Mafai Fakalangí, Kau Talavou Fakaofó
ʻOku ou houngaʻia maʻu pē ʻi hono faitāpuekina kitautolu kotoa ʻe he kau maʻu Lakanga Fakataulaʻeikí, ʻaki hono ngaahi mālohí, ngaahi ouaú, mo e ngaahi fatongiá.
Fakamālō atu ʻEletā ʻEnitaseni, ʻi hono fakahaaʻi fakaʻofoʻofa ko ia ʻo e mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo e mālohi ʻo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí.
ʻI ha pongipongi Sāpate ʻe taha ʻi Sānuali ʻo e taʻu ní, ʻi heʻeku tangutu ʻi heʻemau houalotu sākalamēnití, naʻe hikinimaʻi ha kau talavou ʻe toko hongofulu tupu ke nau hiki ki he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Naʻá ku ongoʻi ʻa e ngaahi feliuliuaki ʻa e māmaní.
Naʻe fakafokifā haʻaku fakatokangaʻi ʻi he kotoa ʻo e māmaní, ʻi ha ngaahi taimi kehekehe mo ha ngaahi houalotu sākalamēniti pehē, ʻoku fokotuʻu ai ha laumano ʻo e kau tīkoní, akonakí, mo e taulaʻeikí—hangē ko e kaungāmeʻa ʻo Palesiteni Hōlani ʻi he pongipongi ko ʻení, ʻa ʻIsitoni—ke fakanofo kinautolu ki he ngaahi ngāue lakanga fakataulaʻeikí ʻa ia te ne fuesia ʻa e lahi mo e mafatukituki ʻo hono tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí.
Ko e Sānuali kotoa pē, ʻoku hilifaki ha ngaahi nima ʻi ha ʻulu ʻo ha kau talavou ʻe meimei toko 100,000 ʻo fakafehokotaki kinautolu ʻi ha ouau ki ha laine maʻu mafai mahino ʻoku muimuiʻi ʻo aʻu ki he kuonga ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí kia Siosefa mo ʻŌlivá, kia Sione Papitaiso pea kia Sīsū Kalaisi.
Sai, ʻoku ʻikai ko ha siasi fakahāhā ʻo kitautolú. ʻOku tau fakaʻakiʻakimui pē.
Ka neongo ia, ʻi he vakai atu ko ʻeni ki he tokolahi fau ʻo e kau maʻu lakanga fakataulaʻeiki kuo fakanofo foʻou ʻi he funga ʻo e māmaní, naʻá ku fifili—ʻi he founga ʻo ha “siasi ʻo e fiefiá”—ʻikai nai ʻoku totonu ke talaki leʻolahi ia. Naʻá ku fakakaukau, “ko e ʻaho ní, ʻoku totonu ke ʻi ai ha ngaahi meʻaifi, mo e simipale tatangi pea fakapā mo ha ʻone. ʻOku totonu ke ʻi ai mo ha ngaahi laka fakatētē!”
ʻI hono ʻiloʻi ko ia ʻa e tuʻunga moʻoni ʻo e mālohi ʻo e ʻOtuá, ko ha kau fakamoʻoni kitautolu ki hono fakafeʻātungiaʻi ʻo e māmani ko ʻení ʻi hono fakamafola ʻa e mafai faka-ʻOtuá ʻi he funga ʻo e māmaní.
ʻOku kamataʻi ʻe he ngaahi fakanofo ko ʻeni ʻo e kau talavou ní ʻenau ngāue tokoni ʻi he kotoa ʻenau moʻuí, he te nau aʻusia ha ngaahi taimi mo ha ngaahi feituʻu ʻe mātuʻaki mahuʻinga ʻaupito ai ʻenau ʻi aí mo ʻenau ngaahi lotú pea mo e mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá ʻoku nau maʻú.
Naʻe kamata ʻa e ngāue naʻe puleʻi ko ʻení mei ha ʻāngelo ngāue fakaetauhi naʻe fekauʻi mai ʻe he ʻOtuá. Naʻe hā ʻa Sione Papitaiso kuo toetuʻu ʻo e kuonga muʻá kia Siosefa mo ʻŌliva, hilifaki hono ongo nimá ʻi hona ʻulú, mo pehē, “ʻI he huafa ʻo e Mīsaiá, ʻoku ou foaki kiate kimoua ʻa hoku ongo kaungā-tamaioʻeiki, ʻa e Lakanga Fakataulaʻeiki ʻo ʻĒloné, ʻa ia ʻokú ne maʻu ʻa e ngaahi kī ʻo e tauhi mai ʻa e kau ʻāngeló, pea mo e ongoongolelei ʻo e fakatomalá, pea mo e papitaiso ʻi he fakaukú ke fakamolemole ʻa e ngaahi angahalá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13:1).
Naʻe ui ʻe Sione ʻa e mafaí ni ko e “Lakanga Fakataulaʻeiki ʻo ʻĒloné,” ki he tokoua mo e hoa ngāue lakanga fakataulaʻeiki ʻo Mōsesé. ʻI he kuonga muʻá—naʻe akoʻi mo tokoni ʻa e niʻihi naʻa nau maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeiki ko ʻení ʻi he ngaahi ouaú—ngaahi ouau naʻá ne fakatefito ʻa e anga fakaākongá ʻi he Mīsaia ʻo e kahaʻú, ko e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí (vakai, Teutalōnome 33:10).
ʻI he tohi Nōmipá, ʻoku hā mahino hono vahe ki he kau maʻu lakanga fakataulaʻeiki ʻo ʻĒloné ʻa e ngaahi ngāue ki hono tokangaʻi ʻo e ʻū ipu ki he ngaahi ouaú. “Pea te ke fakanofo ʻa ʻĒlone mo hono ngaahi fohá … pea ko e meʻa ke nau tauhí … ko e palepale … mo e ngaahi ipu ʻo e fale tapú ʻa ia kuo nau ngāue ʻakí” (Nōmipa 3:10, 31).
Naʻe fakakakato pea fetongi ʻa e ouau feilaulau ʻo e monumanú ʻi he Fuakava Motuʻá ʻe he moʻui mo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Naʻe fetongi ʻa e ouau fakakuongamuʻa ko iá ʻaki ʻa e ouau ʻoku tau ui ʻi he taimí ni ko e sākalamēniti ʻo e ʻOhomohe ʻa e ʻEikí.
ʻOku falala ʻa e ʻEikí ʻi he ʻahó ni kiate kinautolu ʻoku maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeiki ʻo ʻĒloné ke nau fakahoko ʻa e meimei meʻa tatau pē naʻa nau fakahoko ʻi he kuonga muʻá: ke akoʻi mo fakahoko ʻa e ngaahi ouaú—ʻo fai kotoa ia ke fakamanatu kiate kitautolu ʻEne Fakaleleí.
ʻI he taimi ʻoku tokoni ai ʻa e kau tīkoní, akonakí, mo e taulaʻeikí ʻi he sākalamēnití, ʻoku nau maʻu hono ngaahi tāpuakí ʻi he founga tatau mo e taha kehe kotoa pē: ʻaki hono tauhi ʻa e fuakava ʻoku nau fakahokó ʻi heʻenau toʻo fakafoʻituitui ʻa e maá mo e vaí. Ka ʻi hono fakahoko ʻo e ngaahi fatongia toputapú ni, ʻoku nau ako lahi ange foki ai ki honau ngaahi fatongia mo e ngafa lakanga fakataulaʻeikí.
ʻOku ui ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné ko e lakanga fakataulaʻeiki teuteú koeʻuhí ʻoku fakaʻatā ʻe hono ngaahi ouaú ke nau aʻusia ʻa e mafatukituki mo e fiefia ʻo hono fakahoko e ngāue ʻa e ʻEikí, ʻo teuteu kinautolu ki ha ngāue lakanga fakataulaʻeiki ʻi he kahaʻú, ki ha taimi ʻe ala ui ai kinautolu ke ngāue ʻi ha ngaahi founga fakatuʻupakē—ʻo kau ai hono foaki ha ngaahi tāpuaki fakalaumālie ʻi he ngaahi taimi ʻoku siva ai ʻa e ngaahi ʻamanakí mo e fakaʻānauá, naʻa mo e tuʻu taʻepau ʻa e moʻuí.
ʻOku fiemaʻu ha teuteu fakamātoato ki he ngaahi fiemaʻu fakamātoato ko iá.
ʻOku fakamatala ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ʻoku fiemaʻu ʻa e kau tīkoní mo e akonakí “ke nau fakatokanga, fakamatala, naʻinaʻi, mo akonaki, pea fakaafeʻi ʻa e kakai kotoa pē ke nau haʻu kia Kalaisi” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:59). ʻIkai ngata ʻi he ngaahi faingamālie ko ʻení, ʻoku fiemaʻu ʻa e kau taulaʻeikí ke nau “malanga … mo fai papitaiso” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:50).
Sai, ʻoku ngali lahi kotoa ia, ka ʻi he ngaahi tūkunga totonú, ʻoku hoko fakanatula pē ʻa e ngaahi meʻá ni pea ʻi he kotoa ʻo e māmaní.
Naʻe akoʻi ʻe ha pīsope ʻe taha ʻene kau palesitenisī foʻou ʻo e kōlomu tīkoní ki he ngaahi fatongia ko ʻení. Naʻe kamata talanoa ʻa e kau palesitenisī kei īkí ni fekauʻaki mo e founga ke fakahoko ai ʻeni ʻi heʻenau kōlomú mo e uōtí. Naʻa nau fakakaukau ʻoku totonu ke nau ʻaʻahi ki he kāingalotu toulekeleka ʻo e uōtí ke ʻilo ʻenau ngaahi fiemaʻú pea nau ō ʻo fakahoko ia.
Naʻe kau ʻi he niʻihi naʻa nau ngāue ki aí ʻa ʻĀlani, ko ha taha anga taʻefakaʻapaʻapa, faʻa lea taʻefeʻunga, pea hoko ko ha kaungāʻapi fakafili ʻi he taimi ʻe niʻihi. Naʻe hoko ʻa e hoa ʻo ʻĀlani ko Uanitaá ko ha mēmipa ʻo e Siasí ka ko ʻĀlaní, ʻoku hangē ko e laú, ko ha tangata anga faingataʻa.
Neongo iá, naʻe kamata ngāue ʻa e kau tīkoní, ʻo nau fakakata pē ke ʻoua ʻe fakatokangaʻi ʻene ngaahi lea tukuhifó, lolotonga ʻenau tata ʻa e sinoú mo hiko ʻa e vevé. ʻOku faʻa faingataʻa foki ke fehiʻanekinaʻi ʻa e kau tīkoní, pea faifai pē pea saiʻia ʻa ʻĀlani ʻiate kinautolu. Naʻe aʻu ki ha tuʻunga naʻa nau fakaafeʻi ia ki he lotú.
“ʻOku ʻikai ke u saiʻia au ʻi he lotú,” ko ʻene talí ange ia.
“ʻOkú ke saiʻia ʻiate kimautolu,” ko ʻenau talaangé ia. “Haʻu ke tau ō. Ko hoʻo haʻu pē ki heʻemau fakataha fakakōlomú kapau ʻokú ke loto ki ai.”
Pea ʻi hano fakangofua ia ʻe he pīsopé, naʻá ne haʻu—pea hokohoko atu ʻene toutou haʻú.
Naʻe hoko ʻa e kau tīkoní ko ha kau akonaki, pea ʻi he hokohoko atu ʻenau tokoniʻi iá, naʻá ne akoʻi kinautolu ke ngaahi ʻa e ʻū kaá mo faʻu ha ʻū meʻa. ʻI he taimi naʻe hoko ai ʻa e kau tīkoni ko ʻení ko ha kau akonaki pea hoko ko ha kau taulaʻeikí, naʻe ui kinautolu ʻe ʻĀlani ko “[ʻene] fānau tangatá.”
Naʻa nau feinga fakamātoato ke teuteu ke ngāue fakafaifekau pea nau kole ange pe ʻe lava ke nau akoako tā lēsoni fakafaifekau mo ia. Naʻá ne fakapapauʻi ange he ʻikai ke ne teitei fanongo pe tui, ka te nau lava pē ʻo akoako ʻi hono ʻapí.
Pea naʻe siʻi puke ʻa ʻĀlani. Peá ne anga vaivai.
Pea ʻi ha ʻaho ʻe taha ʻi he fakataha fakakōlomú, naʻá ne kole ange ʻi he angavaivai ke nau lotu maʻana ke taʻofi ʻene ifi tapaká, pea naʻa nau fai ia. Hili iá naʻa nau muimui ʻiate ia ki hono ʻapí ʻo toʻo kotoa ʻene tapaká.
ʻI he fakaʻaʻau hifo ʻa e tuʻunga moʻui lelei ʻa ʻĀlaní ʻo iku ki he ngaahi falemahakí mo e ngaahi senitā fakaakeaké, naʻe tokoniʻi ia ʻe heʻene fānau tangatá, mo fakahaaʻi fakalongolongo ʻa e ngaahi mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo e ʻofa taʻemālualoí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 121:41).
Naʻe hokohoko atu ʻa e maná ʻi he kole ange ʻe ʻĀlani ke papitaiso iá—ka naʻá ne mālōlō kimuʻa pea hoko iá. Fakatatau ki heʻene kolé, naʻe hoko ʻene kau tīkoni kuo nau taulaʻeikí ko e kau fatá mo e kau lea ʻi hono meʻafakaʻeikí, ʻo nau—taau moʻoni ke—fakatokanga, fakamatala, naʻinaʻi, mo akonaki, pea fakaafeʻi ʻa e kakai kotoa pē ke nau haʻu kia Kalaisi.
Pea kimui ange, ʻi he temipalé, ko ha taha ʻo e “fānau tangata ʻa ʻĀlaní” naʻá ne papitaiso ʻa e palesiteni fakakōlomu mālōlō ʻo e kau tīkoní ko ha fakafofonga ʻo ʻĀlaní.
Ko e meʻa kotoa pē naʻe lea ʻaki ʻe Sione Papitaiso ke faí, naʻa nau fai ia. Naʻa nau fai ʻa e meʻa ʻoku fakahoko ʻe he kau tīkoní, kau faiakó, mo e kau taulaʻeikí ʻi he Siasí ni pea ʻi he funga ʻo e māmani ko ʻení.
ʻOku kau ʻi ha taha ʻo e ngaahi meʻa ʻoku fatongia ʻaki ʻe he kau maʻu lakanga taulaʻeiki faka-ʻĒloné ʻa e ouau ʻo e sākalamēnití.
ʻI he taʻu kuo ʻosí, naʻá ku fetaulaki mo ha pīsope naʻe tākiekina fakalaumālie, pea mo hono uaifi fakaʻofoʻofá. ʻI ha pongipongi Tokonaki kimuí ni, naʻá na fakaʻuli atu ki he papi ʻo hona fohá peá na fehangahangai ai mo ha mole fakafokifā ʻo hona ʻofefine ʻofeina taʻu ua ko Tesí.
ʻI he pongipongi hono hokó, naʻe fakatahataha mai ʻa e kāingalotu ʻo hona uōtí ki he houalotu sākalamēnití fonu ʻi he ʻofa, mo nau mamahi foki ʻi he mole ʻa e kiʻi taʻahine haohaoa mo kei siʻí ni. Naʻe ʻikai fakakaukau ha taha ʻe ʻi he lotú ʻa e fāmili ʻo e pīsopé ʻi he pongipongi ko iá, ka ʻi ha lau miniti siʻi kimuʻa pea kamata ʻa e lotú, naʻa nau hū fakalongolongo atu ʻo tangutu hifo.
Naʻe ʻalu atu ʻa e pīsopé ki muʻa pea lue fakalaka atu ʻi hono nofoʻanga angamaheni ʻi he vahaʻa ʻo hono ongo tokoní, ʻo tangutu hifo ʻi he vahaʻa ʻo ʻene ongo taulaʻeikí ʻi he tēpile sākalamēnití.
Lolotonga ʻa e pō fakamamahi mo taʻemamohe ko ia kimuʻa ʻo e fekumi ki ha mahino mo ha nongá, naʻá ne maʻu ha ongo mālohi ʻo e meʻa ʻoku fiemaʻu lahi taha ʻe hono fāmilí—mo e meʻa ʻoku fiemaʻu lahi taha ʻe hono uōtí. ʻA ia ke fanongo ki he leʻo ʻo ʻenau pīsopé, ʻa e palesiteni Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒlone ʻo honau uōtí, ʻenau tamai tēngihiá, ʻokú ne lea ʻaki ʻa e ngaahi talaʻofa ʻo e fuakava ʻo e sākalamēnití.
Ko ia ai, ʻi he hokosia ʻa e taimí, naʻá ne tūʻulutui mo e ongo taulaʻeikí ʻo lotu ki Heʻene Tamaí. ʻI he tūkunga fakamamahi ʻo e fakatahaʻanga ko iá, naʻá ne lea ʻaki ha niʻihi ʻo e ngaahi lea ivi mālohi taha kuo fakangofua ha taha ke ne lea leʻo lahi ʻaki ʻi he moʻui ní.
Ko ha ngaahi lea ʻoku taʻengata hono olá.
Ko ha ngaahi lea ʻo e ouau.
Ko ha ngaahi lea ʻo e fuakava.
Ko ha fakahinohino ʻokú ne fakafehokotaki kitautolu ki he ngaahi taumuʻa tonu ʻo e moʻuí ni—pea ki he ngaahi ola maʻongoʻonga taha ʻo e palani ʻa e Tamai Hēvaní maʻatautolú.
ʻE lava nai ke mou sioloto atu ki he meʻa naʻe fanongoa ʻe he haʻofangá ʻi he ʻapisiasi ko iá ʻi he ʻaho ko iá—ʻa e meʻa naʻa nau ongoʻi ʻi he ngaahi lea ʻoku tau fanongoa ʻi he Sāpate kotoa ʻi hotau ngaahi ʻapisiasí?
“ʻE ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku mau kole ki hoʻo ʻafió ʻi he huafa ʻo ho ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ke tāpuakiʻi mo fakatapui ʻa e maá ni ki he ngaahi laumālie ʻo kinautolu kotoa pē ʻe ʻilo aí, ke nau ʻilo ʻi he fakamanatu ki he sino ʻo ho ʻAló, ʻo fakamoʻoniʻi ai ki hoʻo ʻafió, ʻe ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku nau loto-fiemālie ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo ho ʻAló, pea manatu maʻu ai pē kiate ia, mo tauhi ʻene ngaahi fekau ʻa ia kuó ne tuku kiate kinautolú; koeʻuhí ke ʻiate kinautolu maʻu ai pē ʻa hono Laumālié. ʻĒmeni” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77).
Pea hili iá: “ʻE ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku mau kole ki hoʻo ʻafió ʻi he huafa ʻo ho ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ke tāpuakiʻi mo fakatapui ʻa e [vaí] ni ki he ngaahi laumālie ʻo kinautolu kotoa pē ʻe inu aí, ke nau fai ia ʻi he fakamanatu ki he taʻataʻa ʻo ho ʻAló, ʻa ia naʻe lilingi koeʻuhí ko kinautolu; ke nau fakamoʻoniʻi ai ki hoʻo ʻafió, ʻe ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, ʻoku nau manatu maʻu ai pē kiate ia, koeʻuhí ke ʻiate kinautolu ʻa hono Laumālié. ʻĒmeni” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:79).
ʻOku fakamoʻoniʻi ʻe he tamai mo e faʻē lelei ko ʻení kuo fakahoko ʻa e talaʻofa ko iá. ʻOkú na maʻu pea hoko moʻoni ko hona fakanonga taʻengata “ʻiate [kinaua] ʻa hono Laumālié.”
ʻOku ou houngaʻia maʻu pē ko e kau maʻu lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné, mo hono ngaahi mālohí, ouaú, mo e fatongiá, ʻoku nau tāpuekina kitautolu hono kotoa ʻo fakafou ʻi he ngaahi kī ʻo e “tauhi mai ʻa e kau ʻāngeló, pea mo e ongoongolelei ʻo e fakatomalá, pea mo e papitaiso ʻi he fakauku ke fakamolemole ʻa e ngaahi angahalá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 13:1). ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.