻe he Fakamoʻuí, ʻa ia ʻe hoko mai ʻiate iá, ʻa e kau tuí mei he kau taʻetuí ʻi he founga tatau naʻe fakamavahevaheʻi ʻaki ʻa e uité mei he kafukafú.

ko hono fakamavahevaheʻi ʻo e uité mei he kafukafú

Mātiu 3:16

Naʻe liliu nai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke hoko ko ha lupe?

(Fakafehoanaki ki he Luke 3:22.)

Naʻe fakamatala ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá naʻe ʻikai hā ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ko ha lupe hili hono papitaiso ʻa Sīsū Kalaisí. Ka naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he lupe naʻe maliu maí ʻa e ʻi ai ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he taimi ko iá: “Na‘e fokotu‘u ‘a e faka‘ilonga ‘o e lupé ki mu‘a ‘oku te‘eki ngaohi ‘a e māmaní, ko ha fakamo‘oni ki he Laumālie Mā‘oni‘oní, pea he ‘ikai ke lava ‘a e tēvoló ia ke fotu mai ‘i he faka-‘ilonga ‘o e lupé. Ko e Laumālie Mā‘oni‘oní ko ha tokotaha, … [he ʻikai lava] ‘o liliu ke hoko ko ha lupe; ka na‘e foaki ‘a e faka‘ilonga ‘o e lupé kia Sione ke fakahaa‘i hono mo‘oni ‘o e ngāue ko iá, he ko e lupé ko e fakataipe pe ko e faka‘ilonga ia ‘o e mo‘oní mo e haohaoá.”

Maʻake 1:21–22

Naʻe faikehekehe fēfē ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú mei he ngaahi akonaki ʻa e kau tangata tohí?

Naʻe lau pē ʻa e kau tangata tohí ko e kau mataotao ʻi he ngaahi tafaʻaki fakalao ʻo e fono ʻa Mōsesé. ʻI heʻenau malangaʻi mo fakaʻuhingaʻi ʻa e fonó, naʻe angamaheni ʻaki ʻenau faʻa fakamamafa lahi mo tuku ʻa e mafaí ki heʻenau akonakí, ʻaki ʻenau lea ʻaki e lea ʻa ha kau maʻu mafai mo e kau mataotao mālōloó. Naʻe kehe ʻa Sīsū he naʻá Ne lea ʻaki ʻa e mafai ʻo e Tokotaha Foaki Fonó, he ko Ia naʻá Ne ʻomi ʻa e fono ʻa Mōsesé.

Maʻake 1:23–27, 34

ʻOku ʻuhinga ki he hā ke maʻu ha “laumālie ʻuli”?

ʻE lava foki ke liliu e foʻi lea faka-Kalisi naʻe liliu ko e “laumālie ʻulí” ko e “laumālie ʻo e tēvoló.” Ko e ngaahi laumālie ʻulí ʻoku nau kumi ha ngaahi sino ke nau hū ai ko e kau muimui ia ʻa Lusifaá. Naʻa nau nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi kimuʻa pea kapusi mei he langí ko e angatuʻú. ʻOku tau ʻilo mei he ngaahi fakamatala fakafolofolá ʻe lava ʻe he ngaahi laumālie ʻulí ʻo nofoʻia fakataimi ʻa e sino ʻo e tangatá mo e fefiné. Ka neongo ia, naʻe akoʻi ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻoku tau maʻu ʻa e mālohi ke tekeʻi ʻa e tēvoló pea mo e ngaahi laumālie ʻoku muimui ʻiate iá.

Maʻake 1:40–45

Ko e hā ʻa e kiliá?

ʻI he Tohi Tapú, ʻoku ʻuhinga ʻa e kiliá ki ha ngaahi tūkunga kehekehe ʻo e kilí. ʻI hotau kuongá ni, ʻoku faʻa ui e kiliá ko e mahaki ʻo Hanisení. ʻE lava ke maumauʻi ʻe he kiliá ʻa e kilí, neavé, matá, ihú, mongá, mo e huí. ʻE iku ia ki ha mate fakamamahi ʻo ka tuku taʻe faitoʻo.

Naʻe fakamavaheʻi ʻa e kau kilia ʻi he kuonga ʻo e Tohi Tapú mei he sosaietí. Naʻe fekauʻi kinautolu ke nau kaila “Taʻemaʻa!” ke fakatokanga ki ha taha pē ʻe haʻu kiate kinautolu. Naʻe tui ʻe mafola ʻenau taʻemaʻá ki ha taha pē naʻe fetuʻutaki mo kinautolu. Koeʻuhí naʻe liʻekina mo tuenoa ʻa e kau mahaki kiliá, naʻe lau ia ʻe he kau Siú ko ha mateʻanga moʻui pē.

ʻI hono fakamoʻui ʻo e tokotaha kiliá ko ʻení, naʻe fakatou fakamoʻui fakatuʻasino ia ʻe he Fakamoʻuí mo fakafoki ki hono tuʻunga ʻi he sosaietí. Hili hono fakamoʻui ʻe he Fakamoʻuí ʻa e tangatá, naʻá Ne fakahinohinoʻi ʻa e tangatá ke talangofua ki he fekau ʻa Mōsese ki he kau kilia kuo fakamoʻuí. Naʻe fiemaʻu ke fakahā ʻe he kiliá ia ki ha taulaʻeiki, fai ha feilaulau, pea fakahoko ha ouau fakamaʻa.

Luke 3:2

Ko e hā naʻe hoko mai ai e folofola ʻa e ʻOtuá kia Sione Papitaisó kae ʻikai ki he taulaʻeiki lahí?

ʻI he fono ʻa Mōsesé, naʻe hoko ʻa e taulaʻeiki lahí ko e maʻu mafai pule ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Naʻá ne tokangaʻi ʻa e kau taulaʻeiki kehe kotoa pē. Neongo naʻe hoko ʻa ʻAnasi mo Kaiafasi ko ha ongo taulaʻeiki lahi lolotonga e ngāue fakafaifekau ʻa Sione Papitaisó, ka naʻe ʻikai ke na maʻu e folofola ʻa e ʻOtuá. Ka, naʻe hoko mai ia kia Sione. ʻOku fakahaaʻi mai heni naʻe taʻetaau ʻa e kau taki ʻo ʻIsilelí ʻi he taimi ko iá.

Naʻe faihala ʻa e lakanga ʻo e taulaʻeiki lahí. ʻI he ngaahi taʻu lahi, ne fakanofo ʻe Hēlota mo ha kau ʻōfisa Loma kehe ʻa e kau taulaʻeiki lahí ʻo makatuʻunga ʻi ha fiemaʻu fakapolitikale pe totongi fakafufū. Naʻe ʻikai maʻu ha kau taki lakanga fakataulaʻeiki kuo fakamafaiʻi fakalangi ʻi he kau Siú pea naʻe fiemaʻu ke fanauʻi foʻou fakalaumālie kinautolu.

Naʻe fili ʻe he ʻOtuá ʻa Sione Papitaiso pea fakanofo totonu ia ke ne hoko ko e fakafofonga ʻo e ʻOtuá. Naʻe pau ke ne malanga ʻaki ʻa e fakatomalá mo fakahoko ʻa e ouau ʻo e papitaisó.

Naʻe fakamatala ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻo pehē: “Ko Sione pē ‘a e tauhi fakalao ki he me‘a ‘o e Siasí na‘e ‘i māmani ‘i he taimi ko iá, mo ne lolotonga ma‘u ‘a e ngaahi kī ki he mālohí. Naʻe pau ke talangofua ʻa e kakai Siú ki heʻene ngaahi fakahinohinó pe te nau malaʻia, ʻi heʻenau fono pē ʻanautolú. … Na‘e ma‘u ‘e he foha ‘o Sakaliá ‘a e ngaahi kií, mo e pule‘angá, mo e mālohí, ‘a e nāunaú mei he kakai Siú, ‘i he pani mā‘oni‘oni mo e tu‘utu‘uni ‘a e langí.”

Luke 3:23–38

Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he tohi hokohoko ʻo Sīsū Kalaisi naʻe fai ʻe Luké?

Vakai, “Mātiu 1:1–17. Ko e hā ʻoku ʻomi ai ʻe Mātiu mo Luke ha ngaahi tohi hohoko kehekehe ʻo Sīsuú?

Ako Lahi Ange

Sione Papitaiso, Ko Hono Teuteuʻi ʻo e Halá mo Papitaiso ʻa Sīsuú

  • Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 79–87

Ko e Fie Maʻu ke Papitaisó

  • J. Devn Cornish, “The Gate Called Baptism,” Ensign, Feb. 2015, 44–47

Fakahoko ʻo e Ngaahi Fuakavá

Mītiá

Ngaahi Vitioó

The Baptism of Jesus” (3:10)

3:45

Leprosy” (0:55)

0:55

Ngaahi ʻĪmisí

ko e malanga ʻa Sione Papitaisó

John Preaching in the Wilderness (Ko e Malanga ʻa Sione ʻi he Feituʻu Maomaonganoá), tā fakatātā ʻa Del Parson

Ko hono papitaiso ʻe Sione ʻa Sīsū Kalaisí

Baptism II (Papitaiso II), tā fakatātā ʻa J. Kirk Richards

Fāʻofua ʻa Sione mo Sīsū ʻi he papitaiso ʻo Sīsuú
Ko e fakamoʻui ʻe Sīsū ha tangata naʻe kilia