Ngaahi Kalasi Folofolá
1 Samuela 17–18; 24–26; 2 Samuela 5–7


ʻOku fakaʻaongaʻi ʻe Tēvita ha maka-tā ke ikunaʻi ʻaki ʻa Kolaiate

David Slays Goliath [Tāmateʻi ʻe Tēvita ʻa Kolaiate], tā fakatātā ʻa Gary L. Kapp

1 Samuela 17–18; 24–26; 2 Samuela 5–7

Naʻe fehangahangai ʻa e kakai ʻIsilelí mo e kau Filisitiá ʻi he taú, pea naʻe poleʻi kinautolu ʻe Kolaiate. Naʻe manavahē ʻa e Tuʻi ko Saulá mo ʻene kau taú ki he saienití. ʻI he haʻu ʻa Tēvita ke ʻave ha ʻū naunau ki hono ngaahi tokoua ʻi he kau taú, naʻá ne fanongo ki he pole ʻa Kolaiaté pea naʻá ne loto-fiemālie ke tau mo ia. ʻI hono fakamahafu ʻaki ʻa Tēvita ʻene tui ki he ʻOtuá, ko ha maka-tā, mo ha foʻi maka ʻe nimá, naʻe ikunaʻi ai ʻe Tēvita ʻa Kolaiate. Hili ha ngaahi taʻu mei ai naʻe pau ke hola ʻa Tēvita mei he Tuʻi ko Saulá ki he feituʻu maomaonganoá. Lolotonga ʻa e ʻi ai ʻa Tēvitá, naʻá ne angaʻofa mo ʻene kau tangatá ki ha tangata ko hono hingoá ko Napale. ʻI he taimi naʻe ʻikai fie tokoni ai ʻa Napale kiate kinautolú, naʻe feinga sāuni ʻa Tēvita. Ka naʻe feinga ʻa e uaifi ʻo Napale ko ʻApikalé, ke taukapo maʻa hono husepānití mo fakafiemālieʻi ʻa Tēvita.

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Kehé

Ngaahi Tokoni Fakafolofolá: Fuakava Motuʻá, “1 Samuela 17–18; 24–26; 2 Samuela 5–7

Fakatokangaʻi ange: ʻOku ʻomi ʻe he “Talateu ki he Kalasí” ha fakahinohino ki he founga hono fakaʻaongaʻi ʻo e ngaahi ʻelemēniti angamaheni ʻo e lēsoni ʻoku hoko maí.

fakaʻilonga ʻo e akó
Ko Hono Poupouʻi ʻo e Ako Fakatāutahá

Kimuʻa pea kamata e kalasí, fakakaukau ke ʻoange ki he kau akó ha pōpoaki ʻe taha pe lahi ange mei he ngaahi pōpoaki ko ʻení pe ko haʻo pōpoaki pē ʻaʻau:

  • ʻI hoʻo ako ʻa e 1 Samuela 17, fakakaukau ki he founga ʻe lava ke tokoniʻi ai koe ʻe he ʻEikí ke ke ikunaʻi ʻa e “Ngaahi Kolaiate” ʻi hoʻo moʻuí.

  • ʻE tokoniʻi fēfē koe ʻe he ʻEikí ke ke fakaʻehiʻehi mei he fakakikihí pe ongoʻi meheká pe loto-tāufehiʻá? Fakakaukau ki heni ʻi hoʻo ako ʻa e ngaahi fengāueʻaki ʻa Tēvita mo Saula ʻi he 1 Samuela 18 mo e 24.

  • ʻI hoʻo ako ʻa e talanoa kia Tēvita, Napale, mo ʻApikale ʻi he 1 Samuela 25, kumi ʻa e meʻa ʻoku fai ʻe ʻApikale ʻokú ne fakamanatu atu kiate koe ʻa Sīsū Kalaisí.

fakaʻilonga ʻo e fealēleaʻakí
Ngaahi Fehuʻí mo e Vahevahé

ʻOange ha taimi ki he kau akó ke nau ʻeke ha ngaahi fehuʻi mo fevahevaheʻaki ha ngaahi fakakaukau mo ha ngaahi moʻoni naʻa nau ʻilo ʻi heʻenau ako fakataautaha ʻa e 1 Samuela 17–18; 24–26; 2 Samuela 5–7.

fakaʻilonga ʻo e ako fakataukeí
Ako Fakataukeí

ʻE lava ke tokoni ʻa e ʻekitivitī ako ki he 1 Samuela 25 ke fakaʻaongaʻi ai ʻa e taukei “Ko e Tokanga Taha kia Sīsū Kalaisi ʻi he Folofolá” ʻi he Ngaahi Taukei Ako Folofolá.

fakaʻilonga ʻo e ngaahi ʻekitivitī ako ke fili mei aí
Ngaahi ʻEkitivitī Ako ke Fili Mei Aí

ʻOku ʻoatu ha ngaahi founga ako lahi ke ke fili mei ai mo hoʻo kau akó. Fili ʻi he faʻa lotu ʻa e fili pe ngaahi fili ʻe ʻuhingamālie taha ki hoʻo kalasí. Te ke lava foki ʻo fekumi ki ha tānaki mei hoʻo kau akó.

Ko Hono Fakatupulaki ʻEtau Founga Akoʻí mo e Akó

Tukutaha ʻa e tokangá ki he ngaahi moʻoni ʻoku fakaiku ki he ului mo e tui kia Sīsū Kalaisí. ʻI he taimi naʻe akonaki ai ʻa e Fakamoʻuí, naʻá Ne tokanga taha ki he ngaahi moʻoni naʻe tataki ʻEne kau fanongó kiate Ia mo ʻEne Tamaí. ʻOku kau ʻi he ngaahi sīpinga ʻo e ngaahi moʻoni fakauluí ha tokanga taha ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní, ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, pea mo e ngaahi fekau ke ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí. ʻI heʻetau akoʻi e ngaahi moʻoni faingofua ko ʻeni ʻo e ongoongoleleí, ʻoku tau tokoniʻi ai e niʻihi kehé ke langaki ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí pea ului kiate Ia. Ke ako lahi angé, vakai ki he “Naʻe Akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e Ngaahi Moʻoni ʻOku Fakaiku ki he Uluí mo Langaki ʻa e Tuí” (Ko e Faiako ʻi he Founga ʻa e Fakamoʻuí, 22).

1 Samuela 17

ʻE lava fēfē ke tokoniʻi au ʻe he ʻEikí ke u fehangahangai mo e ngaahi Kolaiate ʻi heʻeku moʻuí?

Fakakaukau ke tohi ʻa e Tēvita ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e palakipoé mo e Kolaiate ʻi he tafaʻaki ʻe tahá. Te ke lava ʻo fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā mei he kamataʻanga ʻo e lēsoní pea fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau tohi ʻi he tafaʻaki takitaha ʻo e palakipoé ʻa e ngaahi fakaikiiki ʻoku nau manatuʻi fekauʻaki mo e meʻa naʻe tupu ai ʻa e tau ʻi he vahaʻa ʻo Tēvita mo Kolaiaté. (Kapau ʻe fiemaʻu, ʻe lava ke fekumi nounou ʻa e kau akó ʻi he 1 Samuela 17:1–25 ki he fakaikiikí.)

Fakamahinoʻi ange te tau lava ʻo ako ha ngaahi moʻoni mahuʻinga mei he talanoa ʻo Tēvita mo Kolaiaté ʻe lava ʻo tokoni ki he ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo iá. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau fakakaukau ki ha ʻahiʻahi ʻoku nau lolotonga fehangahangai mo ia. Poupouʻi kinautolu ʻi heʻenau ako ʻi he ʻaho ní ke tokanga ki he ngaahi ueʻi mei he Laumālie Māʻoniʻoní ʻe lava ʻo tokoni kiate kinautolu ke nau fehangahangai mo honau faingataʻá ʻi he tokoni ʻa e ʻEikí.

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau lau ʻa e 1 Samuela 17:26, 32–37, ʻo kumi ʻa e tali ʻa Tēvitá ʻi heʻene fanongo ki he ngaahi fakamanamana ʻa Kolaiate ki he kau tau ʻIsilelí. Hili iá pea fakakaukau ke ʻeke ha ngaahi fehuʻi hangē ko ʻení:

  • Ko e hā ha meʻa naʻá ke maʻu ʻi he ngaahi veesi ko ʻení ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e tui ʻa Tēvita ki he ʻOtuá?

  • Ko e hā ha ngaahi moʻoni te tau lava ʻo ako fekauʻaki mo e ʻEikí mei he tali ʻa Tēvitá? (ʻE lava ke ʻiloʻi ʻe he kau akó ha foʻi moʻoni hangē ko ʻení: ʻI heʻetau falala ki he ʻEikí, te Ne tokoniʻi kitautolu ke tau fehangahangai mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá.)

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau lau ʻa e 1 Samuela 17:38–51 pea fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi founga naʻe fakafalala ai ʻa Tēvita ki he ʻEikí. Ka hili ha taimi feʻunga, ʻe lava ke ke fakaafeʻi ʻa e kau akó ke vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú mo hanau hoa pe kulupu tokosiʻi. ʻE lava foki ke nau aleaʻi ʻa e ongo fehuʻi ko ʻení:

  • Ko e hā ʻa e fatongia naʻe fakahoko ʻe he vā fetuʻutaki ʻo Tēvita mo e ʻEikí ʻi heʻene ikuná?

  • Ko e hā ha ngaahi founga te tau lava ai ʻo fakahaaʻi ʻoku tau falala ki he ʻEikí ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo e ngaahi faingataʻá?

Fakaafeʻi ha kau ako ke vahevahe mo e kalasí ʻenau fakakaukau mei heʻenau ngaahi fealēleaʻakí. Hili ia peá ke fakakaukau ke fai ange ʻa e fehuʻi ko ʻení:

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau fakamanatu ʻa e faingataʻa fakataautaha naʻa nau fakakaukau ki ai ʻi he kamataʻanga ʻo e ʻekitivitī akó. Fakamanatu ange naʻe fili ʻe Tēvita ha foʻi maka ʻe nima ke teuteu ke fehangahangai mo Kolaiate. Poupouʻi ke nau hiki hifo ha founga ʻe nima te nau lava ai ʻo falala ki he ʻEikí ʻi heʻenau fehangahangai mo ʻenau faingataʻaʻiá.

Te ke lava ʻo fakaʻosi ʻaki hano vahevahe ʻa e fakamoʻoni ko ʻeni meia Sisitā ʻOnitulia Munosa Sipeinasi ʻo e Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Kau Finemuí:

Sisitā Andrea Muñoz Spannaus

ʻOku vēkeveke ʻa Kalaisi ke feʻao mo kitautolu ʻi he fonongaʻanga ʻo ʻetau moʻuí. … Te Ne tataki kimoutolu, pea te Ne akoʻi kimoutolu. Te ke lava ʻo ikunaʻi ʻa e Kolaiate kotoa pē ʻi hoʻo moʻuí, ʻaki ʻEne tokoní. (“Tui Faivelenga ʻo Aʻu ki he Ngataʻangá,” Liahona, Mē 2024, 61)

Foki ki he “Ngaahi ʻEkitivitī Ako ke Fili Mei Aí.”

1 Samuela 18; 24

Te u lava fēfē ʻo fakaʻehiʻehi mei he fakakikihí, tāufehiʻá, mo e meheká?

Te ke lava ʻo hiki ha ngaahi foʻi lea hangē ko e fakakikihí, tāufehiʻá, mo e meheká ʻi he palakipoé. Kole ki he kau akó ke nau fakakaukau ki he taimi fakamuimuitaha naʻa nau aʻusia ai ha taha ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení. Hili iá peá ke ʻeke ange ha fehuʻi hangē ko ʻení:

  • Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻe ala faingataʻa ai ʻi he taimi ʻe niʻihi ke fakaʻehiʻehi mei he ngaahi meʻá ni?

Poupouʻi ʻa e kau akó ʻi heʻenau ako ʻi he ʻaho ní ke fakalaulauloto ki he meʻa te nau lava ʻo ako meia Tēvita mo Saula ʻe ala tokoni kiate kinautolu ʻi he ngaahi tūkunga fakakikihi ʻoku nau fehangahangai mo ia ʻi heʻenau moʻuí.

Fakamatalaʻi ange naʻe hili hono ikunaʻi ʻe Tēvita ʻa Kolaiaté, naʻe tuku ʻe he Tuʻi ko Saulá ʻa Tēvita ke ne tokangaʻi ʻene kau taú. Naʻe meheka kimui ange ʻa Saula ʻi he lavameʻa ʻa Tēvitá peá ne toutou feinga ke toʻo ʻa e moʻui ʻa Tēvitá Ke tokoni ke ako ʻa e kau akó mei he ngaahi fengāueʻaki ʻa Tēvita mo Saulá, te ke lava ʻo tufa ʻa e laʻipepa tufa “Ko e Ako mei he Talanoa ʻo Tēvita mo Saulá.” Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakakato ʻa e ʻekitivitī ako ʻuluaki pe ua ʻo e laʻipepa tufá mo ha hoa pe kulupu tokosiʻi. ʻE ala ʻaonga ke tuku ki he kau akó ke fili ha tokotaha ʻi heʻenau kulupú ke hoko ko ha taki ʻo e fealēleaʻakí.

Laʻipepa tufa Ko e Ako mei he Talanoa ʻo Tēvita mo Saulá

Hili hono maʻu ʻe he kau akó ha taimi feʻunga ke fakakakato ʻenau konga ʻi he laʻipepa tufá, fakaafeʻi kinautolu ke vahevahe mo e kalasí ʻa e moʻoni naʻa nau ʻiló. ʻOku kau ʻi he ngaahi sīpinga ʻo e faʻahinga moʻoni peheé ʻa e ngaahi meʻá ni: ʻI he taimi ʻoku tau meheka pe tāufehiʻa aí, ʻoku tau fakaʻatā ʻa e filí ke ne maʻu ha ivi tākiekina ʻi heʻetau moʻuí. ʻE ʻiate kitautolu ʻa e ʻEikí ʻi heʻetau feinga ke anga fakapotopoto ʻi he ngaahi tūkunga fakakikihí. Koeʻuhí ko ha fakamaau haohaoa ʻa e ʻEikí, ʻoku ʻikai ke tau feinga sāuni kiate kinautolu kuo faihala mai kiate kitautolú.

Te ke lava ʻo vahevahe mo aleaʻi ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní:

Palesiteni Russell M. Nelson

ʻI he ʻaho ní, ʻoku ou kole atu kiate kitautolu ke tau feohi mo e niʻihi kehé ʻi ha founga māʻolunga mo māʻoniʻoni ange. …

ʻOku tuli ʻe he fakakikihí ʻa e Laumālié—ʻi he taimi kotoa pē. ʻOku fakaivia ʻe he fakakikihí ʻa e fakakaukau hala ko e fakafepakí ko e founga ia ke fakaleleiʻi ʻaki ʻa e ngaahi faikehekehé; ka ʻoku ʻikai ʻaupito ke pehē ia. Ko e fakakikihí ko ha fili. Ko e faʻa fakaleleí ko ha fili. ʻOkú ke maʻu hoʻo tauʻatāina ke fili ʻa e fakakikihí pe fakaleleí. ʻOku ou tapou atu ke ke fili ke hoko ko ha tokotaha faʻa fakalelei, ʻi he taimí ni pea maʻu ai pē. (“Fiemaʻu ha Kau Faʻa Fakalelei,” Liahona, Mē 2023, 99–100)

Fakakaukau ke aleaʻi ʻa e ongo fehuʻi ko ʻení:

  • Ko e hā ha ngaahi akonaki pe sīpinga mei he moʻui ʻa Sīsū Kalaisí ʻe lava ʻo tokoni ke tau tali totonu ki he ngaahi fepakipaki ʻoku tau fehangahangai mo iá?

  • Kuo tāpuekina fēfē koe ʻe he kakai ʻoku nau fili ke hoko ko ha kau faʻa fakaleleí?

Poupouʻi ʻa e kau akó ke fakalaulauloto ki heʻenau moʻuí mo honau ngaahi vā fetuʻutakí. Fakaafeʻi ke nau faʻu ha palani ke tali lelei ange ki he ngaahi tūkunga fakakikihi te nau ala aʻusiá. Poupouʻi kinautolu ke nau lotua e tokoni ʻa e ʻEikí ke ikunaʻi ʻa e fakakikihí pe ngaahi ongo ʻo e tāufehiʻá pe meheká.

Foki ki he “Ngaahi ʻEkitivitī Ako ke Fili Mei Aí.”

1 Samuela 25

Ko e hā ʻa e meʻa ʻe lava ke akoʻi mai ʻe he talanoa ʻo ʻApikalé fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí?

Fakakaukau ke kole ki he kau akó ke nau fakakaukau ki ha taha ʻoku nau ʻilo ʻa ia ʻokú ne fakamanatu kiate kinautolu ʻa e Fakamoʻuí ʻi ha faʻahinga founga. Vahe ʻa e kau akó ke nau fakakulupu pe takitaha ngāue mo ha hoa ke vahevahe ha fakamatala ʻo e tokotaha ko iá, kau ai ha laʻitā kapau te nau loto ki ai. Te nau lava ʻo aleaʻi ha niʻihi ʻo e ongo fehuʻi ko ʻení:

  • Ko e hā ha meʻa fekauʻaki mo e tokotahá ni ʻokú ne fakamanatu atu kiate koe ʻa e Fakamoʻuí?

  • Ko e hā ha founga kuo tāpuekina ai koe heʻenau ʻulungaanga faka-Kalaisí?

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻi he 1 Samuela 25 ʻa e fakamatala ki ha fekeʻikeʻi naʻe hoko ʻi he vahaʻa ʻo Tēvitá mo ha tangata ko Napale. ʻI he talanoa ko ʻení, ʻoku lava ke vakai ai kia ʻApikale, ko e uaifi ʻo Napalé, ko ha sīpinga mālohi ʻo ha faʻahinga pe fakataipe ʻo Sīsū Kalaisi. (ʻE lava ke hoko ʻeni ko ha feituʻu lelei ke fakafeʻiloaki ai ʻa e taukei “Ko e Tokanga Taha kia Sīsū Kalaisi ʻi he Folofolá” ʻi he Ngaahi Taukei Ako Folofolá.) Fakaafeʻi ʻa e kau akó ʻi heʻenau ako ʻa e talanoa ko ʻení ke fakakaukau ki he ngaahi founga ʻoku fakamanatu ange ai ʻe ʻApikale kiate kinautolu ʻa Sīsū Kalaisí.

Ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e puipuituʻa ʻoku fekauʻaki mo e talanoa ko ʻení, te ke lava pe ko ha tokotaha ako ʻo vahevahe ʻa e fakamatala nounou ko ʻení:

Hili e pekia ʻa e palōfita ko Samuelá, naʻe hola ʻa Tēvita mo ʻene kau tangatá ki he feituʻu maomaonganoá ke hao mei he Tuʻi ko Saulá, ʻa ia naʻá ne loto ke tamateʻi ʻa Tēvita. Lolotonga ʻenau ʻi he feituʻu maomaonganoá, naʻe maluʻi ʻe Tēvita mo ʻene kau tangatá ʻa e tākanga monumanu mo e kau tauhisipi ʻo ha tangata tuʻumālie ko Napale, ʻa ia naʻe mali mo ʻApikale. Kimui ange aí, naʻe fiemaʻu ʻe Tēvita mo ʻene kau tangatá ha meʻakai mo ha ʻū naunau pea nau kole tokoni kia Napale. Ka neongo ia, naʻe fakaʻitaʻi ʻe Napale ʻa Tēvita pea ʻikai ke ne loto ke fai ha faʻahinga tokoni pē. Naʻe ʻita ʻa Tēvita peá ne teuteuʻi ʻene kau tangatá ke ʻohofi ʻa Napale mo hono falé. ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe ʻApikale ʻa e fekeʻikeʻi ʻi he vahaʻa ʻo Tēvita mo hono husepānití, naʻá ne ngāue vave ke tokoni ke fai ha fakamelino.

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau lau ʻa e 1 Samuela 25:18–35 pea fakakaukau ki he ngaahi founga ʻoku fakamanatu ange ai ʻe he ngaahi angafai mo e lea ʻa ʻApikalé ʻa Sīsū Kalaisí. Te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi ha tēpile hangē ko ʻení ke lekooti ʻe he kau akó ʻa e ngaahi meʻa naʻa nau maʻú. Kapau ʻe fiemaʻu tokoni ʻa e kau akó, fakaafeʻi ke nau ako ʻa e fakamatala ki he 1 Samuela 25 ʻi he Ngaahi Tokoni Fakafolofolá: Fuakava Motuʻá.

ʻApikale

Sīsū Kalaisi

Hili e ako ʻa e kau akó, fakakaukau ke ʻeke ha ongo fehuʻi hangē ko ʻení:

  • Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku fakamanatu atu ai ʻe ʻApikale kiate koe ʻa Sīsū Kalaisí? (ʻI he tali ʻa e kau akó, mahalo te nau ʻiloʻi ha ngaahi moʻoni fekauʻaki mo e Fakamoʻuí hangē ko ʻení: ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe Sīsū Kalaisi ke fakamolemoleʻi ʻa kinautolu ʻoku nau fakamamahiʻi kitautolú.)

Ke tokoni ke mahino lelei ange ki he kau akó ʻa e foʻi moʻoni ko ʻení, fakakaukau ke vahevahe ʻa e lea ko ʻeni ʻa Sisitā Kilisitina M. Ī ʻo e Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá:

Sisitā Kristin M. Yee

Hangē pē ko e loto-fiemālie ʻa ʻApikale ke toʻo maʻana ʻa e angahala ʻa Napalé, naʻe pehē pē ʻa hono toʻo ʻe he Fakamoʻuí—ʻi ha founga taʻe-hano-tatau—Maʻana ʻa ʻetau ngaahi angahalá mo e ngaahi angahala ʻa kinautolu kuo nau fakamamahiʻi pe fakaʻitaʻi kitautolú. Naʻá Ne toʻo e ngaahi angahala ko ʻení ʻi Ketisemani pea ʻi he funga kolosí. Naʻá Ne fakaʻatā ha founga maʻatautolu ke tau tukuange ʻetau loto-sāuní. Ko e “founga” ko iá ko e fakamolemolé—ʻa ia ʻe lava pē ko e taha ʻo e ngaahi meʻa faingataʻa taha te tau faí pea mo e taha ʻo e ngaahi meʻa faka-ʻOtua taha kuo tau aʻusiá. ʻI he halanga ʻo e fakamolemolé, ʻe lava ke tafe mai ʻa e mālohi faifakalelei ʻo Sīsū Kalaisí ki heʻetau moʻuí pea kamata ke fakamoʻui ʻa e ngaahi kafo loloto ʻo hotau lotó mo e laumālié. (Hoihoifua ko e fetongi ‘o e Efuefú: Ko e Halanga Faifakamoʻui ʻo e Fakamolemolé,” Liahona, Nōvema 2022, 37)

  • Ko e hā ʻa e ʻuhinga ka ongo faingataʻa pe taʻemalava ai ʻi he taimi ʻe niʻihi ke fakamolemoleʻi ha taha kuó ne fakamamahiʻi kitautolu?

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakaukauloto ʻoku nau ʻiloʻi ha taha ʻoku faingataʻa ke ne fakamolemoleʻi ha taha kehe. ʻOange ha taimi ke nau kumi ai ha potufolofola pe fakamatala ʻe taha pe lahi ange mei he kau taki ʻo e Siasí ʻe lava ʻo tokoni ki he tokotaha ko iá ke faʻa fakamolemole. Hili e ‘osi ʻa e kau akó, fakaafe‘i kinautolu ke vahevahe ʻa e meʻa naʻa nau akó mo ha hoa pe ʻi ha kulupu tokosiʻi. Te ke lava foki ʻo ʻai ha niʻihi ʻo e kau akó ke vahevahe ʻenau potufolofolá pe fakamatalá mo e kalasí.

Ke tokoni ki he kau akó ke nau ako fekauʻaki mo e ngaahi sīpinga fakaonopooni ʻo hono tokoniʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e kakaí ke fakamolemolé, fakakaukau ke fakaʻaliʻali ʻa e “Forgiveness after Betrayal Is a Process [Ko e Fakamolemole hili Hono Lavakiʻí ko ha Founga Ngāue]” [5:21] pe “Ko Ho Lotó Ke Ke Moʻui?” (mei he taimi 5:49 ki he 7:44).

5:20
9:39

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau fakakaukau ki ha faʻahinga fakakaukau mo ha ngaahi ongo naʻa nau maʻu ʻi he ʻahó ni ʻe ala tokoni kiate kinautolu ʻi heʻenau moʻui fakatāutahá. Poupouʻi ke nau hiki ʻa e ngaahi palani ʻoku nau maʻu ke ngāueʻí pe ngaahi ongo fakalaumālie ne nau maʻu mei he Laumālie Māʻoniʻoní.

Foki ki he “Ngaahi ʻEkitivitī Ako ke Fili Mei Aí.”