ʻAi Hangatonu
Ko e hā ʻoku talanoa ai ʻa e folofolá fekauʻaki mo e Fakatupu ʻo e māmaní?
Ko e Fakatupú, tā fakatātaaʻi ʻe Annie Henrie Nader
ʻOku fakamatala ʻa e folofolá fekauʻaki mo e Fakatupú ke akoʻi mai kiate kitautolu ʻa hono taumuʻá kae ʻikai ko e ngaahi founga naʻe fakahoko ʻakí.
ʻI he taimi naʻe kole ai ʻe Mōsese ki he ʻEikí ke “fakahā kiate [ia] ʻo kau ki he māmani ko ʻení … kae ʻumaʻā ʻa e ngaahi langí,” naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “Ko ʻeku ngāué ʻeni mo hoku nāunaú—ke fakahoko ʻa e moʻui taʻe-faʻa-mate mo e moʻui taʻengata ʻa e tangatá” (Mōsese 1:36, 39).
ʻI he taimi naʻe akoʻi ai ʻe he ʻEikí ʻa ʻĒpalahame fekauʻaki mo e Fakatupú, naʻá Ne fakahā kiate ia ʻa e Fakataha Alēlea ʻi he Langí, ʻa ia naʻe fakataha ai ʻa e fānau fakalaumālie ʻa e ʻOtuá. ʻOku mamata ʻa ʻĒpalahame ki he fakamatala ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he maama fakalaumālié:
“Te tau ʻalu hifo, he ʻoku ʻi ai ha vahaʻa ʻataʻatā, pea te tau toʻo mei he ngaahi meʻá ni, pea te tau ngaohi ha māmani ʻa ia ʻe lava ke nofo ai ʻa kinautolú ni;
“Pea te tau siviʻi ʻa kinautolu ʻi he meʻá ni, ke vakai pe te nau fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko honau ʻOtuá kiate kinautolú;
“… Pea ko kinautolu ʻe tauhi ki honau tuʻunga hono uá, ʻe tānaki atu ʻa e nāunau ki honau ʻulú ʻo taʻengata pea taʻengata. (ʻĒpalahame 3:24–26).
Ko e ngaahi fakatupu lahi mo nāunauʻia ʻa e ʻOtuá, kau ai ʻa e māmani ko ʻení, ko ha konga ia ʻo ʻEne palani ke tokoniʻi kitautolu, ko ʻEne fānaú, ke maʻu ʻa e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí.