Ko e Fakamelino ʻi he Kilisimasí
Ko e efiafi ʻeni kimuʻa ʻi he Kilisimasi ʻo e taʻu 1914.
Kuo aʻu ʻeni ki ha māhina ʻe nima ʻa ʻene hoko ʻa e Tau Lahí—ʻa ia naʻe ui kimui ko e Tau Lahi ʻa Māmani Hono I.
ʻI Pelisiumé, naʻe tauʻi ʻe he kau sōtia ʻi he ongo tafaʻakí ʻa e taú mei he ngaahi luo lōloa mo fāsiʻi naʻe keli ʻi he kelekelé.
Naʻe ui ʻa e feituʻu ʻi hona vahaʻá ko e “ʻIkai ko ha Fonua ʻo ha Tangatá.”
Naʻe mate ha kau sōtia ʻe lauiafe ʻi he ongo tafaʻakí fakatouʻosi ʻi he ngaahi luo ko ʻení pea ʻi he ʻIkai ko ha Fonua ʻo ha Tangatá.
Ka ʻi he Efiafi Kimuʻa ʻi he Kilisimasí, naʻe fanongo ʻa e kau sōtia Pilitāniá ki hono hivaʻi ʻe he kau Siamané ʻa e ngaahi hiva Kilisimasí.
Stille Nacht, heilige Nacht, alles schläft, einsam wacht …
Naʻe kamata ke hiva foki mo e kau Pilitāniá.
Pō mālū! Siʻi pō! Ko e monū, kuo hokó …
Naʻa nau hiva ʻi ha ngaahi lea fakafonua kehekehe, ka ʻoku fakamāmani lahi ʻa e ngaahi hiva fekauʻaki mo e ʻaloʻi hotau Fakamoʻuí.
Naʻe kamata ke maʻu ʻe he laumālie ʻo e faʻahitaʻú—ʻa e pōpoaki ʻa Sīsū Kalaisi ʻo e melinó, ʻofá, mo e fakamolemolé—ʻa e kau sōtia ʻi he ongo tafaʻakí fakatouʻosi.
Ko e tokolahi taha ʻo kinautolú ko ha kau talavou Kalisitiane pea ko ʻenau fuofua Kilisimasi ia mamaʻo mei ʻapí.
Naʻe tuku hifo ʻe he kau sōtiá ʻenau ngaahi meʻataú pea nau totolo māmālie hake mei he luó ki he ʻIkai ko ha Fonua ʻo ha Tangatá.
Naʻe ʻikai fana ha taha.
Naʻe kamata ke talanoa ʻa e kau talavou ko ʻení—ko e “ngaahi filí” koeʻuhí pē ko e fonua naʻa nau haʻu mei aí.
“Kilisimasi Fiefia!”
“Frohe Weihnachten!”
Naʻa nau fakafetongi ha fanga kiʻi meʻaʻofa iiki hangē ko e lole mo e suvenia.
Naʻa nau ʻakahi holo ha foʻi pulu soka.
Naʻa nau tuku ha taimi ke tanu ai honau kau pekiá.
Ka naʻe pau pē ke hoko atu ʻa e taú.
Ka ʻe manatuʻi maʻu pē ʻe māmani ʻa e fakamelino ʻi he Kilisimasí.
Naʻe fakahaaʻi ai ʻe lava ke ʻomi ʻe he tui ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ʻa e meʻa ʻe taha ʻoku fiemaʻu ʻe he tokotaha kotoa peé:
Melino.