Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 71; 77; 82
Ngaahi Koloa Mahuʻinga Fufuú
Vakai ʻo kiʻi ope atu ʻi he ngaahi fakalea pē ʻo e folofolá.
ʻE veuveuki ʻe he ʻEikí hotau ngaahi filí ʻi Heʻene taimi pē ʻAʻana.
ʻE faifai pē pea veuveuki ʻe he ʻEikí ʻa hotau ngaahi filí.
ʻOku ʻuhinga ʻa e “veuveuki” ha tahá ke fakatupu puputuʻu, ʻohovale, ikunaʻi, fakamaaʻi, fakailifiaʻi, pe fakalotosiʻi ki ai.
Ko ia ʻi he taimi naʻe folofola ai ʻa e ʻEikí kia Siosefa Sāmita “kapau ʻe hiki hake ʻe ha tangata ʻa hono leʻó ke fakafepaki kiate kimoua ʻe veuveuki ia ʻi hoku taimi totonu pē ʻoʻoku” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 71:10; tānaki atu hono fakamamafaʻí), naʻá Ne talaʻofa ko kinautolu ko ia ʻoku fakafepaki ki he ongoongoleleí te nau aʻusia ʻi ha ʻaho ʻa e ngaahi nunuʻa kovi ʻo ʻenau ngaahi filí.
ʻOku ʻuhinga ʻa e “ʻi hoku taimi totonu pē ʻoʻokú” ʻoku ʻi ai e taimi ʻa e ʻEikí. Kuo pau ke tau tali he ʻikai haʻisia ʻa e kakai tokolahi ki heʻenau ngaahi angafaí he taimi pē ko iá—pea ʻoku sai pē ia. ʻOku totonu ke tau falala ki he ʻEikí mo ʻEne taimí.
Ko hono moʻoní, ʻoku totonu ke tau taukaveʻi ʻa e moʻoní. Ka ʻi heʻetau fai iá, ʻoku totonu ke tau fakaʻapaʻapaʻi e tui ʻa e niʻihi kehé mo ʻenau totonu ke fili ke ʻoua ʻe tali ʻa e ongoongoleleí.
ʻOua te ke hohaʻa ki he kakai kuo nau taumuʻa ʻaki hono fakaangaʻi mo holoki hifo ʻa e Siasí, ʻa ia ʻoku nau loto-fiemālie ke loi mo fakafofongaʻi hala ʻa e ngaahi meʻa ʻoku tau tui ki aí. Tuku ia ki he ʻEikí. Te Ne veuveuki kinautolu mo ʻoange ha faingamālie ke faifaiangé—pea nau ako mo liliu.
Hangē pē ko kitautolú, ko e fanga monumanú ko ha fakatupu toputapu ia ʻoku tokangaekina ʻe he Tamai Hēvaní.
Naʻe fakatupu foki ʻe he Tamai Hēvaní e fanga monumanu ko hotau ngaahi kaungāmeʻá.
Mahalo ʻe hangē ia ha fakaikiiki ʻoku ʻikai mahuʻinga, ka ʻoku ʻi ai ha meʻa fakaofo moʻoni ne fakahā ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 77: ʻOku ʻi ai foki e laumālie ʻo e fanga monumanú!
Ko ha meʻa ʻeni kuo tui maʻu pē ki ai ʻa e kakai tokolahi—ʻoku ongo moʻoni ia—neongo ʻoku ʻikai fakamatalaʻi tonu mai ia ʻi he Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná. Ko ʻeni naʻe fakahā ia ʻe he ʻEikí ʻi ha ngaahi lea pau.
Hangē ko e kakaí, naʻe ʻuluaki fakatupu fakalaumālie ʻa e “fanga manú” mo e “ngaahi meʻa totoló” mo e “fanga manupuna ʻo e ʻataá.” ʻOku hangē pē honau sino fakalaumālié ko haʻatautolú ʻo faitatau mo honau sino fakatuʻasinó. Pea hangē ko kitautolú, te nau maʻu ʻa e “fiefia taʻengata”—ko e fiefia mo e nēkeneka ʻi honau sino kuo toetuʻú. (Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 77:2–3.)
ʻOku tau ʻilo naʻe fakatupu ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e fanga monumanú, pea tuku mai ke tau tauhi kinautolu, mo finangalo ke tau angaʻofa kiate kinautolu. Hangē pē ko kitautolú, ko ha ngaahi fakatupu taʻengata kinautolu ʻoku tokangaekina ʻe he Tamai Hēvaní.
Fakaʻaongaʻi lelei e ngaahi tāpuaki kuó ke maʻú.
Naʻe ʻikai maʻu mei he kau moʻungaʻi tangatá e fakakaukau ko ia ko e mālohi lahí ʻoku haʻu ia mo ha fatongia lahi. Naʻe fakahā ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fakakaukau tatau ʻi Heʻene folofola ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá: “Ko ia ʻoku foaki ki ai ʻa e meʻa lahí ʻoku ʻekeʻi ʻa e meʻa lahi meiate ia” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 82:3).
ʻOku maʻu hotau ngaahi talēnití, meʻafoakí, mo e ngaahi tāpuakí mei he ʻEikí. ʻOku ʻikai ko ha fakakaukau lelei ʻa e ʻikai ke fakamahuʻingaʻi kinautolú. Kapau kuo tāpuekina koe ʻe he ʻEikí ʻaki ha ʻatamai maama mo ha fieinua ki he ʻiló, ka ʻokú ke fakamoleki noa ho taimí ʻi he akoʻangá mo maʻu pē ha ngaahi maaka ʻoku mālō pē hoʻo lavá, ta kuó ke fakaʻaongaʻi hala hoʻo meʻafoakí. Ko e meʻa tatau pē ki ha taha ʻoku mālohi he ʻatelitá ʻokú ne fakaʻaongaʻi hono mālohí ke fakamamahiʻi e niʻihi kehé, pe ko ha taha ʻoku tāpuekina ʻaki e poto he fakakatá peá ne fakaʻaongaʻi ia ke tukuhifoʻi e kakaí (ʻoku ʻi ai hotau tokolahi ʻoku fiemaʻu ke fakaleleiʻi eni).
ʻOku finangalo e ʻEikí ke tau fakahoko hotau lelei tahá—ʻi hono fakafehoanaki ki hotau ivi malava pē ʻotautolú, kae ʻikai ki ha taha kehe. Fakatefito ʻi he taukei ʻoku tau talanoa ki aí, ʻe malava pē hoʻo “lelei tahá” ke lelei pe kovi ange ia ʻi he “lelei taha” ʻa ha taha kehe. Pea ‘oku sai pē ia! Houngaʻia ʻi ho ngaahi mālohingá pea loto-fakatōkilalo ʻi hoʻo ngaahi vaivaí, pea tuku ke tokoniʻi koe ʻe he ʻEikí ke ke aʻusia ho tuʻunga malavá.