2025
ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí
Nōvema 2025


13:16

ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí

ʻOku kei kamata pē ʻa e faʻa fakaleleí mei he feituʻu mahuʻinga tahá—ʻi hotau lotó. Pea hoko atu leva ki hotau ngaahi ʻapí mo e fāmilí.

Talitali lelei kimoutolu ki he konifelenisi lahí. Houngaʻia moʻoni ʻi heʻetau toe fakatahataha maí.

ʻI heʻetau nofo ʻamanaki ki he konifelenisí ni, ʻoku mau ʻilo fakaʻauliliki ʻa e ngaahi meʻa ne hoko ʻi he ngaahi uike kimuʻa aí. ʻOku mau ʻiloʻi ʻoku tengihia hotau lotó ʻi he molé, pea ongoʻi veiveiua ha niʻihi tupu mei he fetāʻaki pe ngaahi meʻa fakamamahi ʻoku hoko ʻi he māmaní. Naʻa mo e kakai faimateaki ʻoku fakatahataha ki he ngaahi feituʻu toputapú—kau ai hotau falelotu toputapu ʻi Misikení—kuo mole ʻenau moʻuí pe ko e niʻihi ʻoku nau ʻofa aí. ʻOku ou lea atu ʻaki hoku lotó, ʻi heʻeku ʻiloʻi ko e tokolahi ʻoku mafasia homou lotó ʻi he meʻa kuo mou foua mo homou ngaahi fāmilí, pea ʻi hotau māmaní talu mei he konifelenisi lahi fakamuimuí.

Kāpaneume ʻi Kālelí

Tau fakakaukauloto ko ha taha taʻu hongofulu tupu koe ʻi Kāpaneume, ofi ki he Tahi Kālelí, lolotonga e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku mafola ha ongoongo kau ki ha lāpai—ko ha faiako—ʻoku tohoakiʻi ʻe heʻene pōpoakí ha falukunga kakai tokolahi. ʻOku palani e ngaahi kaungāʻapí ke fononga ki ha moʻunga ʻoku hanga ki tahi ke fanongo kiate Ia.

ʻOkú ke lue fakataha mo ha niʻihi kehe ʻi he ngaahi hala efua ʻo Kālelí. ʻI hoʻomou aʻu ki aí, ʻokú ke ʻohovale ʻi he fuʻu kakai tokolahi kuo nau fakataha mai ke fanongo ki he Sīsū ko ʻení. ʻOku fefanafanahi ha niʻihi, “Mīsaia.”

ʻOkú ke fakafanongo pē. ʻOku ongo ʻEne ngaahi leá ki ho lotó. ʻI he fononga lōloa ki ʻapí, ʻokú ke fili ke fakalongolongo pē kae ʻikai talanoa.

ʻOkú ke fakalaulauloto ki ha ngaahi meʻa fakaofo—ngaahi meʻa ʻoku ope atu mei he fono ʻa Mōsesé. Naʻá Ne lea kau ki hono fulihi hake ho kouʻahe ʻe tahá mo e ʻofa ki ho ngaahi filí. Naʻá Ne talaʻofa, “ʻOku monūʻia ʻa e faʻa fakaleleí: ʻe ui ai ʻa kinautolu ko e fānau ʻa e ʻOtuá.”

ʻI ho tuʻunga moʻoní, ʻi hoʻo ongoʻi e mafatukituki ʻo e ngaahi ʻaho faingataʻá—veiveiuá mo e manavasiʻí—ʻoku ngali taumamaʻo ʻa e melinó.

ʻOku vave ange hoʻo laká; peá ke aʻu ki ʻapi ʻoku ʻikai mei aʻu hoʻo mānavá. ʻOku fakataha mai ho fāmilí; pea pehē atu hoʻo tamaí, “Talamai e meʻa naʻá ke fanongo ki ai mo ongoʻí.”

ʻOkú ke vahevahe ange naʻá Ne fakaafeʻi kimoutolu ke tuku ke ulo atu hoʻomou māmá ʻi he ʻao ʻo e kakaí, ke fekumi ki he māʻoniʻoní naʻa mo e taimi ʻo e fakatangá. ʻOku kamata ke fasi ho leʻó ʻi hoʻo toe pehē, “ʻOku monūʻia ʻa e faʻa fakaleleí: ʻe ui ai ʻa kinautolu ko e fānau ʻa e ʻOtuá.”

ʻOkú ke fehuʻi, “Te u lava moʻoni nai ʻo hoko ko ha taha faʻa fakalelei lolotonga e fekeʻikeʻi ʻi he māmaní, ʻi he taimi ʻoku ou ongoʻi manavahē lahi aí, pea ngali taumamaʻo ʻa e melinó?”

ʻOku sio hoʻo tamaí ki hoʻo faʻeé peá ne tali leʻosiʻi atu, “ʻIo. ʻOku tau kamata mei he feituʻu mahuʻinga tahá—ʻi hotau lotó. Pea hoko atu leva ki hotau ʻapí mo e fāmilí. ʻI heʻetau kamata mei aí, ʻe lava ke mafola atu ʻa e faʻa fakaleleí ki hotau feituʻú mo e ngaahi koló.”

Hili ha Taʻu ʻe 2,000

Hili ha taʻu ʻe 2,000. ʻOku ʻikai toe fiemaʻu ke fakakaukauloto—he ko hotau tūkunga moʻoní ʻeni. Neongo ko e ngaahi teke mālohi ne ongoʻi ʻe he toʻu tangata kei tupu hake ʻo e ʻaho ní ʻoku kehe ia mei he talavou ko ia ʻi Kālelí—ʻa e fakamavahevahé, anga fakamāmaní, sāuní, kē ʻa e kau fakaʻulí he halá, ʻitá, mo e felauaki he mītia fakasōsialé—ka ʻoku fepaki e ongo toʻu tangatá fakatouʻosi mo e fakakikihí pea mo e feʻiteʻitaní.

Fakamālō pē, ʻoku tohoakiʻi hotau kau talavoú mo e kau finemuí ki heʻenau ngaahi momeniti ʻo e Malanga ʻi he Moʻungá—ʻa e seminelí, ngaahi konifelenisi Ki hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, mo e Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Aú. ʻOku nau maʻu ʻi ai ʻa e ngaahi fakaafe tatau mei he ʻEikí: ke tuku ke ulo atu ʻenau māmá ʻi he ʻao ʻo e kakaí, ke fekumi ki he māʻoniʻoní naʻa mo e taimi ʻo e fakatangá, pea ke ʻofa ki honau ngaahi filí.

ʻOku nau maʻu foki ha ngaahi lea fakalotolahi mei he kau palōfita moʻui ʻo e Kuonga Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí: “Fiemaʻu ha Kau Faʻa Fakalelei.” Taʻefelotoi kae ʻikai anga taʻetaau. Fetongi e fakakikihí mo e hīkisiá ʻaki e fakamolemolé mo e ʻofá. Fokotuʻu ha ngaahi fehokotakiʻanga ki he fengāueʻakí mo e mahinó, kae ʻikai ko ha ngaahi ʻā vahevahe ʻo e laulanú pe fakamakehekehé. Pea mo e talaʻofa tatau: “ʻOku monūʻia ʻa e faʻa fakaleleí: ʻe ui ai ʻa kinautolu ko e fānau ʻa e ʻOtuá.”

ʻOku fonu e loto ʻo e toʻu tangata kei tupu hake ʻi he ʻaho ní ʻi ha fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi pea mo ha ʻamanaki lelei ki he kahaʻú. Ka ʻoku nau fehuʻi foki, “Te u lava moʻoni nai ʻo hoko ko ha taha faʻa fakalelei lolotonga e fekeʻikeʻi ʻi he māmaní, ongoʻi manavahē lahí, pea ngali taumamaʻo ʻa e melinó?”

Ko e tali mahino ki aí ko e ʻio! ʻOku tau tali vēkeveke e folofola ʻa e Fakamoʻuí: “ʻOku ou tuku ʻa e melinó kiate kimoutolu, ko ʻeku melinó ʻoku ou foaki kiate kimoutolu. … ʻOua naʻa mamahi homou lotó, pea ʻoua naʻa manavahē ia.”

Ko e ʻahó ni, ʻoku kei kamata pē ʻa e faʻa fakaleleí mei he feituʻu mahuʻinga tahá—ʻi hotau lotó. Pea hoko atu leva ki hotau ngaahi ʻapí mo e fāmilí. ʻI heʻetau kamata mei aí, ʻe mafola atu ʻa e faʻa fakaleleí ki hotau ngaahi kaungāʻapí mo e tukui koló.

Tau talanoa lahi angé ki he ngaahi feituʻu ko ʻeni ʻe tolu ʻoku faʻa fakalelei ai ha mēmipa ʻo e Siasí ʻi he kuongá ni.

Faʻa Fakalelei ʻi Hotau Lotó

Ko e ʻuluakí ko hotau lotó. ʻOku fakahaaʻi ʻe ha ʻelemēniti mahino ʻo e ngāue fakafaifekau ʻa Kalaisí ʻa e founga naʻe tohoakiʻi ai e fānaú kiate Iá. ʻOku maʻu ai e talí. ʻE lava ke ueʻi hotau lotó ʻi he vakai ki he loto-maʻa mo faʻa fakalelei ʻa e fānaú. Ko e tali ʻeni ʻa ha fānau taʻu Palaimeli ki he “ʻOku fōtunga fēfē ʻa e hoko ko ha taha fakamelinó?”

ʻOku ou vahevahe ʻenau tali totonu mei honau lotó! Naʻe pehē ʻe Luke, “Tokoni maʻu pē ki he niʻihi kehé.” Naʻe vahevahe ʻe Kuleisi e founga ʻoku mahuʻinga ai ke fefakamolemoleʻakí, naʻa mo e taimi ʻoku ngali taʻetotonu aí. Naʻe pehē ʻe ʻAna, “Naʻá ku sio ki ha taha naʻe ʻikai ha taha ke na vaʻinga, ne u ʻalu leva ʻo vaʻinga mo ia.” Naʻe fakakaukau ʻa Linitā ko e hoko ko ha taha fakamelinó ʻoku ʻuhinga ia ke tokoni ki he niʻihi kehé. “Peá ke vahevahe leva ia. Pea ʻe hokohoko pehē atu ai pē ia.” Naʻe pehē ʻe Liami, “ʻOua ʻe angakovi ki he kakaí, neongo kapau ʻoku nau angakovi atu kiate koe.” Naʻe pehē ʻe Lanitoni, “Kapau ʻoku fakamataliliʻi koe ʻe ha taha pe ʻoku angakovi atu, talaange ki ai, ʻKātaki ʻo tuku ia.ʼ” Naʻe pehē ʻe Taleva, “Kapau ʻoku toe pē ha foʻi tōnati ʻe taha pea ʻoku mou fie kai kotoa, vahevahe ia.”

ʻOku mahino ʻi he tali ʻa e fānaú ni ʻoku fanauʻi kotoa mai kitautolu mo ha ngaahi tōʻonga fakalangi ʻoku fakahehema ki he angaʻofá mo e manavaʻofá. ʻOku hanga ʻe he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻo tanumaki mo haʻi fakataha e ngaahi ʻulungaanga fakalangi ko ʻení, kau ai e faʻa fakaleleí, ki hotau lotó, ʻo tāpuakiʻi kitautolu ʻi he moʻuí ni pea mo e moʻui ka hokó.

Faʻa Fakalelei ʻi ʻApí

Uá, ko hono fakatupulaki e faʻa fakaleleí ʻi hotau ngaahi ʻapí ʻaki hono fakaʻaongaʻi e sīpinga ʻa e ʻEikí ke tākiekina hotau vā mo e niʻihi kehé: feifeingaʻi, kātaki fuoloa, angavaivai, angaʻofa, angamalū, mo e ʻofa taʻe-mālualoi.

Ko ha talanoa fakalotolahi ʻeni ʻokú ne fakahaaʻi e founga naʻe ngāue fakataha ai ha fāmili ke nau faʻa fakalelei, ʻo fakaʻaongaʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení.

Naʻe faingataʻaʻia e fānau ʻi he fāmili ko ʻení ʻi honau vā fetuʻutaki mo ha tokotaha lahi ʻa ia naʻe faʻa ʻiteʻita, lea tukuhifo, mo angakovi. ʻI he mamahi mo ʻita ʻa e fānaú, naʻa nau kamata ke fifili pe ko e founga pē ke fepaki ai mo iá ko hono fakahoko kiate ia e tōʻonga angakovi tatau.

ʻI ha efiafi ʻe taha naʻe talanoa tauʻatāina ai ʻa e fāmilí fekauʻaki mo e meʻa naʻe fai ki ai e hohaʻá pea mo ʻene uesia kinautolú. Pea naʻe ʻohake leva ha fakakaukau—ʻo ʻikai ko ha solovaʻanga pē ka ko ha founga ke ʻahiʻahi.

He ʻikai ke nau fakafōtunga fakalongolongo pe sāuni, ka ʻe fakahoko ʻe he fānaú ha meʻa taʻeʻamanekina: te nau tali ʻi he angaʻofa. ʻIkai ngata pē ʻi he anga fakaʻapaʻapá ka ko ha ngaahi lea angaʻofa ʻi he loto-moʻoni mo ha tōʻonga faʻa fakakaukau, ʻo tatau ai pē pe naʻe fēfē e fakafōtunga ne fai ange kiate kinautolú. Naʻa nau loto kotoa ke ʻahiʻahi ia ʻi ha vahaʻataimi, hili iá te nau toe fakataha mai ʻo talanoaʻi.

Neongo naʻe momou ha niʻihi he kamatá, ka naʻa nau tukupā ʻi he loto-moʻoni ki he palaní.

Naʻe mātuʻaki fakaofo ʻa e meʻa naʻe hoko aí.

Naʻe kamata ke vaivai ʻa e ngaahi tali fefeká. Naʻe fetongi e fakafulofulá ʻaki e fofonga malimalí. Naʻe kamata ke liliu e tokotaha lahi ko ia naʻe fakamāvahevahe mo angakoví. ʻI hono fakaivia e fānaú ʻaki ʻenau fili ke tataki ʻi he ʻofá, naʻa nau fiefia ʻi he liliu naʻe hokó. Naʻe mātuʻaki makehe ʻaupito ʻa e liliú ʻo ʻikai ai toe fiemaʻu ke fai e fakataha ne palani ki hono muimuiʻí. Naʻe ngāue fakalongolongo pē ʻa e angaʻofá.

ʻI he fakalau ʻa e taimí, naʻe faʻu ha ngaahi vā fakakaumeʻa moʻoni, ʻo langaki hake ai ʻa e tokotaha kotoa. Ke hoko ko ha kau faʻa fakaleleí, ʻoku tau fakamolemoleʻi e niʻihi kehé mo langaki hake kinautolu ʻi he ʻiloʻilopau kae ʻikai tukuhifo.

Ko e Faʻa Fakalelei ʻi Hotau Tukui Koló

Tolú, faʻa fakalelei ʻi hotau tukui koló. ʻI he ngaahi taʻu faingataʻa ʻo e Tau Lahi Hono II ʻa Māmaní, naʻe akonaki ai ʻa ʻEletā Sione A. Uitisou ʻo pehē: “Ko e founga pē ke fakatupulaki ai ha tukui kolo melinó ko hono fakatupulekina ha kau tangata mo fafine ʻoku nau ʻofa mo tauhi ʻa e melinó. ʻOku hanga ʻe he tokotaha kotoa pē, ʻi he tokāteline ko ia ʻo Kalaisí … ʻo pukepuke ʻi hono ongo nimá ʻa e melino ʻo e māmaní [kotoa].”

ʻOku fakatātaaʻi lelei ʻe he talanoá ni ʻa e fakakaukau ko iá.

ʻI he ngaahi taʻu kuohilí, naʻe ʻi ai ha ongo tangata ʻe toko ua—ko ha taki Mosilemi mo ha faifekau Kalisitiane mei Naisīlia—naʻá na kauhala kehekehe ʻi ha ʻā vahevahe fakalotu fakamamahi. Naʻá na fakatou loto-mamahi lahi. Ka neongo iá, fakafou ʻi he mālohi fakamoʻui ʻo e fakamolemolé, naʻá na fili ke na fononga fakataha.

Faifekau Sēmisi Ui mo Imam(taki) Mohameti ʻAsafa

Naʻe hoko ʻa ʻImami Mohāmeti ʻAsafa mo Faifekau Sēmisi Ui ko ha ongo kaungāmeʻa mo ha hoa ngāue taʻeʻamanekina ʻi he melino. Naʻá na fokotuʻu fakataha ha senitā ki he fengāueʻaki ʻa e ngaahi tui fakalotú. ʻOkú na akoʻi he taimí ni ʻa e niʻihi kehé ke fetongi ʻa e tāufehiʻá ʻaki ʻa e ʻamanaki leleí. ʻI he tuʻo ua hono fakaongoongoleleiʻi kinaua ke na maʻu e Nobel Peace Prize (Pale Fakamelino Fakaʻeiʻeikí), naʻá na toki hoko kimuí ni ko e ongo fuofua maʻu pale ʻo e Commonwealth Peace Prize (Pale Fakamelino ʻa e Kominiuelí).

ʻOku fengāueʻaki fakataha he taimí ni e ongo tangata ko ʻeni naʻá na hoko kimuʻa ko ha filí ke fakaleleiʻi e meʻa naʻe maumaú, ʻo hoko ai ko e ongo fakamoʻoni moʻui ko e fakaafe ko ia ʻa e Fakamoʻuí ke hoko ko ha kau faʻa fakaleleí ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻene malavá—ka ʻoku mālohi ia.

ʻI heʻetau ʻiloʻi e nāunau ʻo e ʻOtuá, he ʻikai leva ke “ʻi [hotau] ʻatamaí ke fefakamamahiʻaki ʻiate [kitautolu], kae nofo melino.” ʻOfa ke tau fili ʻi hotau ngaahi fakatahaʻanga lotú mo e tukui koló, ke vakai ki he niʻihi kehé ko e fānau kinautolu ʻa e ʻOtuá.

Ko ha Palani Faʻa Fakalelei Uike ʻe Taha

ʻI hono fakalūkufuá, ʻoku ou ʻoatu ha fakaafe. ʻOku fiemaʻu ki he faʻa fakaleleí ha ngāue—ko e hā nai ia kiate kitautolu takitaha, ʻo kamata ʻapongipongi? Te ke fie muimui nai ki ha palani faʻa fakalelei uike ʻe taha, ʻoku sitepu ʻe tolu?

  1. Ko ha ʻapi ʻoku hao mei he fakakikihí: ʻI he taimi ʻoku kamata ai e fakakikihí, kiʻi taʻofi ʻo toe kamata foʻou ʻaki ha ngaahi lea mo ha tōʻonga angaʻofa.

  2. Fokotuʻu ha ngaahi fehokotakiʻanga ʻi he ʻinitanetí: Kimuʻa peá ke tohi, tali, pe fakamatala he ʻinitanetí, fehuʻi, ʻE fokotuʻu nai heni ha fehokotakiʻanga? Kapau ʻoku ʻikai, taʻofi ia. ʻOua naʻa ʻave ia. Ka ke vahevahe ʻa e leleí. Fakahā ʻa e melinó kae ʻikai ko e tāufehiʻá.

  3. Fakaleleiʻi mo toe fakafehokotaki: ʻE lava ʻe he mēmipa takitaha ʻo e fāmilí ʻo ngāue ki ha vā fetuʻutaki kuo motuhia kae lava ʻo kole fakamolemole, tokoni, fakaleleiʻi, pea toe fakafehokotaki.

Fakaʻosí

Kuo ʻosi atu ha ngaahi māhina siʻi talu mei heʻeku ongoʻi ha ueʻi taʻe-toe-veiveiua ne iku ki he pōpoaki ko ʻení: “ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí.” Ko hono fakaʻosí, tuku muʻa ke u vahevahe atu ha ngaahi ongo kuo ongo mālohi ia ʻi hoku lotó ʻi he vahaʻataimi ko ʻení.

Ko e faʻa fakaleleí ko ha ʻulungaanga faka-Kalaisi ia. ʻOku faʻa vakai e kakai tokolahi ki he kau faʻa fakaleleí he taimi ʻe niʻihi ʻoku nau vale pe vaivai. Ka ko e hoko ko ia ko ha taha faʻa fakaleleí ʻoku ʻikai ʻuhinga ia ke vaivai ka ke mālohi ʻi ha founga he ʻikai mahino ki he māmaní. ʻOku fiemaʻu ki he faʻa fakaleleí ʻa e loto-toʻá mo e fengāueʻakí ka ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ke mole ai hoto tuʻunga ʻulungaanga leleí. Ko e faʻa fakaleleí ke hoko ko ha taki ʻi he loto-tauʻatāina, kae ʻikai ko ha loto-fefeka. ʻOku ʻuhinga ia ke fetokoniʻaki ʻi he mafao atu ʻa e ongo nimá, kae ʻikai ko e teuteu fuhu pē. Ko e faʻa fakaleleí ʻoku ʻikai ko ha meʻa foʻou ia ne toki fanongonongo mai pē. Naʻe akoʻi ia ʻe Sīsū Kalaisi Tonu, kiate kinautolu ʻi he Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná fakatouʻosi. Kuo akoʻi e faʻa fakaleleí talu mei he kau palōfita ʻi onopōní mei he ngaahi ʻaho kamakamata hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni.

ʻOku tau fakahoko hotau fatongia fakalangi ko e fānau ʻa ha Tamai Hēvani ʻofa ʻi heʻetau faifeinga ke hoko ko ha kau faʻa fakaleleí. ʻOku ou fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi, ʻa ia ko e Pilinisi ʻo e Melinó, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtua moʻuí, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.