2025
ʻOku Fakatou Fefakahāʻaki ʻa e ʻOfá
Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻAokosi 2025


ʻOku Fakatou Fefakahāʻaki ʻa e ʻOfá

ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻia Sina, pea ʻoku ʻofa ʻa Sina ki he ʻOtuá.

finemui

ʻOku ʻiloʻi ʻe Sina B. mei Nailopi ʻi Keniā, ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate ia. Ka naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi moʻoni ia pea toki aʻu ki he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, naʻá ne fuofua fanongo ai ʻi he tokoua ʻene faʻeé fekauʻaki mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

ʻOku pehē ʻe Sina, “Naʻe akoʻi mai ʻe he ongo faifekaú ha ngaahi meʻa naʻe ʻikai ke u ʻilo. Naʻá na akoʻi mai ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate au, mo e founga ʻo e lotú.” Hili hono papitaisó, naʻe tokoni ha ngaahi meʻa siʻi naʻá ne aʻusia ke mahino lelei ange kiate ia ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate iá. ʻOkú ne feinga he taimí ni ke fakahaaʻi ʻene ʻofa ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.

finemui

Ngaahi tā fakatātā ʻa e Book of Lai

Ko e ʻofa ʻa e ʻOtuá kia Siná

Tokoni ʻi he Akó

Naʻe faingataʻaʻia ʻa Sina ʻi he akó. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ne talanoa ai ki heʻene palesiteni ʻi he Kau Finemuí fekauʻaki mo ia. ʻOku pehē ʻe Sina, “Naʻá ne talamai ʻoku totonu ke u tafoki ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí te Ne tokoniʻi au. Pea naʻá Ne tokoniʻi ia! Hili e lotu ʻa Sinaá, naʻá ne ongoʻi ha ngaahi ueʻi mei he Laumālié fekauʻaki mo e ngaahi meʻa te ne lava ʻo liliú. “Hili iá, naʻe kamata ke u sio ʻoku fakalakalaka ʻeku akó.”

kalauni

Ko Hono ʻIloʻi Hono Tuʻunga Fakalangí

ʻOku saiʻia moʻoni ʻa Sina ʻi he laine ʻuluaki ʻo e kaveinga ʻo e Kau Finemuí: “Ko ha ʻofefine ʻofeina au ʻo ha ongomātuʻa fakalangi, mo ha natula faka-ʻOtua mo e ikuʻanga taʻengata.” ʻOkú ne pehē, “Oku ʻikai fiemaʻu ia ke ke ongoʻi tuenoa, koeʻuhí ʻokú ke feʻao mo e Tamai Hēvaní ʻi ho tafaʻakí.”

finemui ʻi he tuʻunga malangá ʻi he lotú

Mālohinga ʻi Hono Uiuiʻí

ʻOku pehē ʻe Sina, “ʻI heʻeku kau ki he Siasí, naʻe ʻikai ke u maʻu ha loto-toʻa ke talanoa ki he kakaí. Naʻá ku fuʻu ʻohovale ʻi he taimi naʻe ui ai au ke u hoko ko ha palesiteni ʻi he kalasi ʻo e Kau Finemuí. Ne teʻeki ai ke u hoko ko ha taki kimuʻa. Naʻe pau ke u akoako ʻa e lea mei muʻa ʻi he kakai kehé mo e founga hono vahevahe ʻeku fakamoʻoní. Pea ʻi ha ʻaho ʻe taha naʻe ui au ʻe heʻeku pīsopé ki hono ʻōfisí. Naʻá ne talamai ʻoku ʻofaʻi lahi au pea ʻe fakamālohia au ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ou faí.”

Ko e ʻOfa ʻa Sina ki he ʻOtuá

finemui ʻi ha pasi

Ko e ʻAlu ki he Lotú

ʻOku heka pasi ʻa Sina mo hono kiʻi tuongaʻane siʻisiʻi ko ʻEkalamí peá na lue leva ki he lotú ʻiate kinaua pē he uike kotoa. ʻOku faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ʻā pongipongí, ka ʻokú na ʻiloʻi ko e meʻa ia ʻe finangalo ʻa e Tamai Hēvaní ke na fakahokó. ʻOku pehē ʻe Sina, “ʻI he taimi ne u papitaiso aí, naʻá ku fai ha fili ke tauhi ʻa e ʻaho Sāpaté ke māʻoniʻoni.”

pā

Ko e Fili ki he Totonú

ʻOku fāifeinga ʻa Sina ke muimui ʻi he Fakamoʻuí. ʻOkú ne pehē, “Kimuʻa peá u kau ki he Siasí, naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi pe ko hai au. Naʻe fakaafeʻi au ʻe he ngaahi kaungāmeʻá ke mau ō ki ha ngaahi paati, pea ko ha ngaahi tūkunga kovi ia ke te ʻi ai. Ka ʻoku ou fili he taimí ni ke ʻoua te u ʻalu.”

finemui ʻokú ne fāʻofua ki ha foʻi haati

Ko hono Tokoniʻi ʻo e Niʻihi Kehé

ʻOku pehē ʻe Sina, “ʻOku ou fie tokoni ki he kakai ʻoku nau fiemaʻu ʻeku tokoní. Te u lava ʻo tokoniʻi kinautolu ʻi he taimi ʻoku nau ongoʻi tuenoa aí pe foua ha ngaahi taimi faingataʻá. ʻOku ʻuhinga ʻa e hoko ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ʻoku totonu ke u tauhi ʻEne ngaahi fekaú, muimui ki Heʻene sīpingá, pea hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki he niʻihi kehé.”

Ko e Tāpuaki ʻo e Ongoongoleleí

ʻOku pehē ʻa e tōʻonga moʻui ʻa Siná koeʻuhí ko ʻene ʻofa ki he Tamai Hēvaní. ʻOkú ne pehē, “ʻOku finangalo ʻa e ʻOtuá ke u pehē. Kuó u ʻiloʻi ko hai au. ʻOku ou houngaʻia te u lava ʻo foki ki he ʻao ʻo e Tamai Hēvaní ʻi ha ʻaho. Kuo liliu moʻoni ʻeku moʻuí ʻi heʻeku kau ki he Siasí.”