2025
“ʻOkú Ke ʻOfa Kiate Au?”
Nōvema 2025


11:42

“ʻOkú Ke ʻOfa Kiate Au?”

Kapau ʻoku tau fie fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá, ʻoku totonu ke mahino kiate kitautolu ʻa e founga ʻokú Ne ʻafioʻi ai ʻetau ʻofá.

ʻI he talanoa fakatātā ʻo e foha maumau koloá, naʻe ʻuluaki faifeinga ʻa e taʻokete lahí ke fiefia ʻi he taimi naʻe foki mai ai hono tehiná hili ha vahaʻataimi ʻo e fili fakavalevalé mo hono “maumau‘i … ʻene koloá ʻi heʻene moʻui angakoví.” Naʻe hoko ʻa e hīkisia mo e fie-māʻoniʻoni ʻa e taʻokete lahí ke taʻofi ai ia mei heʻene tali lelei e fiefia ʻo e foki loto-fakatomala mai ʻa hono tokouá. ʻE lava foki ke mole meiate kitautolu e ngaahi faingamālié ʻi he ʻikai fakahā ke ʻiloʻi ʻe hotau ngaahi ʻofaʻangá, ʻo fakafou ʻi heʻetau leá mo e tōʻongá, ʻa ʻetau ʻofa moʻoni ʻiate kinautolú.

ʻOku lahi ha ngaahi sīpinga lelei ʻaupito ʻi he folofolá ʻo e ʻofa moʻoni ne vahevahe mo maʻú: Nāomi mo Lute, ʻĀmoni mo e Tuʻi ko Lamonaí, ko e foha maumau koloá mo ʻene tamaí, ko e Fakamoʻuí mo ʻEne kau ākongá.

Ko e taimi ʻoku foaki tauʻatāina ai ʻa e ʻofá pea maʻu ʻi he loto-fakamātoató, ʻoku kamata leva ha siakale ʻo e faileleí ʻi he vahaʻa ʻo e tokotaha foakí mo e tokotaha ʻokú ne maʻú.

Ko e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻoku haohaoa, taʻe-fakangatangata, kātaki fuoloa, mo “melie ʻaupito.” ʻOkú ne fakafonu ʻa e laumālié ʻaki ha “fuʻu fiefia lahi.” Kae mahalo ʻe faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi ke tau fakatokangaʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi heʻetau moʻuí. Ka neongo iá, ʻoku fakaʻamua lahi ʻetau Tamai Hēvani ʻofa haohaoá ke tau aʻusia ʻEne ʻofá ʻokú Ne “folofola [ai kiate kitautolu] … koeʻuhi ke mahino kiate [kitautolu].” Te Ne fakahaaʻi ʻEne ʻofa kiate kitautolú ʻi ha ngaahi founga ʻe lava ke tau ʻiloʻi fakafoʻituitui. ʻE lava ke tau aʻusia e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú ʻi he taimi ʻoku tau mātā ai ʻa e masani ʻo natulá, pe maʻu ʻa e tali ki he ngaahi lotú, pe haʻu ʻa e ngaahi fakakaukaú ki hotau ʻatamaí ʻi he taimi tonu ʻoku fiemaʻu aí, pe aʻusia ha ngaahi taimi fiefia fakangalongataʻa. Ko e fakahaaʻi maʻongoʻonga taha ʻo e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolú ʻa ia ʻoku mahino lelei ki he ʻatamaí mo e lotó ko e taimi naʻá Ne fakaʻatā ai Hono ʻAlo ʻOfaʻangá ke foaki Ia ko e tokotaha fakaleleí.

Hangē ko e taʻokete ʻo e foha maumau koloá, ʻoku faʻa fakatefito pē ʻetau tokangá ʻiate kitautolu. ʻOku tau femoʻuekina ʻi he fekumi ki ha fakamoʻoni ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú pea tau taʻefiemālie ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke tau mamata ai ki aí. Ka ko e fehangahangai ʻoku mālié he ko e lahi ange ʻetau tokanga ke fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá, ko e faingofua ange ia ʻetau fakatokangaʻi ʻEne ʻofa kiate kitautolú. Mahalo ko e ʻuhinga ʻeni naʻe tali ai ʻa e Fakamoʻuí ki he fehuʻi “Ko e fekau fē … ʻoku lahí?” ʻaki ʻa e fakaafe faingofua mo mahuʻinga ko ʻení: “Ke ke ʻofa ki [he ʻEiki] ko ho ʻOtuá ʻaki ho laumālié kotoa, mo hoʻo moʻuí kotoa, mo ho lotó kotoa.”

Ko e taimi ʻe niʻihi ko e founga ko ia ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻetau ʻofa ki he niʻihi ʻoku tau ʻofeina lahi tahá ʻoku ʻikai ko e founga ia ʻoku nau fakatokangaʻi ai ʻa e ʻofá. ʻE malava ke fakatupu taʻefiemālie ʻeni ki he tokotaha ʻokú ne foakí mo e tokotaha ʻokú ne maʻu ʻa e foakí. Mahalo ʻe ʻaonga ke fehuʻi ki he niʻihi ʻoku tau ʻofa aí pe ko e hā ʻa e founga ʻoku nau fakatokangaʻi ʻaki ʻa e fakahaaʻi ʻo e ʻofá. ʻI he founga tatau, kapau te tau fie fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá, ʻoku totonu ke mahino kiate kitautolu ʻa e founga ʻokú Ne ʻafioʻi ai ʻetau ʻofá. Meʻa mālié, he kuó Ne fokotuʻutuʻu mahino mai ʻa e ngaahi founga kehekehe ʻi he folofolá te tau lava ai ʻo fakahaaʻi ʻetau ʻofa kiate Iá.

ʻOkú ke ʻOfa ʻIate Au ʻo Laka Ange ʻi he Ngaahi Meʻá ni?

ʻI he fefolofolai mahino ʻa Pita mo e ʻEiki kuo toetuʻú ʻi he Tahi ʻo Taipilioó, ʻoku tau ako ai ʻa e ngaahi founga te tau lava ʻo fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻEikí.

“Pea lea ʻa Sīsū kia Saimone Pita, Saimone, ko e foha ʻo Sōnasi, ʻoku lahi hake hoʻo ʻofa kiate aú ʻiate kinautolú ni? Pea talaange ʻe ia kiate ia, ʻIo, ʻEiki; ʻokú ke ʻilo ʻoku ou ʻofa kiate koe.”

Ko e fehuʻi mahuʻinga ʻi he veesi ko ʻení ko e “ʻoku lahi hake hoʻo ʻofa kiate aú ʻiate kinautolú ni?” ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻEikí ʻi he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai Ia “ʻiate kinautolú ni,” pea ʻe lava ke ʻuhinga ʻa e “ʻiate kinautolú ni” ki ha faʻahinga taha pē, faʻahinga ʻekitivitī, pe faʻahinga meʻa pē ʻokú ne fetongi Ia mei Heʻene hoko ko e tākiekina mahuʻinga taha ʻi heʻetau moʻuí.

He ʻikai pē ke teitei feʻunga ʻa e taimi ʻi he ʻahó, uiké, māhiná pe taʻú ke fai ai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku tau fiemaʻu pe loto ke fakahokó. Ko e konga ʻo e sivi ʻo e moʻui fakamatelié ke fakaʻaongaʻi ʻa e taimi mahuʻingá ki he meʻa ʻoku mahuʻinga taha ki hotau lelei taʻengatá kae siʻaki ʻa e ngaahi meʻa ko ia ʻoku ʻikai mahuʻingá.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “Ko e fehuʻi kiate kitautolú kotoa … ʻoku kei tatau pē. … ʻOkú ke loto-fiemālie ke tuku ke hoko ʻa e ʻOtuá ko e ivi tākiekina mahuʻinga taha ʻi hoʻo moʻuí? Te ke tuku nai ʻEne folofolá, ʻEne ngaahi fekaú, mo ʻEne ngaahi fuakavá ke ne tākiekina e meʻa ʻokú ke fai ʻi he ʻaho kotoa pē? Te ke tuku nai Hono leʻó ke muʻomuʻa taha ʻi ha toe meʻa? ʻOkú ke loto-fiemālie nai ke fakamuʻomuʻa ha meʻa pē ʻokú Ne finangalo ke ke fai, ʻi ha toe meʻa kehe ʻokú ke fakaʻamua? ʻOkú ke loto-fiemālie nai ke fakamoʻulaloaʻi ho lotó ki Hono finangaló?” ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau tuʻunga fakaākongá mo e ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai Ia ke mahuʻinga tahá.

Fafanga ʻEku Fanga Sipí

ʻI he veesi hoko ʻo e fealeaʻaki tatau pē ko ʻeni ʻa Pita pea mo e Fakamoʻuí, ʻoku tau ako ai ha founga ʻe taha ʻoku ʻafioʻi ai ʻe he ʻEikí ʻetau fakahaaʻi ʻa e ʻofá: “Pea toe lea [ʻa e ʻEikí] ki ai ko hono tuʻo uá, Saimone, ko e foha ʻo Sōnasi, ʻokú ke ʻofa kiate au? Pea talaange ʻe ia [kiate ia], ʻIo, ʻEiki; ʻokú ke ʻilo ʻoku ou ʻofa kiate koe. Peá ne pehē kiate ia, Fafanga ʻeku fanga sipí.”

ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku tau ngāue tokoni, fakafanongo, ʻofa, langaki hake pe ngāue fakaetauhi ai ki Heʻene fānaú. Ko e ngāue tokoni ko iá ʻe lava ke faingofua pē ia hangē ko e vakai ki he niʻihi kehé ʻo ʻikai loto-fakamaau. ‘I he vahe 76 ‘o e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, ʻoku tau vakai nounou ai ki he ʻulungaanga ʻo kinautolu te nau maʻu ha nāunau fakasilesitialé: “Pea nau mamata ʻo hangē ko e mamata atu kiate kinautolú, pea nau ʻilo ʻo hangē ko hono ʻiloʻi ʻa kinautolú.” ʻOku nau vakai ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko e ʻafio ʻa e ʻOtuá kiate kinautolú, pea ʻokú Ne ʻafio kiate kinautolu ʻo fakatatau mo e meʻa te nau lava ʻo aʻusiá, ʻaki ʻa e ivi malava fakalangi ʻoku nāunauʻia.

Hili ʻeku foki ki ʻapi mei heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku tokangaʻi ʻa e pisinisi fakamaʻa-ʻapi naʻá ku kamataʻi mo hoku fototehiná ʻi heʻemau kei toʻu tupú. Naʻá ku toe femoʻuekina foki ʻi heʻeku ako ʻi he ʻunivēsití. ʻI ha uike ʻe taha ʻi he faʻahitaʻu fakatōlaú, naʻe hoko ʻa e ʻuha lōvaí mo e ofi ke fai ʻa e sivi lahí ke u ongoʻi lōmekina ai pea tōmui mo ʻeku ngāue fakamaʻa-ʻapí.

ʻI he lolotonga ʻa e uiké, naʻe tafitonga ʻa e langí, peá u palani ke tulituli ki heʻeku ngāue fakamaʻa-ʻapí ʻi he tuku ʻa e kalasí. Ka ʻi heʻeku aʻu ki ʻapí, naʻe puli ʻeku lolí mo e meʻangāué. ʻI heʻeku fie ʻiló, naʻá ku ʻaʻahi ki he ngaahi ʻapi naʻe fakataimi-tēpileʻí; naʻe ʻosi kosi fakaʻofoʻofa mai ʻa e ʻapi takitaha. ʻI he ʻapi fakamuimuitaha ʻi he taimi-tēpilé, naʻá ku sio atu ki hoku tehiná ʻokú ne teke mai ʻa e mīsini kosí. Naʻá ne sio mai kiate au peá ne malimali mo taʻataʻalo mai. Naʻá ku fonu ʻi he loto-houngaʻia ʻi heʻeku fāʻofua mo fakamālō kiate iá. Naʻe hoko ʻene tokoni mahuʻingá ke fakaivia lahi ai ʻeku ʻofa mo e līʻoa kiate iá. Ko e fetokoniʻakí ko ha founga pau ia ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá.

Fakamoʻoniʻi ʻa e Kau Mai Hono Toʻukupú ʻi he Meʻa Kotoa Pē

ʻOku tau fakahaaʻi foki ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻetau maʻu ha loto-fakafetaʻi. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ha meʻa ʻoku fakatupu houhau ai ʻa e tangatá ki he ʻOtuá … ka ko kinautolu ʻoku ʻikai ke fakamoʻoniʻi ʻa e kau mai hono toʻukupú ʻi he meʻa kotoa pē.” ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻetau fakahoungaʻi Ia ko e maʻuʻanga tokoni ʻo e meʻa lelei kotoa pē ʻi heʻetau moʻuí.

ʻI he fuofua taimi naʻe fokotuʻu ai ʻa e kautahá, naʻá ku faʻa lotu fakamātoato mo hoku hoa pisinisí kimuʻa ʻi he ngaahi fakataha mahuʻingá, ʻo kolea e tokoni ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻe tali maʻu pē ʻe he ʻOtuá ʻema ngaahi lotú, pea naʻe ola lelei ʻema ngaahi fakatahá. Hili ha fakataha ʻe taha, naʻe fakamahinoʻi mai ʻe hoku hoa pisinisí kuó ma faʻa vave maʻu pē ke kole tokoni kae tuai ke fakamālō. Talu mei he taimi ko iá, naʻá ma ʻai ke ma anga ʻaki ʻa e lotu fakamātoato ʻo fakamāloó, ʻo fakahaaʻi ʻa e toʻukupu ʻa e ʻEikí ʻi heʻema lavameʻá. ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki “ha ʻulungaanga ʻo e houngaʻia.”

Kapau ʻOku Mou ʻOfa Kiate Au, Fai ʻEku Ngaahi Fekaú

Ko ha founga ʻe taha ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻetau ʻofa ki he Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá ko e fili ke talangofua kiate Kinaua. Naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí, “Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, fai ʻeku ngaahi fekaú.” Ko e faʻahinga talangofua ko ʻení ʻoku ʻikai ke fai ʻaki ia ʻa e taʻeʻilo pe fakamālohiʻi ka ko hano fakahaaʻi moʻoni mo tauʻatāina ʻo e ʻofá. ʻOku finangalo ʻa e Tamai ʻi Hēvaní ke tau loto ke talangofua. Naʻe ui ʻeni ʻe Sisitā Tamala W. Lunia ko e “talangofua ʻi he loto-ʻofa.” Naʻá ne pehē, “Neongo ʻoku teʻeki ke haohaoa ʻetau talangofuá, ka ʻoku tau ʻahiʻahiʻi ʻa e talangofua ʻi he loto-ʻofá he taimí ni, ʻo toutou fili ke nofo-maʻu, koeʻuhí ʻoku tau ʻofa ʻiate Ia.”

Naʻe ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e tauʻatāina ke filí ke ueʻi kitautolu ke tau loto ke fili Ia. ʻOku ʻikai ko ʻEne ngāué mo e nāunaú pē ke fakahoko ʻetau moʻui taʻengatá ka ʻoku kau foki ai mo ha ʻamanaki lelei ko ʻetau holi maʻongoʻonga tahá ke toe foki hake kiate Ia. Ka neongo ia, he ʻikai ke Ne teitei fakamālohiʻi kitautolu ke tau talangofua. ʻI he himi “[ʻIloʻi ʻEni, ʻOku Tauʻatāina ʻa e Laumālie Kotoá]” ʻoku tau hiva ai:

Te Ne ui, fakalotoa, fakahinohino totonu,

Pea tāpuakiʻi ʻaki e poto, ʻofa mo e maama,

Angaʻofa ʻi ha ngaahi founga taʻeʻiloa,

Kae ʻikai teitei fakamālohiʻi e ʻatamai ʻo e tangatá.

ʻI heʻema kei hoko ko ha taki fakamisioná, naʻe ueʻi au mo hoku uaifi ko Kilisitiná ʻe ha kau faifekau tokolahi ʻa ia naʻa nau fili ke talangofua ʻo ʻikai koeʻuhí pē ko ha ʻulungaanga ia ʻa e faifekaú ka koeʻuhí naʻa nau loto ke fakahaaʻi ʻenau ʻofa ki he ʻEikí ʻaki ʻenau fili loto-fakatōkilalo ke fakafofongaʻi Ia.

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Teili G. Lenilani: “Ko e taumuʻa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ʻi he tuʻunga fakaemātuʻá, ʻoku ʻikai ko e ʻai ʻEne fānaú ke nau fai ʻa ia ʻoku totonú; ka ko e ʻai ʻEne fānaú ke nau fili ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú pea fakaiku ʻo hoko ʻo tatau mo Iá. Kapau ko ʻEne fiemaʻú pē ke tau talangofua, te Ne fakaʻaongaʻi ha ngaahi pale mo ha ngaahi tautea vave ke teke ʻetau angafaí.” ʻOku tau fakahaaʻi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku tau fili ai ke talangofua mo muimui kiate Iá.

ʻOku ʻafioʻi ʻe heʻetau Tamai Hēvaní mo hotau Fakamoʻuí ʻetau fakahaaʻi ʻa e ʻofa kiate Kinauá ʻi he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai Kinaua ʻi heʻetau moʻuí, fetokoniʻaki, fakahā loto-houngaʻia ko e tāpuaki kotoa pē meiate Kinaua, mo fili ke talangofua mo muimui kiate Kinauá.

ʻOku ou fakamoʻoni ko kitautolu takitaha ko ha fānau moʻoni ʻa e ʻOtuá pea ʻokú Ne ʻofa haohaoa ʻiate kitautolu. ʻOku ou fakamoʻoni ʻokú Ne fakaʻānaua ke tau aʻusia ʻEne ʻofá ʻi ha ngaahi founga ʻoku tau ʻiloʻi mo mahino kiate kitautolu. Pea ko e meʻa fakaʻofoʻofá te tau aʻusia ʻEne ʻofa kiate kitautolú ʻo toe lahi ange ʻi he taimi ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻetau ʻofa kiate Iá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.