2025
ʻOku ou Lelei Feʻunga Nai?
Māʻasi 2025


“ʻOku Ou Lelei Feʻunga Nai?,” Liahona, Māʻasi 2025.

Ngaahi ʻAta ʻo e Tuí

ʻOku ou Lelei Feʻunga Nai?

Naʻá ku fakakaukau te u maʻu ʻa e tuí, ʻofá, mo e moʻoni fakalaumālié ʻi haʻaku moʻui ʻaki ha tōʻonga moʻui kehe. Naʻe ʻikai pehē. Ka naʻá ku maʻu ia ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea ʻi he temipalé.

tangata ʻoku tangutu ʻi ha ʻōfisi ʻi ʻapi

Faitaaʻi ʻe Leslie Nilsson

ʻI heʻeku kei taʻu hongofulu tupú ʻi he taʻu 1960 tupú, naʻe fakalalahi ʻa e Tau ʻi Vietinemí. Naʻe fakapoongi ʻa Sione F. Kenetī, ʻo hangē ko ia ko Māteni Lutelo Kingi ko e Siʻí mo Lōpeti Kenetií. Naʻá ku angatuʻu ki heʻeku ongomātuʻá mo e ngaahi tukufakaholo mo e kautaha kotoa pē naʻe fokotuʻu ʻi he ʻaho ko iá. Naʻe ʻikai ke u fie mali pe ʻomi ha fānau ki ha māmani naʻe fuʻu fekeʻikeʻi, taʻefaitotonu, mo uesia.

Naʻá ku nofo mei he akoʻanga māʻolungá ʻi hoku foomu nimá, peá u hiki ki he Vahefonua Haiti ʻEsipelí ʻo Seni Felenisisikou, Kalefōnia, USA, pea naʻá ku nofo ai ko ha hipi (hippie) mei he 1969 ki he 1972. Naʻá ku nofo pē ʻi he ngaahi kulupu fakakolo, fai ha faʻahinga ngāue pē naʻá ku lava ʻo maʻu, peá u tali lelei ha tōʻonga moʻui tākiekina ʻe he ngaahi fakakaukaú mo e fekumi pē ki he fiefiá, kau ai ʻa e ngāue hala ʻaki e faitoʻo konatapú.

talavou ʻoku ʻulu lōloa mo kava

ʻI he kei taʻu hongofulu tupu ʻa Lenitií, naʻá ne fakakaukau naʻe ʻikai ha kahaʻu fiefia ʻi heʻene moʻuí. ʻOkú ne pehē, “Naʻá ku angatuʻu ki heʻeku ongomātuʻá mo e ngaahi tukufakaholo mo e ngaahi kautaha kotoa pē naʻe fokotuʻu ʻi he ʻaho ko iá.”

ʻI he taimi tatau, naʻá ku fekumi ki he tuí, ʻofá, mo e moʻoni fakalaumālié. Naʻá ku fakalaulauloto mo ako ha ngaahi tui fakalotu kehekehe, ʻo toʻo meiate kinautolu ha faʻahinga meʻa pē naʻe ongo moʻoni pe mahuʻinga kiate au. Ka neongo ia, naʻe iku ʻeku fekumí kotoa ki he taʻefiemālie. Naʻe ʻomi ʻe hoku taʻokete ko Sioné, ʻi heʻene ʻiloʻi ʻeku fekumí, ha Tohi ʻa Molomona.

Naʻe tohi ʻe Sione, ʻa ia naʻá ne ʻosi kau ki he Siasí kimuʻá, “Kuo pau ke ke lau ʻeni.”

ʻI he taimi naʻe tuli ai au koeʻuhí ko ʻeku lau e Tohi ʻa Molomoná ʻi heʻeku ngāue ʻi ha pausá, naʻá ku fakakaukau, “ʻOku ʻikai ke sai ʻeni.” Naʻá ku lī ʻa e tohí.

Ne ʻikai fuoloa mei ai, naʻe talamai ʻe Sione te ne haʻu ki he Feituʻu Seni Felenisisikou Peí mo ha kulupu hiva mei he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí.

Naʻá ne fokotuʻu mai ke ma fetaulaki ki he Temipale California Oakland peá ne pehē, “ʻOku ou fie sio kiate koe.”

Naʻá ku faʻa sio ki he temipalé ʻi heʻeku fakaʻuli takai holo ʻi he Feituʻu Peí ʻi he poʻulí. Naʻe matamatalelei fakalaumālie ia kiate au, ko ia naʻá ku lau fekauʻaki mo ia peá u fie hū ki loto. Naʻá ku fetaulaki pongipongia mo Sione ʻi ha pongipongi ʻe taha ʻi he temipalé. Hili ʻema fetalakí, naʻá ne talamai kuo taimi ke hū ʻene kulupú ki he temipalé.

Naʻe talamai ʻe Sione, “Lenitī, he ʻikai te ke lava ʻo hū ki he temipalé.”

Naʻá ku tali ange, “ʻOku ou ʻilo, ko ha hipi au, ka kuó u ako e ngaahi tui fakalotu faka-Hahaké, ʻoku ʻikai ke u kai kakanoʻi manu, ʻoku ou nofo ʻi ha kulupu fakakolo ʻoku mau vahevahe ai e meʻa kotoa pē, pea ʻoku ʻi ai haʻaku $20. ʻOku fiha e totongi hū ki lotó?”

Naʻe tali ange ʻe Sione, “ʻOku mahulu hake ia ai. ʻOku ʻikai ke ke feʻunga.”

ʻI he taimi ko iá, naʻá ku pehē naʻe lelei ʻaupito ʻeku tuʻunga fakaʻatamaí, potó, mo e fakalaumālié. Anga fēfē ʻa e ʻikai ke u lelei feʻungá?

Fonu ʻi he ʻAmanaki Lelei

ʻI ha taʻu lahi, naʻe ʻikai ʻilo ʻe heʻeku ongomātuʻá ʻa e feituʻu naʻá ku ʻi aí. Ko ha kakai lelei kinaua naʻá na feinga ke foaki mai kiate au ʻa e ako lelei taha ʻe ala lavá pea naʻe mahino naʻá na loto-mamahi ʻi heʻeku ngaahi filí. ʻI he taimi naʻe puke ai ʻeku tamaí, naʻe fakalotoʻi au ʻe heʻeku faʻeé ke u foki ki ʻapi ki Uāsingatoni, D.C. ʻI heʻeku aʻu ki aí, naʻe maʻu ʻe Sione ha ngāue ke u kau ʻi ha kulupu langa ʻo e Temipale Uāsingatoni D.C.

Naʻe ʻikai ke u ʻilo ki ai, ka naʻá ne aleaʻi ke u ngāue mo ha kau ngāue ne nau ʻosi ngāue fakafaifekau. Naʻá ku ʻohovale ʻi hono kole ʻe Sione Haueli, ko e taki ngāué, ki ha mēmipa ʻo e kau ngāué ke lotu ʻi he kamataʻanga ʻo e ngāue ʻi he ʻaho takitaha—ko ha meʻa ne teʻeki ke u sio ai ʻi ha kau ngāue ne u ngāue mo ia kimuʻa.

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi he ngāué, naʻe feinga fokotuʻu hake ʻe hamau niʻihi ha taha ʻo e ʻū matapā lalahi ʻi muʻa ʻi he temipalé pea naʻe tō ia ʻo tataʻo hoku tuhú ʻo lailai hangē ha sēniti ʻe hongofulú. Naʻe fakavave mai ʻa Sione, ʻo sio ki hoku tuhú, ui ke ʻomi ha lolo fakatapui, pea foaki mai ha tāpuaki. Naʻe vave ʻaupito ʻa e sai hoku foʻi tuhú ʻo ʻikai ai fiemaʻu ke u sio ki ha toketā.

ʻI ha meʻa ʻe taha, naʻe ʻomi ai kiate au ha tele pea talamai ke u vau e kongokonga veve mei he faliki simá.

“Ko e hā hono ʻuhingá?” Naʻá ku fehuʻi ki ha taha ʻo ʻemau kau ngāué. “ʻOku ʻikai ke nau fola kāpeti ʻeni?”

Naʻá ne tali mai, “Lenitī, ʻoku ʻikai koā ke ke ʻilo ʻe koe pe ko e fale ʻeni ʻo hai? ʻOku tau fakahaohaoaʻi ia maʻá e Tokotaha Haohaoá.”

Naʻe lōmekina e māmaní ʻe he veiveiuá, mamahí, tāufehiʻá, mo e manavasiʻí, ka naʻe hanga ʻe he sīpinga mo e ngaahi akonaki ʻa e kakai kei talavoú ʻo fakafonu au ʻaki e ʻamanaki leleí. ʻI he vahevahe mai ʻe he kau ngāué ʻenau tui fakalotú kiate aú, naʻa ku ʻiloʻi naʻa nau lea totonu mo moʻoni. Kuo nau foaki ha taʻu ʻe ua ʻo ʻenau moʻuí ke tokoniʻi e niʻihi kehé, pea naʻa nau fakatuʻamelie lelei. Naʻá ku loto ke moʻoni ʻenau ngaahi akonakí. Naʻá ku ongoʻi naʻá ku maʻu ʻa e fakamaama naʻá ku fekumi ki aí pea naʻe teuteuʻi fakalaumālie au ʻe he ʻEikí.

Naʻe fokotuʻu mai ʻe Sione Haueli ke u talanoa mo e ongo faifekau taimi kakató. Ka, naʻá ku fili ke akoʻi au ʻe hoku tokouá mo ha taha ʻo hono ngaahi kaungāmeʻá, ko ha taha ʻosi ngāue fakafaifekau. ʻI heʻena akoʻi aú, naʻá ku fiemaʻu ha fakamoʻoni pau, naʻe moʻoni ʻa e meʻa naʻá ku akó. Ka ne taʻeʻoua ʻa e fakamoʻoni ko iá, naʻe ʻikai ke u toe fiemaʻu ʻe au ha toe fealēleaʻaki.

ʻI heʻeku fehuʻi ange pe naʻa nau ʻiloʻi fēfē ʻa e moʻoní, naʻa nau tali mai, “Kuo mau lau mo lotua mo ongoʻi ha fakamoʻoni mei he Laumālie Māʻoniʻoní.” Naʻá na talamai ʻoku ou fiemaʻu ʻa e fakamoʻoni tatau.

Naʻá ku ʻalu ʻi he pō ko iá ki ha vaoʻakau ofi ki hoku kaungāʻapí. ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā hono fuoloa ʻo ʻeku lotú, ka naʻá ku fai ia ʻi he loto-fakamātoato moʻoni. Naʻá ku toutou fai e fehuʻi tatau ʻe fā ki he ʻOtuá: “Ko e Tohi ʻa Molomoná ko e folofola nai ia ʻa e ʻOtuá? Naʻá Ke hā nai mo Ho ʻAló kia Siosefa Sāmita? Ko e Siasi moʻoni nai ʻeni ʻo Sīsū Kalaisí? ʻOku ou lelei feʻunga nai ke u hoko ko ha mēmipa?”

Naʻe hoko mai e tali ki he fehuʻi takitaha ʻi ha fanafana ki hoku laumālié—“ʻIo”—tuʻo fā. Naʻe hoko fakataha mai e ngaahi fanafana ko iá mo ha ngaahi ongo nonga mo fakaʻeiʻeiki.

ʻI he punou hoku ʻulú, peá u tūʻulutui ʻo lotu mo fonu loʻimataʻiá, naʻá ku pehē: “Kapau ko e tali ʻeni te Ke ʻomi kiate aú, te u tali ia pea te u fakatukupaaʻi kakato ʻeku moʻuí kiate Koe mo e ongoongoleleí ni ʻi Hoʻo fakahā mai ia kiate aú.” He ʻikai lava ʻe he ngaahi leá ʻo fakahaaʻi e ngaahi fakakaukau, ongo, mo e moʻoni naʻá ne ʻākilotoa aú.

Naʻe ʻikai toe fehuʻia e fakamoʻoni naʻá ku maʻu ʻi he pō ko iá, pea ʻoku mālohi tatau pē ia ʻi he taimí ni mo e taimi ko iá. Talu mei he lotu ko iá, mo hono fakamoʻoniʻi mai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi tali ko iá kiate au ʻi ha ngaahi founga fakaofo mo faingofua ʻe lauiafe.

tokotaha faʻu tohí ʻi heʻene kei talavoú

ʻOku pehē ʻe Lenitī ʻi heʻene ʻasi ʻi heni hili ha māhina ʻo ʻene papaitaisó, “ko e Siasí ko ha mana. Pea kuo fakaofo ʻeku moʻui ʻi he Siasí.”

Naʻe Vela Ha Afi ʻi Hoku Lotó

Hili pē hono papitaiso au ʻi he 1974, naʻá ku kau atu ki heʻeku fuofua konifelenisi lahi ʻi Sōleki Sití mo hoku taʻokete ko Sioné. Naʻá ku ʻohovale ʻi he taimi naʻe lea ai ʻa ʻEletā Poiti K. Peeka (1924–2015) ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ʻa ia naʻe fetaulaki mo e tokoua ʻeku faʻeé ʻi Niu ʻIoke Siti ʻi ha uike ʻe tolu kimuʻa he konifelenisi ko iá, ʻo kau kiate au mo Sione lolotonga ʻene lea ʻi he pongipongi Sāpaté.

Naʻe lea ʻaki ʻe ʻEletā Peeka e lea ʻa e tokoua ʻeku faʻeé ʻo pehē: “Kuo kau ha toko ua ʻo hoku ongo ʻilamutú ki homou Siasí. ʻOku ʻikai ke u faʻa tui ki he liliu kuo hoko ʻi heʻena moʻuí.”

Koeʻuhí ko e fuʻu liliu lahi ko iá (vakai, ʻAlamā 5:14), naʻe ongo mālohi ha fakamoʻoni ʻi hoku lotó ʻa ia naʻá ku fie vahevahe. Ne ʻikai fuoloa mei ai, kuó u hoko ko ha faifekau taimi kakato ʻi ʻAitahō. ʻI he vaeuaʻanga ʻo ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe mālōlō ʻeku tangataʻeikí, ʻa ia ko ʻeku moʻungaʻi tangatá mo e kaungāmeʻa mamae tahá. Naʻe tā mai ʻeku faʻeé ki heʻeku palesiteni fakamisioná ʻo kole mai ke u foki ange ki ʻapi ʻo lau ʻa e hisitōliá. ʻI he taimi naʻe tuku mai ai ʻe heʻeku palesiteni fakamisioná ke u fili pe te u ʻalú, naʻá ku talaange naʻá ku fie lotu mo ʻaukai ʻi ha houa ʻe 24 kimuʻa peá u toki fai ha filí.

Naʻá ku mohe ʻo misi ʻi he pō ko iá. Naʻe hā mai ʻeku tamaí kiate au. ʻI he lotolotonga ʻo e ngaahi fealēleaʻaki lelei mo mahuʻingamālie mo iá, naʻá ne talamai kiate au, “Foha, nofo maʻu ʻi misioná.”

Naʻá ku muimui ki he faleʻi ʻa Tetí peá u nofo.

talavou ko ha faifekau

Koeʻuhí ko e fuʻu liliu lahi naʻe hoko hili ʻene uluí, “naʻe ongo mālohi ha fakamoʻoni ʻi loto” ʻia Lenitī ʻa ia naʻá ne fie vahevahe ia ʻi heʻene hoko ko ha faifekau taimi kakató.

Hili ha māhina ʻe ono mei heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku puke e nima ʻo ʻeku faʻeé ʻi heʻene mānava fakaʻosí. Hili ha ngaahi taʻu lahi mei ai, naʻe maʻu ʻe hoku uaifi ko Lisá ha tohi mei heʻeku ongomātuʻá ʻi ha puha motuʻa. Ko e faitohi mai ʻa Teti kiate au lolotonga ʻeku ngāue fakafaifekaú ka naʻá ne mālōlō kimuʻa pea ʻomai iá.

“Naʻe fonu pea ʻe fonu maʻu ai pē homa lotó ʻi he ʻofa kiate koé. ʻOku ou ʻiloʻi naʻe ʻikai ke haohaoa maʻu pē ʻa e ngaahi meʻá, ka ʻoku anga pehē ʻa e moʻuí. … Naʻe ʻikai folofola mai ʻa Kalaisi, ʻMuimui ʻiate au pea ʻe faingofua ia.ʼ Naʻá Ne folofola, ʻToʻo hake [homou] ʻakau mafasiá ʻo muimui ʻiate auʼ [Mātiu 16:24]. Naʻá Ne fua ʻa e kolosí, ka ʻoku ʻi ai kotoa hotau ngaahi tōnounou. Mahalo ʻe makatuʻunga hotau tuʻunga ʻi he langí ʻi he founga ʻetau ikunaʻi ʻetau tōnounoú. Foha, ʻokú ma ʻofa lahi atu kiate koe.”

Ko e Meʻa Ne U Kumiá

ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku anga fakafaingataʻa ki heʻeku ongomātuʻá, ka naʻe ʻikai ke u teitei veiveiua ʻi heʻena ʻofá. Talu ʻeku maʻu ʻa e Siasí mo ʻeku ngāue mālohi ke fakamālōʻiaʻi mo fakalāngilangiʻi kinaua.

ʻI he ʻaho 17 ʻo Fēpueli 2018, ʻi ha uike ʻe ua kimuʻa pea tāpuni ʻa e Temipale Uāsingatoni D.C. ke fakaleleiʻí, naʻe silaʻi au ki heʻeku tamaí mo ʻeku faʻeé, hili ia ha taʻu ʻe 42 mei heʻena hū atu ʻi he veilí ki ʻitānití. Naʻe fakafofongaʻi ʻeku tamaí ʻe Viliami ko hoku foha lahi tahá, pea fakafofongaʻi ʻe Lisa ʻeku faʻeé. Naʻá ku ongoʻi naʻe ʻi ai foki mo e laumālie ʻeku ongomātuʻá, ʻa ia naʻá na ʻosi sila kinaua kimuʻá.

ʻOku tau maʻu ʻi he temipalé ha ngaahi afo ʻokú ne haʻi kitautolu ʻo taʻengata ki hotau ngaahi ʻofaʻangá. ʻOku ou fakapapauʻi ia.

ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe ʻikai ke u fie mali pe maʻu ha fānau. Ka ʻi he ʻahó ni, ʻoku hoko hoku uaifí, fānaú mo e makapuná ko ʻeku ngaahi koloa mahuʻinga tahá ia. Ko e Siasí ko ha mana, pea kuo fakaofo ʻeku moʻui ʻi he Siasí. ʻOku ou lea fakataha mo Siosefa Sāmita, “Kapau na‘e te‘eki ai ke u foua ‘a e me‘a kuó u ma‘ú, na‘e ‘ikai ke u mei tui mo au ki ai.”

ʻI he taʻu ʻe nimangofulu kuohilí, naʻá ku hoko ai ko ha tokotaha ngāue langa ʻi he Temipale Uāsingatoni D.C. Naʻá ku tui fakapapau naʻe ʻikai ha kahaʻu fakafiefia ki heʻeku moʻuí. ʻOku ou hoko he ʻahó ni ko ha taha ngāue ouau ʻi he temipale tatau, kuó u tali e fakaafe ʻa e ʻEikí ke muimui kiate Iá, maʻu ʻEne fakamoʻuí, tali ʻEne ngaahi ouaú, mo feinga ke hoko ʻo hangē ko Iá.

tuʻu fakataha ʻa e husepānití mo e uaifí mo malimali

ʻOku ngāue ʻa Lenitī mo hono uaifi ko Lisá ʻi he Temipale Uāsingatoni D.C. ʻa ia naʻá ne tokoni ke langa ʻi he taʻu ʻe 50 kuohilí.

Faitaaʻi ʻe Leslie Nilsson

Ko e Siasi kuo fakafoki maí ʻoku ʻikai ko ha fakakaukau, ko ha fakakaukau fakapoto, pe ko ha kolo pe anga fakafonua pē ia. Ko e Siasi moʻoni ia ʻo hotau ʻEikí mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí.

Naʻá ku fakakaukau te u maʻu ʻa e meʻa naʻá ku fekumi ki aí ʻi Seni Felenisisikou. Naʻe ʻikai pehē. Naʻá ku maʻu ia ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea ʻi he fale ʻo e ʻEikí, “ko e fungani siueli ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí.”