2025
Te pure ’e te faufa’a ’āi’a nō ’ō mai i te Atua ra
Tetepa 2025


Te mau ‘api nō pātifita

Te pure ’e te faufa’a ’āi’a nō ’ō mai i te Atua ra

’Ua riro ’o Tina Fealofani, 15 matahiti, nō te titi nō Mortdale, i Sydney (Auteraria), mai te mau taure’are’a e rave rahi ’o tē tāmata nei i te ora i te ’evanelia i roto i te hō’ē ao tei ’ī i te mau mea fa’ahuehue. Noa atu te mau fifi tāna e fa’aruru nei, tē fāri’i nei ’oia i te pūai nā roto i te ha’amana’ora’a ē, e tamari’i ’oia nā te Atua. Tē parau ra ’oia ē, « ’Ua ite au ē, tē vai noa ra ’o Iesu Mesia ’e te Metua i te Ao ra nō tātou […] i te mau taime ’a hina’aro ai tātou i te tauturu ». ’Ua arata’i teie fa’aro’o iāna nā roto i te mau fa’aotira’a fifi i te fare ha’api’ira’a, i roto i tōna ’utuāfare, ’e i roto i tōna iho tere i te pae vārua.

Te hō’ē o te mau fifi rahi roa a’e tā Tina e fa’aruru ra, ’o te pāto’ira’a ïa i te fa’ahepora’a a te mau hoa. E rave rahi mau pīahi i roto i tāna fare ha’api’ira’a, ’o tē rave nei i te mau ’ohipa ’o tē pāto’i i te mau parau tumu o te ’evanelia, mai te puhipuhira’a i te ’ava’ava uira. Tē parau ra ’o Tina ē, « I tō’u ha’amatara’a i te fare ha’api’ira’a tuarua, ’aita vau i pāpū ē, e mea ti’a ānei iā’u ’ia fa’ahoa i te tahi mau ta’ata nō te mea, ’aita rātou i rave i te mau mā’itira’a maita’i ». ’Aita ’oia i fa’ari’i, ’ua fa’aoti rā ’oia e hā’ati iāna i te mau hoa ’o tē turu ra i tāna mau mea faufa’a. « ’Ua hina’aro vau e fa’aea i roto i te hō’ē vāhi ’o tē tauturu iā’u ’ia mā’iti i te maita’i. ’Aita vau i hina’aro ’ia fa’ahepohia vau ’ia rave i te mau mea ’o tā’u i ’ite ē, e ’ere i te mea tano », ’tāna ïa i parau mai.

Te tahi atu rāve’a e ’ite ai ’oia i te pūai, nā roto ïa i te mau ha’amaita’ira’a autahu’ara’a tā tōna metua tāne e hōro’a mai iāna i te ’ōmuara’a o te mau matahiti ha’api’ira’a tāta’itahi. « I te mau taime ato’a e pe’ape’a vau, e feruri au i te ha’amaita’ira’a a tō’u metua tāne. Tē ha’amana’o nei au i tōna paraura’a ē, ’E nehenehe tā ’oe e rave i te mau mea fifi i teie matahiti’, ’e tē tauturu nei te reira iā’u », tāna ïa parau. Tē fa’aha’amana’o nei teie mau ha’amaita’ira’a iāna ē, ’ua ’ite te Atua iāna ’e e arata’i ’oia iāna nā roto i tōna mau fifi.

’Ua ha’apūai te tahi ’ohipa i tupu i te ’itera’a pāpū o Tina nō ni’a i te pure. I te hō’ē mahana, ’a ha’uti ai ’o Tina ’e tōna mau taea’e ’e tuahine ’āpī i roto i te ’āua o te fare purera’a, ’ua ’ōpani rātou ia rātou iho i roto. « Tē ha’uti noa ra mātou, ’e i muri iho ’ua ’ite a’era mātou ē, ’ua mau te ’ōpani , ’e ’aita i ti’a ia mātou ’ia haere i rāpae. ’Ua ha’amata mātou i te ri’ari’a nō te mea ’aita e ta’ata i roto i te fare purera’a nō te fa’aro’o ia mātou », tē ha’amana’o ra ’o Tina. ’Ua fa’aoti tōna teina e pure nō te mea ’ua ’ite ’oia ē, tē hina’aro nei rātou i te tauturu nō ’ō mai i te ra’i ra. « ’Ua parau noa ’oia, ‘‘E te Metua i te Ao ra, ’a tauturu mai i te hō’ē ta’ata ’ia fa’aro’o ia mātou ’e ’ia ’īriti i te ’ōpani.’ Tē parau ra ‘oia ē, ’aita i maoro roa i muri iho, tē haere mai ra te ’ēpisekōpo nā reira ’e ’ua fa’aro’o mai ia mātou ! ». ’Ua tātara ’oi’oi te ’ēpisekōpo i te ’ōpani, ’e ’ua matara rātou. Tē parau ra ’o Tina ē, « ’Ua fa’a’ite mai taua ’ohipa ra iā’u ē, tē fa’aro’o nei te Metua i te Ao ra ia tatou ».

’Ua fa’ahōhonu teie ’ohipa i te ’ite o Tina nō ni’a i te mana o te pure. ’Ua ’ite a’era ‘oia ē, mai tā te Metua i te Ao ra i tauturu ia rātou i taua taime ra, ’ua ineine noa ’Oia nō te hōro’a i te arata’ira’a ’e te tāmāhanahanara’a ’ia fāriu ana’e ‘oia iānā ra. « I taua mahana ra, ’ua ha’api’i mai au ē, e ’ere te pure nō te mau mea rarahi noa. Nō te mau mea ato’a. E fa’aro’o ato’a mai te Metua i te Ao ra i te mau mea na’ina’I », tē parau ïa a Tina. Mai taua taime mai ra, ’ua fa’ariro ’oia i te pure ’ei tuha’a tāmau o tōna orara’a, ma te ’ite ē, ’o te hō’ē ïa o te mau ha’amaita’ira’a rahi roa a’e ’o te rirora’a ’ei tamari’i nā te Atua.

Nā roto i teie ’ohipa i tupu, ’ua pūai ato’a te tā’aira’a o Tina ’e tōna teina. ’Ua ’ite ’oia i tōna fa’aro’o i roto i te ’ohipa, ’e ’ua fa’auru te reira iāna ’ia ti’aturi rahi a’e i te Atua. « Te ’itera’a i tō’u taea’e i te purera’a ma te fa’aro’o rahi, ’ua fa’aha’amana’o mai te reira iā’u ē, ’aita e tītauhia ia tātou ’ia fa’aruru i te mau fifi tātou ana’e. E nehenehe tātou e fāriu i ni’a i te Fatu i te mau taime ato’a », tāna ïa parau. ’Ua tāmau noa tō rāua turu te tahi i te tahi, i roto ihoa rā i tā rāua mau tauto’ora’a ’ia vai itoito noa i roto i te ’evanelia. ’Ia mana’o ana’e te hō’ē o rāua ē, ’aita ’oia e hina’aro e haere i te fare purera’a ’aore rā i te séminaire, e fāriu mai te tahi nō te fa’aitoito ’e nō te fa’ateitei. « Mai te mea ē, ’aita vau e hina’aro e haere, e parau mai tō’u taea’e ē, ’Haere mai, e haere taua.’ Te parau fa’ahou ra ’oia ē, mai te mea ē, ’aita ’oia e hina’aro, e parau atu vau iāna i taua parau ato’a ra ».

Nā roto i tōna mau fifi ’e tōna mau ’itera’a, ’ua roa’a ia Tina te ’ite ē, te ’itera’a ē, e tamari’i ’oia nā te Atua, e mea hau atu ïa i te hō’ē mana’o tāmāhanahana, ’o te hō’ē ïa puna nō te pūai. Tē parau ra ’oia ē, « Tē tauturu nei te reira iā’u ’ia ’ite ē, e nehenehe tā’u e rave i te mau ma’itira’a maita’i, e nehenehe tā’u e pure i te mau taime ato’a, ’e e tē vai nei tō’u ’utuāfare nō te pāturu iā’u ». Tē tupu noa ra tōna ’itera’a pāpū i te rahi ’a ’ite ai oia ē, te orara’a i te ’evanelia, e hōro’a mai te reira i te mau ha’amaita’ira’a mau, ’ia fāriu ihoa rā ’oia i te Metua i te Ao ra ma te fa’aro’o. Nā roto i te fāri’ira’a i tōna ti’ara’a mo’a ’e te mana o te pure, te ’ite ra ’o Tina ē, ’aita roa atu ’oia e vai ’ōtahi noa i roto i tōna tere.

’Ua riro te ’ā’amu o Tina ’ei fa’aha’amana’ora’a i te feiā ’āpī ato’a ē, e hōro’a mai te fa’aro’o i te Atua i te arata’ira’a ’e te hau i roto i te mau taime pāpū ’ore. Tōna ’ite i roto i te ’āua, tōna ti’aturira’a i te mau ha’amaita’ira’a o te autahu’ara’a, ’e tāna mau pure i te mau mahana ato’a, tē ha’apāpū nei te reira i te parau mau ē, tei pīha’i iho noa te Metua i te Ao ra. ’A tāmau noa ai ’o Tina i te tupu i te rahi i roto i te fa’aro’o, tē ti’aturi nei ’oia ē, e ’ite ato’a te tahi atu mau ta’ata i te ’oa’oa nō te ’itera’a i tō rātou ti’ara’a mo’a ’e te here ‘aueue ’ore o tō rātou Metua i te Ao ra.