Fakaʻilekitulōnika Pē: Ngaahi Leʻo ʻo e Toʻu Tupú
Ko Hono Vahevahe ʻEku Fakamoʻoní ʻi ha Vitiō Fuhú
Naʻá ku fili ke vahevahe ʻa e ongoongoleleí ʻi ha polōseki lahi ki heʻeku kalasi lea faka-Pilitāniá ʻi heʻeku foomu 6. Naʻe kole mai ʻe heʻeku faiakó ke mau tohi mo fai ha lea fakalotoa fekauʻaki mo ha meʻa ʻoku mau manako ai. Naʻe tuku mai ke mau faʻiteliha pē ʻi he meʻa ke mau lea ʻakí mo e founga ke fakahoko ai iá.
Naʻá ku fili ke u lea fekauʻaki mo e founga te tau lava ai ʻo ikunaʻi ʻa e faingataʻa kotoa pē ʻo fakafou ʻi he ʻOtuá pea mo e feilaulau fakalelei ʻa Kalaisí. Naʻá ku loto foki ke fakatahaʻi ia mo ha meʻa kehe ʻoku ou saiʻia ai—ko e fuhú (boxing). Kuó u fiefia maʻu pē ʻi he fakamālohisinó mo e fuhú ʻi he ngaahi taʻu kuohilí. ʻOku ou ongoʻi ha fiefia ʻi he fakaʻau ke toe lelei angé. Ka neongo ia, ʻoku ʻi ai e taimi ʻe niʻihi ʻoku tukiʻi ai au, pea ʻoku mamahi ia. ʻOku ou tō pea ʻikai ke u lava ʻo tuʻu hake.
Naʻá ku fakakaukau ke u huluʻi ha foʻi vitiō fakalotolahi ʻa ia ʻoku ou fakafehoanaki ai ʻa e moʻuí ki ha feʻauhi fuhu. Naʻá ku fakaleʻo ha foʻi vitiō. Naʻá ku lea fekauʻaki mo e taimi ʻe niʻihi ʻi he moʻuí, ʻe tukiʻi fakataipe kitautolu ʻi hotau fofongá; te tau fuʻu helaʻia ke hoko atu ʻa e ngāué; te tau veiveiua ʻi he meʻa ʻoku tau malavá pea te tau fifili pe ʻoku ʻaonga koā ʻetau feingá. Naʻá ku fakamoʻoni ʻoku ʻi ai ha palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní maʻatautolu kotoa—fakafou ʻia Kalaisi te tau lava ʻo ikunaʻi ʻa e fakafepaki kotoa pē. ʻOku ou ʻiloʻi moʻoni ka ne taʻeʻoua ʻa Kalaisi, ko ha meʻa noa pē au, ka koeʻuhí ko Ia, te u lava ʻo aʻusia ha ngaahi meʻa naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau ki ai!
Naʻá ku ngāue mālohi ke fakapapauʻi ʻoku hanga ʻe he faʻunga ʻo e vitioó, ko e pōpoakí, pea mahulu hake ʻi he meʻa kotoa ko ʻeku fakamoʻoní, ʻo fakahaaʻi moʻoni ʻa e meʻa naʻá ku ongoʻi ʻi hoku lotó.
Kimuʻa peá u fakaʻaliʻali ʻeku polōsekí ki heʻeku kalasí, naʻá ku kiʻi ongoʻi manavasiʻi. Meʻapangó ʻoku akoʻi mai ʻe he māmaní ʻoku lahi ʻa e ngaahi tuʻunga ʻulungaanga faka-Kalisitiane ʻoku olokuonga pea ʻikai toe mahuʻinga. Naʻá ku hohaʻa ki he founga ʻe ala uesia ai ʻe he meʻá ni ʻeku māká pe ko e fakakaukau ʻe ala maʻu ʻe hoku toʻú. Ka naʻá ku ʻosi maʻu ha ongo fakapapau ʻe lelei ʻaupito ʻeni! Naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻene kaunga lelei ki heʻeku māká—ka naʻe kaunga ia ki hono fakamoʻoniʻi ʻo e meʻa naʻá ku ʻilo ʻoku moʻoní.
ʻI heʻeku huluʻi ʻa e foʻi vitioó ki he kalasí, naʻá ku toe ongoʻi ko ha meʻa ʻeni naʻe finangalo ʻeku Tamai Hēvaní ke u fai. ʻI he ʻosi ʻa e vitioó, naʻá ku ʻohovale ʻi he kamata ke pasipasi ʻa e tokotaha kotoa pē. Naʻe paasi mai ʻe he tamaikí ha fanga kiʻi tohi ʻo e meʻa naʻa nau fakakaukau ki ai fekauʻaki mo ʻeku polōsekí. Ko ha konga lahi ʻo e fanga kiʻi tohi ko ʻení naʻe tohi ai ha ngaahi meʻa hangē ko e “Fakafetaʻi ki he ʻOtuá” pe “ʻOku lelei ʻa e ʻOtuá.” Naʻe talamai ʻe ha tokolahi ʻo hoku kaungāakó naʻa nau ongoʻi ha meʻa makehe moʻoni ʻi heʻenau sio ʻi heʻeku vitioó.
ʻI he taimi naʻá ku maʻu ai ʻeku māká, naʻá ku fiefia ke sio naʻá ku maʻu ha maaka haohaoa. Naʻe fakamālō mai ʻeku faiakó koeʻuhí ko ʻeku fakamoʻoní pea mo e taimi naʻá ku fakaʻaongaʻi ke fakahaaʻi ia ʻi he founga naʻá ku faí.
ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku tau moʻui ʻi ha taimi faingataʻa—ʻoku ui ʻe he māmaní ʻa e leleí ko e kovi pea koví ko e lelei. Ka ʻoku kei lahi ʻaupito pē ʻa e leleí ʻi he koví! ʻOku ou ʻiloʻi ko e taimi ʻoku tau vahevahe loto-toʻa mo taʻeufi ai ʻetau tuí mo fai ʻetau fakamoʻoní, he ʻikai ngata pē ʻi hono tāpuekina kitautolú, ka te tau mamata tonu foki ki hono faitāpuekina mo e moʻui ʻa e niʻihi kehe ʻoku tau feohí.
Leonardo G. R., taʻu 18, ʻAlapeta, Kānata
ʻOkú ne saiʻia ʻi he fuhú, fakamālohisinó, tā fakatātā, fai ha faʻahinga meʻa pē ʻi tuʻa, mo hono malanga ʻaki maʻu pē ʻa e ongoongoleleí! (ʻOkú ne lolotonga ngāue fakafaifekau ʻi Mesa, ʻAlesona, USA.)