Tokanga Telia ʻa e ʻAhiʻahi Hono Uá
ʻOua te ke toi meiate kinautolu ʻoku ʻofa mo tokoniʻi koé; ka, ke lele kiate kinautolu.
ʻI he hoko hoku taʻu 12, ʻi he ngaahi taʻu kuohilí, naʻe fakaafeʻi au ki heʻeku fuofua kemi poʻuli ʻi he kōlomu Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Ko ha fakaafe naʻe fuoloa ʻeku tatali ki aí, he ko ʻeku tangataʻeikí ko ha taki kōlomu pea naʻe faʻa ʻalu ia ʻo kemi mo e tamaiki tangata ʻi he uōtí, ka u nofo pē au ʻi ʻapi.
Naʻá ku fiefia ʻi he hokosia ʻa e ʻaho ko iá. Ko hono moʻoní naʻá ku fiemaʻu lahi ke feohi lelei mo e tamaiki tangata lalahi angé. Naʻá ku fakapapauʻi te u feohi lelei mo kinautolu. ʻI he tuʻunga ko iá, naʻe ʻikai fuoloa kuo siviʻi au pe te u lava ʻo feohi mo e kulupú.
Naʻe vahe mai ke u ʻomai ʻa e kī ʻo e meʻalele ʻeku tangataʻeikí ke fai ha vaʻinga vale ki he kau takí. ʻOku ʻikai ke u fuʻu manatuʻi ʻa e meʻa naʻá ku talaange ki heʻeku tamaí ke fakalotoʻi ʻakí, ka naʻe ʻikai fuoloa kuó u lele ʻosi ki he tamaiki tangatá mo e kií, ʻo fiefia ʻi heʻeku lavameʻá.
Pea hoko mai leva ʻa e ngāue hoko ke faí. Naʻe pau ke u fakaava ʻa e matapā ʻo e meʻalelé ʻo mono ha vaʻakau ʻi he vahaʻa ʻo e sea fakaʻulí mo e hooni ʻo e meʻalelé. Naʻe pau ke u toe lokaʻi ʻa e matapaá ke lea taʻe-tuku ʻa e hōní ʻo aʻu ki he efiafí, pea ʻikai ha founga ke fakaava ai ʻe he kau takí ʻa e matapaá ke toʻo e vaʻakaú.
Ko e taimi ʻeni naʻe mafuli ai ʻa e talanoá ʻo hoko ko ha meʻa fakamā fakamamahi kiate aú. ʻI he ʻosi pē ʻeku fokotuʻu ʻa e vaʻakaú, naʻá ku lokaʻi ʻa e matapaá peá u lele ʻaki ʻi he vave tahá ki ha loto vao ofi mai pē. ʻI heʻeku tulolo hifo ki laló, naʻá ku ongoʻi ha mamahi lahi. Koeʻuhí naʻe fakapoʻuli peá u fakavavevave, naʻá ku tangutu ʻi ha fuʻu kakatisi talatala.
Naʻe ʻikai ongoʻi ʻeku kaikaila ʻi he mamahí, ʻi he lea leʻolahi ʻa e hōní, pea ʻikai haʻaku toe meʻa ʻe fai ka ko e tohopo mamahiʻia mai pē ki he meʻalelé, ʻo fakahā ʻeku “koví,” pea mo kumi ha tokoni fakafaitoʻo neongo ʻa e fakamaá.
ʻI he toenga ʻo e pō ko iá, naʻá ku tokoto foʻohifo ʻi ha tēniti kae hanga ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻo fakaʻaongaʻi ha palaea, ke fusi ʻaki ʻa e ngaahi talaʻi kakatisí mei hoku … tuku pē ke u talaatu naʻe ʻikai ke u lava ʻo tangutu fiemālie ʻi ha ngaahi ʻaho mei ai.
Kuo tā-tuʻo lahi haʻaku faʻa-fakakaukau ki he aʻusia ko iá. ʻOku ou lava ʻi he taimí ni ke kata ʻi he fakavalevale ʻo ʻeku kei siʻí he kuo mahino lelei kiate au ha ngaahi tefitoʻi moʻoni.
ʻOku lahi ha ngaahi meʻa ʻi he tōʻonga ʻa e tangatá ʻoku hangē ʻoku angamaheni ʻi he tangata fakakakanó—ʻa e holi ke kaú, fakahāhaá, manavasiʻi naʻa ʻikai kaú, mo e fiemaʻu vivili ke fufuuʻi ha meʻa telia ʻa e ngaahi nunuʻá. Ko e tōʻonga fakaʻosí te u nofotaha ai ʻi he ʻaho ní—ko hono fufuuʻi ha meʻa naʻe ʻikai totonu ke te fai.
Sai, ʻoku ʻikai ko haʻaku fakatatau ʻeku vaʻinga vale fakakeisiʻí mo e angahala mamafá, ka te tau lava ʻo fakaʻaongaʻi ha ngaahi meʻa faitatau ʻe lava ʻo ʻaonga ʻi heʻetau sivisiviʻi ʻetau nofo ʻi he matelié.
ʻI he Ngoue ko ʻĪtení, naʻe ʻi ai ha tuʻunga fakafiemālie ʻo ʻĀtama mo ʻIvi—mahu ʻa e meʻakaí, fakaʻofoʻofa taʻe-hano-tatau ʻo e ngoué—ʻo ʻikai ko ha ngoue fakaʻofoʻofa pē, ka ko ha ngoue naʻe hala ha vao pe ʻakau talatala.
Neongo ia, ʻoku tau toe ʻiloʻi naʻe fakangatangata ʻe he moʻui ʻi he ngoué ʻa e fakalakalaka naʻá na fiemaʻú. Ko e ngoué naʻe ʻikai ko e ngataʻangá ia, ka ko ha siviʻiʻanga, ko e ʻuluaki sivi ia, te ne fakamoʻoniʻi, teuteuʻi, mo tuku ange ai ke na fakalakalaka ki hona ikuʻanga fakaʻosi ʻo e foki ki he ʻao ʻo e Tamaí mo e ʻAló.
Te mou manatuʻi naʻe ʻi ai ʻa e filí ʻi he ngoué. Naʻe fakaʻatā ʻa Lusefā ke ne ʻahiʻahiʻi ʻa ʻĀtama mo ʻIvi. Naʻá ne ʻuluaki fakataueleʻi ʻa ʻĀtama ke ne kai ʻa e fua ʻo e ʻakau ʻo e ʻilo ʻo e leleí mo e koví. Naʻe ʻikai ke tali ʻe ʻĀtama, ʻi heʻene manatuʻi ʻa e fekau ke ʻoua te ne kaí. Pea hoko mai kia ʻIvi, ʻa ia naʻe fili ke ne kai ʻa e fuá, mo fakalotoʻi ʻa ʻĀtama ke kai mo ia.
Naʻe fakahā ʻe ʻĀtama mo ʻIvi kimui ange, naʻe ʻaonga ʻa e fili ko ʻení ke fakahoko e palani ʻa e Tamai Hēvaní. ʻI heʻena kai ʻa e fuá, naʻá na maumauʻi ai ʻa e fonó—ko ha fono naʻe ʻoange fakahangatonu mei he Tamaí. ʻOku pau naʻe ongo fakamamahi kiate kinaua ʻa e mahino e ola mo e mafatukituki ʻo e leleí mo e koví ʻi he taimi naʻá na fanongo ai ki he leʻo ʻo e Tamaí Heʻene fakahā ʻoku foki mai ki he ngoué. Naʻá na fakatokangaʻi kuó na tēlefua, he naʻe pehē, ʻo ʻikai ha vala, ka kuó na nofo ʻi ha tuʻunga taʻe-halaia. Kae mahalo naʻe fakamamahi ange ia ʻi he ʻikai ha valá, ʻa e momeniti ko ʻeni kuo fakahaaʻi ai ʻena maumaufonó. Naʻe ʻikai haʻana haoʻanga peá na tuʻu laveangofua. Naʻe ʻikai ke na maʻu ha meʻa ʻe taha mātē.
ʻI he ʻilo ʻe Lusefā, ko e taha kumi faingamālié, hona tuʻunga laveangofua mo vaivaí, naʻá ne toe fakataueleʻi kinaua—ke na toitoi mei he ʻOtuá.
Ko e ʻahiʻahi ko ʻení—te u ui ia ko e “ʻahiʻahi hono uá”—ko e ʻahiʻahi ia te ne ala ʻomai ʻa e nunuʻa lahi tahá kapau te tau moʻulaloa ki ai. ʻIo, ko e taupotu tahá ke fakaʻehiʻehi mei he ngaahi fuofua ʻahiʻahi kotoa ke maumauʻi e fono ʻa e ʻOtuá, ka ʻoku tau ʻilo ʻe moʻulaloa ʻa e taha kotoa ki ha ngaahi ʻuluaki ʻahiʻahi kehekehe ʻi he māmaní. Ka ʻi heʻetau fakalakalaka ʻi he fakapotopotó mo e mahinó, ʻoku tau ʻamanaki ʻe hanga ʻe hotau mālohi ke fakaʻehiʻehi mei he ngaahi ʻuluaki ʻahiʻahí ʻo fakaleleiʻi ʻetau feinga ke tatau ange mo hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí.
Mahalo naʻa feinga ha niʻihi ke toitoi mei he ʻOtuá he ʻoku ʻikai ke nau loto ke ʻiloʻi pe fakahaaʻi, pea nau ongoʻi mā pe halaia. Neongo ia, ʻoku akoʻi kitautolu ʻe ha ngaahi folofola lahi ʻoku taʻemalava ʻa e toitoi mei he ʻOtuá. Te u vahevahe atu ha niʻihi siʻi.
ʻOku akoʻi ʻe he ʻEikí ʻa Selemaia ʻi he ngaahi fehuʻi ko ʻení: “ʻE faʻa fakafufū ia ʻe ha taha ʻi ha ngaahi potu lilo ke ʻoua naʻá ku ʻilo ia? ʻoku pehē ʻe he [Eikí]. He ʻoku ʻikai fonu ʻa e langí mo māmani ʻiate au?”
Pea ʻoku akoʻi ʻa Siope:
“He ʻoku ʻi he [ʻalunga] ʻo e tangatá ʻa hono fofongá, pea ʻokú ne ʻafioʻi ʻa hono ʻalungá kotoa.
ʻOku ʻikai ha poʻuli, pe ha malumalu ʻo e maté, ʻe faʻa fakafufū ai ʻe he kau faikoví ʻa kinautolu.”
Naʻe kalanga ʻe he tangata faʻu saame ko Tēvitá, ʻa e taʻanga ko ʻení:
“ʻE [ʻEiki], naʻá ke [kumi] au, pea kuó ke ʻiloʻi au.
ʻOkú ke ʻiloʻi ʻeku nofo hifó mo ʻeku tuʻu haké, ʻokú ke ʻiloʻi ʻeku ngaahi mahaló ʻoku kei mamaʻo. …
He ʻoku ʻikai ha lea ʻi hoku ʻeleló, ka ko koe ʻe [ʻEiki], ʻokú ke ʻiloʻi kotoa. …
Te u ʻalu ki fē mei ho laumālié? pe te u hola ki fē mei ho ʻaó?
Kapau te u ʻalu hake ki he loto langí, ʻokú ke ʻi ai: kapau te u ngaohi hoku mohengá ʻi heli, ʻokú ke ʻi ai.”
Kau Papi Ului Foʻoú
Ko e ʻahiʻahi hono uá, ʻe ala mātuʻaki faingataʻa kiate kinautolu naʻe toki kaú ni mai ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Kuó ke fuakava ʻi hoʻo papitaisó ke toʻo kiate koe ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa ia ko ha tokolahi ʻe kau ai ha fiemaʻu ke liliu ʻa e tōʻonga moʻuí. ʻOku ʻikai faingofua hono liliu e tōʻonga moʻui ʻa ha taha. ʻOku faʻa fiemaʻu ia ke liliu ʻa e ʻulungāngá mo e angafaí pea naʻa mo e feohí ka ke lava ʻo fakalakalaka atu ki hoʻo Tamai Hēvani ʻofá.
ʻOku ʻiloʻi ʻe he filí te ke ala moʻulaloa ki heʻene ngaahi kākā olopotó. Te ne ʻai hoʻo moʻui ʻi he kuohilí, ʻa ia kuó ke mavahe taʻe-fiemālie mei ai ʻi ha ngaahi founga lahí, ke hā matamatalelei makehe. ʻE hanga ʻe he taha fakakoví, hangē ko hono ui ʻi he tohi ʻa Fakahaá, ʻo ʻahiʻahiʻi koe ʻaki ha ngaahi fakakaukau hangē ko ʻení: “ʻOku ʻikai ke ke mālohi feʻunga ke liliu hoʻo moʻuí; he ʻikai ke ke lava ʻe koe; ʻoku ʻikai ke ke kau ki he kakai ko ʻení; he ʻikai ke nau teitei tali koe; ʻokú ke fuʻu vaivai.”
Kapau ʻe ongo moʻoni kiate koe ʻoku foʻou ʻi he hala ʻo e fuakavá ʻa e ngaahi fakakaukau ko ʻení, ʻoku mau kōlenga atu ke ʻoua naʻa mou tokanga ki he leʻo ʻo e taha fakakoví. ʻOku mau ʻofa atu; te ke lavaʻi pē ʻe koe; ʻoku mau tali koe; pea koeʻuhí ko e Fakamoʻuí, te ke maʻu ʻa e ivi ke fakahoko kātoa. Ko ha taimi te ke fiemaʻu lahi taha ai ʻemau ʻofá mo e tokoní, ʻoua naʻa kākaaʻi koe ke ke pehē te mau fakasītuʻaʻi koe kapau te ke toe foki ki hoʻo tōʻonga moʻui kimuʻá. Tuʻunga ʻi he mālohi taʻe-fakatataua ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, ʻe lava pē ke toe fakahaohaoaʻi koe. Ka ʻo kapau te ke toitoi meiate Ia mo fakamamaʻo mei ho kakai tui naʻe toki ʻiló, te ke fakamamaʻo ai mei he maʻuʻanga tokoni te ne lava mo ʻoatu ʻa e ivi ke ke ikuná.
Naʻe fakamatalaʻi ʻe haku kaumeʻa mamae, ko ha ului foʻou, hono faingataʻa ke pukepuke ʻa e tuí ʻi heʻete mavahé. ʻOku ʻi ai ha ivi lahi ʻi he kau mo kei hoko ko ha konga ʻo ha kakai ʻoku tokoní—ʻoku tūkia ʻa e taha kotoa kae kei fakalakalaka pē ʻi hono faitāpuekina ʻe he ʻofa ʻa Sīsū Kalaisí.
Kuo ʻosi akoʻi ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ko hono “ikuʻi ʻo māmaní ʻoku ʻikai ko ha meʻa ia ʻoku hoko ʻi ha ʻaho pē taha pe ua. ʻOku hoko ia ʻi he moʻuí kotoa ʻi heʻetau toutou pukenimā e tokāteline ʻa Kalaisí. ʻOku tau tanumaki e ʻofa ʻia Kalaisí ʻaki ʻetau fakatomala fakaʻaho mo tauhi e ngaahi fuakava ʻoku nau fakakoloaʻi kitautolu ʻaki ʻa e mālohí. ʻOku tau nofo ʻi he hala ʻo e fuakavá pea tāpuekina kitautolu ʻaki ha ivi fakalaumālie, tui lahi ange, pea mo e tauhi mai ʻa e kau ʻāngeló.”
Kapau ʻe hoko kiate koe ha lavea, ʻe hōloa hoʻo moʻuí pea ʻe ala fakatuʻutāmaki ki hoʻo moʻuí kapau he ʻikai ke ke kumi ha tokoni fakafaitoʻo totonu. ʻOku pehē pē foki mo e ngaahi kafo fakalaumālié. Ka ko e ngaahi kafo fakalaumālie pē ʻoku ʻikai faitoʻó ʻe fakatuʻutāmaki ki ho fakamoʻui taʻengatá. ʻOua te ke toi meiate kinautolu ʻoku ʻofa mo tokoniʻi koé, ka, ke lele kiate kinautolu. ʻE lava ʻa e kau pīsopé, palesiteni fakakoló, mo e kau taki leleí ʻo tokoni ke ke maʻu ʻa e mālohi faifakamoʻui ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.
Ka ʻi ai ha niʻihi ʻoku toitoi, ʻoku mau fakaafeʻi moʻoni atu ke mou foki mai. ʻOku mou fiemaʻu e meʻa ʻoku foaki ʻe he ongoongoleleí mo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, pea ʻoku mau fiemaʻu e meʻa ʻoku mou lavá. ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá hoʻo ngaahi angahalá; he ʻikai ke ke lava ʻo toitoi meiate Ia. Fakalelei kiate Ia ʻi Hono ʻaó.
ʻI heʻetau hoko ko Hono Kāingalotú, kuo pau ke tau takitaha tanumaki ʻa e tukufakaholo ʻo e kau ki he Siasi ʻoku ʻofa, mo poupouʻi ʻa e taha kotoa ʻoku fie fakalakalaka ʻi he hala ʻo e fuakavá.
Tokanga telia ʻa e ʻahiʻahi hono ua ko ʻení! Muimui ki he faleʻi ʻa e kau palōfita ʻo e kuonga muʻá mo onopooni fakatouʻosi pea ʻiloʻi he ʻikai ke ke lava ʻo toitoi mei ha Tamai ʻofa.
Ka ke ngāue ʻaonga ʻaki ʻa e mālohi faifakamoʻui fakaofo ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Ko e taumuʻa moʻoni ʻeni ʻo ʻetau moʻuí—ke maʻu ha sino fakamatelie kuo fakavaivaiʻi ʻoku “moʻua ki he faʻahinga kotoa pē ʻo e ngaahi vaivaí” pea ko e fakamamahí, he moʻua ia ki ha ngaahi ʻuluaki ʻahiʻahi lahi; ke fakalakalaka neongo ʻa e taimi ʻoku tau tō ai ki he ngaahi ʻahiʻahi ko ʻení; pea kumia ha tokoni fakalangi ʻi he hili ʻetau fakahoko iá, ke tau lava ʻo tatau ange mo hotau Fakamoʻuí pea mo ʻetau Tamai Hēvaní. Ko ʻEne Foungá ia. Ko e foungá pē ia. ʻOku ou fakamoʻoni ki he ngaahi moʻoni ko ʻení ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.