Konifelenisi Lahi
Ko Hono Manatua ʻo e Sipí
Konifelenisi Lahi ʻo ʻOkatopa 2025


12:14

Ko Hono Manatua ʻo e Sipí

Ko e tefitoʻi moʻoni ʻo e laú mo e tānakí ʻoku ngāue moʻoni ia. Ko e founga ia ʻa e ʻEikí.

Ko Kalaisi ʻa e Tauhisipi Leleí. ʻOku mahuʻinga kiate Ia ʻa e sipi takitaha. Naʻá Ne fakahaaʻi e sīpinga ʻo e tauhisipí mo akoʻi kitautolu ʻi he lea mo e ngāue ki he ngaahi ʻulungaanga ʻo ha tauhisipi lelei, kau ai hono ʻiloʻi hoʻo fanga sipí ʻaki honau hingoá, ʻofa ʻiate kinautolú, kumi ʻa kinautolu ʻoku heé, fafanga, pea mo hono tataki kinautolu ke foki ki ʻapí. ʻOkú Ne finangalo ke tau fai ʻa e meʻa tatau ko ʻEne kau tauhisipi kuo fekauʻí.

Te tau lava ʻo ako ha meʻa lahi fekauʻaki mo e ngāue fakaetauhi ʻi he founga ʻa e ʻEikí mei he palōfita fakakuongamuʻa—mo e tauhisipi fisifisimuʻa—ko Molonaí. Naʻá ne moʻui lolotonga ha ngaahi taimi faingataʻa, ʻo ʻikai ke ne maʻu ʻa e ngaahi lelei ʻo e telefoni toʻotoʻó, komipiutá, mo e ʻinitanetí. Ka naʻá ne lava pē ʻo tokangaʻi ʻa e fanga sipí. Naʻe fakahoko fēfē ʻení? ʻOku tau vakai ki heʻene foungá ʻi he Molonai 6. ʻOku tau lau ai ko e kāingalotú “naʻe lau ʻa kinautolu ki he kakai ʻo e siasi ʻo Kalaisí; pea naʻe tohi honau ngaahi hingoá, koeʻuhí ke manatuʻi mo fafanga ʻa kinautolu ʻaki ʻa e folofola lelei ʻa e ʻOtuá, ke tauhi ʻa kinautolu ʻi he hala totonú. … Naʻe faʻa fakataha ʻa e siasí, ke ʻaukai mo lotu, pea ke fetalanoaʻaki ʻiate kinautolu ʻo kau ki he lelei ʻo honau laumālié” (Molonai 6:4–5; naʻe tānaki atu hono fakamamafaʻí).

Kia Molonaí, naʻe fekauʻaki kotoa ia mo e kakaí—ʻa e ngaahi hingoá! Naʻá ne fakahoko ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻo e laú mo e tānakí koeʻuhí ke manatua ʻa e taha kotoa pē. Ka ʻi ai ha taha naʻe faingataʻaʻia pe hē holo naʻe fakatokangaʻi ia, ʻo lava ai ke aleaʻi ʻe he Kāingalotú honau tūkungá ʻi he ngaahi fakataha alēleá. Hangē ko e tauhisipi naʻá ne tuku ʻa e toko hivangofulu mā hivá (ʻoku ou ʻilo pau ne nau hao mo malu) kae ʻalu ʻo kumi ʻa e toko taha naʻe molé (vakai, Luke 15:4–7), kuo kole mai ke tau tokanga tatau pē ki heʻetau tākangá—ke tau fakatokangaʻi mo manatua pea ʻalu ʻo fai pehē.

ʻI heʻeku hoko ko ha taki fakamisiona ʻi ʻInitiá, ʻoku ou manatu ki haʻaku fehuʻi ki ha palesiteni fakakolo kei talavou fekauʻaki mo ha niʻihi ʻo ʻene ngaahi taumuʻa ki he taʻu ka hokó: “Ko e kakai tangata ʻe toko fiha te ke teuteu ke maʻu ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí?” Ko ʻene tali he taimi pē ko iá ko e “Fitu!”

Naʻá ku fifili pe naʻá ne maʻu mei fē ʻa e foʻi fika pau ko iá! Kimuʻa peá u talí, naʻá ne ʻomi ha laʻipepa naʻe hiki ai e mataʻifika ʻuluakí ʻo aʻu ki he fitú. Naʻe ʻi ai ha ngaahi hingoa ʻi he ʻuluaki laine ʻe nimá—ko ha kakai te ne ʻalu mo ʻene kōlomu kaumātuʻá ʻo fakaafeʻi mo poupouʻi ke nau maʻu e tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻi heʻenau moʻuí. Naʻe pau foki ke u fehuʻi ange fekauʻaki mo e laine ono mo e fitu naʻe ʻikai ha taha aí. Naʻá ne pehē mai mo kalokalo hono ʻulú, “Palesiteni, ko hono moʻoní kuo pau ke mau papitaiso ha ongo tangata ʻe toko ua pe lahi ange ʻi he kamataʻanga ʻo e taʻú ʻa ia te na lava ʻo maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí ʻi he fakaʻosinga ʻo e taʻú.” Naʻe mahino ki he taki lelei ko ʻení ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻo e laú mo e tānakí.

Kuo fokotuʻutuʻu ʻe Kalaisi Hono Siasí ʻi ha founga ʻoku totonu ke faingataʻa ai ke fakangaloki ha tokotaha, he ʻoku mahuʻinga kiate Ia ʻa e tokotaha kotoa pē. Ko e tokotaha fakafoʻituitui kotoa pē ʻi ha uooti, ʻo tatau ai pē pe ko e hā hono taʻu motuʻá pe tuʻunga tangata pe fefiné, ʻoku tokolahi ha niʻihi ke fatongia tauhi kiate ia—ko ha kau tauhisipi—ʻoku fakafatongia ʻaki ʻa hono tokangaʻi mo manatuʻi kinautolú. Hangē ko ʻení, kuo vahe ki ha talavou ke tokangaʻi ʻene tūkunga leleí ʻe ha taha mei he kau pīsopelikí, ongo tangata ngāue fakaetauhi, kau ʻetivaisa lalahi ki he toʻu tupú, kau faiako seminelí, kau palesitenisī fakakōlomú, pea mo ha niʻihi kehe—ʻoku nau hoko kotoa ko ha ngaahi paletuʻa, kuo fokotuʻu malu ʻo teuteu ke poupouʻi ia ʻo ka ne ka tō. Naʻa mo ha paletuʻa pē ʻe taha ʻoku fokotuʻu fakalelei, ʻe malu, fakatokangaʻi, mo manatua pē ʻa e talavou ko iá. Ka, ʻoku faʻa ʻi ai e taimi ʻoku ʻikai ha paletuʻa ia. ʻO faʻa hē atu ai ʻa e kakaí ki he kakapú—pea ʻikai fakatokangaʻi ʻe ha taha. Te tau lava fēfē ʻo hoko ko ha kau tauhisipi lelei angé? Te tau lava ʻo ako ke lau mo tānaki.

ʻOku ʻomi ʻe he Siasí ha ngaahi lipooti mo ha ʻū meʻangāue ke fai ʻaki ia—ke manatua. Ko e Lipooti Fakakuatá ko ha tefitoʻi sīpinga ia. ʻOkú ne fakaʻatā kitautolu ke tau toutou lau mo tānaki ʻa e mēmipa takitaha pea fakatokangaʻi ʻa kinautolu ʻoku puli pe fiemaʻu ʻetau tokoní mo ʻetau ʻofá. ʻOku ʻomi ʻe he Lisi Ngāué mo e ʻInitaviú ʻa e niʻihi ʻoku nau fiemaʻu ʻetau tokangá he taimi ní, ʻo hangē ko ia ʻoku fakahoko ʻe he lipooti ʻo e Tuʻunga ʻo e Lekomeni Temipalé mo ha ngaahi lipooti kehe. ʻOku fakatefito ʻe he ʻū meʻangāue ko ʻeni ʻo e laú mo e tānakí ʻetau tokangá ʻi he kakaí. Ko hai ʻokú ne fiemaʻu ha uiuiʻí, ko ha hiki ki he tuʻunga hoko ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pe tokoni ʻi hono ʻave ha hingoa fakafāmili ki he temipalé? Ko hai te tau lava ʻo tokoniʻi ke teuteu ki he ngāue fakafaifekau taimi kakató? Ko hai naʻe puli ʻi he māhina ní? ʻOku tokoni ʻa e ʻū meʻangāue ko ʻení ke tau manatua ʻa e kakaí.

ʻOku ou ʻilo ha fāmili mei he ʻIunaiteti Siteití naʻa nau tali ha ngāue ki ʻAfilika. ʻI he ʻuluaki Sāpaté, naʻa nau hū atu ai ki he ʻiuniti pē ʻe taha ʻo e Siasí ʻi he fonuá, ʻa ia naʻe talitali fiefia ai kinautolu. ʻI he aʻu ki he ʻosi ʻa e pongipongi ko iá, kuo uiuiʻi ʻa e uaifi ʻo e tangatá ke hoko ko e palesiteni Fineʻofá pea hoko ʻa e tangatá ko e taki ʻo e Kau Talavoú! Naʻá ne ʻeke ki he palesiteni fakakolo naʻe fofonga ongosiá pe ʻoku toko fiha nai ʻa e kau talavoú. Naʻe tuhu ʻa e takimuʻa faivelenga ko ʻení ki mui ʻi he holo sākalamēnití ʻo ne pehē ange, “Ko e ongo ua ko ē.” Naʻe kiʻi taʻetui ʻa e tangatá, ko ia naʻá ne ʻalu leva ki ʻapi mo ha lisi ʻo e kakai ʻi he koló, peá ne fakatokangaʻi ʻoku toko 20 ʻa e kau talavou ʻi he lisí. Naʻá ne foki ki he palesiteni fakakoló ʻo kole ha kakai lalahi kei talavou longomoʻui ʻe toko ua ʻokú na poto he lea fakafonuá mo e faka-Pilitāniá ke hoko ko hono ongo tokoní peá ne tangutu hifo mo kinaua mo e ongo talavoú ke toe vakaiʻi e ngaahi hingoá.

Hili iá ne kamata leva e kakai kei talavou faivelengá ni ke ngāue. ʻI he ngaahi māhina hoko maí, naʻa nau maʻu ʻa e kiʻi tamasiʻi kotoa pē ʻi he lisí. Naʻe talitali lelei kotoa ʻa e fanga sipi hē ko iá ʻe honau toʻú pea naʻe fafanga fakalaumālie mo fakatuʻasino kinautolu, ʻi he foʻi hingoa ki he foʻi hingoa! ʻI loto ʻi ha taʻu ʻe taha, naʻe fakaʻavalisi ke maʻulotu ha kau talavou ʻe toko 21, ʻi ha faʻahinga Sāpate pē. Mālō mo e kau talavou ne lau mo tānakí.

Naʻe hiki haʻaku kaungāmeʻa mamae, ko ha tokotaha kei talavou ako mataʻitohi, mo hono fāmilí ki ha kolo lahi ʻi ʻAmelika ke hoko atu ʻene akó. Naʻe uiuiʻi ia he taimi pē ko iá ke ne tokangaʻi e kōlomu ʻo e kaumātuʻá. Naʻá ne kiʻi manavasiʻi ʻi heʻene fuofua ʻinitaviu mo e palesiteni fakasiteikí, ka naʻá ne fakapapauʻi te ne ʻalu mateuteu. Naʻá ne talaange ki he palesiteni fakasiteikí naʻe ʻi ai haʻane taumuʻa ʻe tolu ki he taʻu hoko maí: (1) pēseti ʻe 90 ʻa e ngāue fakaetauhí, (2) ko ha lēsoni ʻuhingamālie ʻo e ongoongoleleí ʻi he uike takitaha, pea (3) ko ha ʻekitivitī fakakōlomu kuo palani lelei ʻi he māhina takitaha.

ʻI he malimali ʻa e palesiteni fakasiteiki fakapotopoto ko ʻení ki hoku kaungāmeʻá, naʻá ne fehuʻi ange, “Te ke lava nai ʻo talamai ha mēmipa māmālohi ʻo e kōlomú te ke lava ʻo tokoniʻi ke ʻalu ki he temipalé mo hono fāmilí he taʻú ni?” Naʻe ʻohovale hoku kaungāmeʻá ʻi he fehuʻi ko iá. Naʻá ne fakakaukau fakalelei peá ne ʻilo ha hingoa. Naʻe fakahinohino ange ʻe he palesiteni fakasiteikí, “Tohiʻi hifo ia.” Hili iá naʻe toe ʻeke ʻe he taki taukei ko ʻení ʻa e fehuʻi tatau kae tuʻo tolu—pea ʻosi leva ʻa e ʻinitaviú. Naʻe mavahe ʻa e talavoú ni mei he ʻinitaviu ko iá kuó ne ako ha taha ʻo ʻene ngaahi lēsoni maʻongoʻonga taha ʻi he tuʻunga fakatakimuʻá mo e ngāue fakaetauhí. Naʻá ne ʻalu ki he ʻinitaviú mo ha ngaahi polokalama, ngaahi lēsoni, mo ha ngaahi ʻekitivitī. Naʻá ne hū mai ki tuʻa mo ha ngaahi hingoa! Naʻe hoko e hingoa ʻe fā ko iá ko ha meʻa mahuʻinga ke ne tokanga taha ki ai ʻi heʻene ngāue fakalotú pea mo ʻene kōlomú.

ʻI heʻeku hoko ko ha taki fakamisioná, naʻá ku ʻaʻahi ki ha taha ʻo ʻeku ngaahi koló ʻi ha pongipongi Sāpate ʻe taha. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe toutou toʻo hake ʻe he palesiteni fakakoló ha laʻikaati mei hono kató ʻo tohi ai. Naʻá ku fakakaukau ke u fehuʻi ange fekauʻaki mo ia hili e lotu tukú. ʻI he ʻosi pē ʻa e fakatahá pea kimuʻa peá u fehuʻi fekauʻaki mo e kātí, naʻe fakavave mai e taki faifekau fakakoló ki he tuʻunga malangá, ʻa ia naʻe ʻoange ai kiate ia ʻa e laʻikātí. Naʻá ku muimui fakavave atu ʻi he taki loto-vēkeveke ko ʻení ki heʻene fakataha fakafekauʻaki ʻo e ngāue fakafaifekau fakakoló. Kimuʻa pea nau kamatá, naʻá ne toʻo hake ʻa e laʻikātí mei hono kató. Naʻe hiki ai e ngaahi hingoa ʻo e kāingalotu naʻe ʻikai ke nau ʻasi ʻi he houalotu sākalamēnití. Hili ha ngaahi miniti siʻi, kuo fili ʻe he mēmipa takitaha ʻo e fakataha alēleá ha hingoa ʻe taha pe ua, ʻo tukupā ke ʻaʻahi kiate kinautolu ʻi he ʻaho pē ko iá ke fakapapauʻi ʻoku nau sai pē pea ke nau ʻiloʻi ʻoku ʻofeina kinautolu. Ko e laú ia mo e tānakí.

ʻOku ou manatu ki ha vahefonua, ʻoku lau houa e puna mei ai ki he temipale ofi tahá, ʻa ia naʻe mahuʻinga ʻaupito hono tauhi ha lekomeni ʻoku kei ʻaongá, neongo ʻa e foʻi moʻoni, mahalo he ʻikai teitei fakaʻaongaʻi iá. ʻI he Sāpate ʻuluaki ʻo e māhina kotoa pē, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe he kau takí ʻenau ngaahi founga laú ke tānaki ʻaki honau kāingalotu ne ʻosi maʻu ʻenitaumení. Kapau ne nau ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ha lekomeni ʻe vave ke ʻosi hono taimi ʻaongá, ʻe fakataimi-tēpileʻi ʻe he sekelitali pulé ha ʻinitaviu ke fakafoʻou ia. Ko e kakai ko ia ne ʻosi e taimi ʻaonga ʻo ʻenau lekomení, naʻe aleaʻi ia pea ne nau alanima atu leva ke tokoniʻi kinautolu ʻi heʻenau foki ki he hala ʻo e fuakavá. Naʻá ku fehuʻi ange pe ko e toko fiha nai ʻi honau kāingalotu ʻosi maʻu ʻenitaumení ʻoku ʻi ai haʻanau lekomeni kei ʻaongá. Ko e talí ko ha peseti fakaofo ʻe 98.6. ʻI heʻeku fehuʻi fekauʻaki mo e toko ono kuo ʻosi e taimi ʻaonga ʻo ʻenau lekomení, naʻe lava ke ʻiloʻi kinautolu ʻe he kau takí ʻaki honau hingoá mo fakamatalaʻi mai ʻa e ngaahi ngāue ʻoku fai ke fakafoki mai kinautolú!

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, naʻe hiki foki hoku fāmilí ki he ʻIunaiteti Siteití. Naʻa mau fiefia ke maʻulotu ʻi heni hili ia ha taʻu fakalata ʻe 26 ʻo ʻemau maʻulotu ʻi ha fanga kiʻi ʻiuniti iiki mo vāmamaʻo angé. Naʻe uiuiʻi au ke u hoko ko ha faifekau fakauooti. Naʻe ʻi ai haʻamau taki faifekau fakauooti lelei pea naʻa mau fakahoko ha ngaahi meʻa fakafiefia mo akoʻi ha kakai lelei. Naʻá ku kole ke u kau atu ki ha fakataha alēlea fakauooti ke vakaiʻi mo kolea ʻenau tokoní ki he ngaahi kaungāmeʻa ne mau ngāue mo iá. Naʻá ku ʻohovale ʻi he nofotaha pē ʻa e fealeaʻakí kotoa ʻi ha ʻekitivitī fakauooti naʻe ʻamanaki ke fakahoko. Hili e fakatahá naʻá ku ʻalu ki he taki ngāue fakafaifekau fakauōtí ʻo talaange naʻe ʻikai ke ne maʻu ha faingamālie ke fai ha lipooti fekauʻaki mo e kakai ne mau ngāue ki aí. Ko ʻene talí? “ʻOi, ʻoku ʻikai ke u faʻa lipooti au.”

Naʻá ku fakafehoanaki ia mo ha fakataha alēlea fakakolo ʻi Lahoa, Pākisitani, ʻa ia ne u kau ki ai ʻi ha ngaahi uike siʻi kimuʻa. Naʻe tangutu takatakai ʻa e kiʻi kulupú ni ʻi ha kiʻi tēpile siʻisiʻi, pea ko e meʻa pē ne nau talanoa ki aí ko e kakaí. Ko ha ngaahi hingoa. Naʻe lipooti ʻe he taki takitaha honau fatongia tauhí pea mo e fakafoʻituitui mo e ngaahi fāmili naʻa nau hohaʻa ki aí. Naʻe maʻu ʻe he taha kotoa ha faingamālie ke tānaki atu ʻene ngaahi fakakaukau ki he ngaahi founga lelei taha te nau lava ai ʻo tāpuekina ʻa e niʻihi naʻe aleaʻí. Naʻe fai ha ngaahi palani pea ʻomi mo ha ngaahi ngāue ke fai. He toki lēsoni fakaʻofoʻofa moʻoni ia ʻo e lau mo tānaki ʻaki ʻa e hingoá, ʻo kamata mei hotau kāinga ko e ʻuluaki toʻu tangata kinautolu ke kau ki he Siasí.

ʻI he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, kuo fakahinohinoʻi mai ʻe he kau palōfita he kuohilí mo e lolotongá—pea ʻi he sīpinga kuo fokotuʻu ʻe hotau Fakamoʻuí—ʻa e founga ke tau ngāue fakaetauhi aí. ʻOku tau ō mo ha ngaahi hingoa, ʻoku tau manatua, pea ʻoku tau alēlea ki he tuʻunga lelei ʻo e ngaahi laumālié. Ko e kau taki ʻoku nau fai ʻení ʻoku ʻikai teitei hala ʻenau ʻasenita fakataha alēleá ʻi ha meʻa ke fai! ʻOku ngāue ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻo e laú mo e tānakí. Ko e founga ia ʻa e ʻEikí. ʻE lava pē ke tau toe lelei ange. Ki he ʻOtuá, ʻa ia naʻá Ne fakatupu ʻa e ʻunivēsí mo pule ki he meʻa kotoa peé, ʻoku hoko ʻa e ngāué ni—ʻa ʻEne ngāué mo Hono nāunaú—ʻo mātuʻaki fakataautaha ia. Pea ʻoku totonu ke pehē pē kiate kitautolu takitaha, ʻi heʻetau hoko ko e meʻangāue ʻi Hono toʻukupú ʻi Heʻene ngāue fakaofo ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí. ʻE hoko ai ha ngaahi mana ʻi he moʻui ʻa e kakaí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.