Konifelenisi Lahi
Ko e Fepoupouakí
Konifelenisi Lahi ʻo ʻOkatopa 2025


11:53

Ko e Fepoupouakí

Ko e ʻEikí pē ʻokú Ne ʻafioʻi kakato hotau ngaahi fakangatangatá mo e ivi malava fakafoʻituituí, pea ʻi he ʻuhinga ko iá, ko Ia toko taha pē ʻoku feʻunga moʻoni ke fakamāuʻi ʻetau ngāué.

Naʻá ku toki lau kimuí ni mai fekauʻaki mo ha aʻusia naʻe ongo moʻoni kiate au. Naʻe fai ia ʻi he Feʻauhi Sipoti Fakafonua maʻá e Kakai Lalahi ʻi ʻAmeliká—ko ha feʻauhi maʻá e kau toulekeleká.

Ko e taha ʻo e niʻihi ne kau ʻi he feʻauhi mita ʻe 1,500 ko ha tangata taʻu 100 ko ʻOvila Lousa. ʻOku tohi ʻe he tokotaha faʻu tohí ʻo pehē:

“ʻI he taimi naʻe pā ai e faná, naʻe langa lele ʻa e kau lelé, kae fakamuimui atu ʻa ʻOvila, pea ko e tuʻunga pē ia naʻá ne ʻi ai ʻi he kotoa ʻo e lová, ʻo lele pē kae māmālie ʻaupito. ʻI he taimi ne ʻosiki ai ʻe he toenga ʻo e kau lová ʻenau lelé, naʻe kei toe ha takai ia ʻe ua mo e konga ʻa ʻOvila ke ne leleʻi. Naʻe tangutu fakalongolongo e kau mamata ʻe meimei toko 3,000 naí ʻo siofi ʻene feinga māmālie ke ʻosiki ʻene takaí—naʻá ne lele toko taha pē, ʻi he lōngonoa mo ngali tuenoa.

“Ka ʻi he kamata ʻene takai fakaʻosí, naʻe tuʻu hake ʻa e matanga ʻo fakakaekae mo pasipasiʻi ia. ʻI he taimi naʻá ne ofi ai ki he tepí, naʻe ʻuʻulu leʻolahi e fakakaekae ʻa e matangá. ʻI he poupou leʻolahi ʻa e kau mamata ʻe lauiafé, naʻe fakaʻaongaʻi ai ʻe ʻOvila e kotoa hono iví. Naʻe mavava e matangá ʻi heʻene aʻu ki he tepí pea fāʻofua kiate ia ʻene kaungā-lová. Naʻe taʻataʻalo loto-fakatōkilalo mo houngaʻia ʻa ʻOvila ki he matangá peá ne mavahe mei he malaʻé mo hono ngaahi kaungāmeʻa foʻoú.

Ko e lova hono nima ʻaki ʻeni ʻa ʻOvila ʻi he feʻauhí, pea kuó ne fakamuimuitaha foki ʻi he lova kotoa pē. Mahalo ʻe ʻahiʻahiʻi ha niʻihi ke nau loto-fakamaau kia ʻOvila, ʻo fakakaukau ʻoku totonu ke ʻoua te ne kau ʻi he feʻauhí ʻi he toʻu ʻokú ne ʻi aí—ke ʻoua te ne toe kau he lová he ʻokú ne fakatuaiʻi lahi ʻene ngaahi feʻauhí ki he toengá.

Neongo naʻe fakamuimuitaha maʻu pē ʻa ʻOvila, ka naʻá ne maumauʻi ha lekooti fakaemāmani lahi ʻe nima he ʻaho ko iá. He ʻikai tui ha taha ia naʻe mamata ʻi heʻene lová ʻe malava ia, ka naʻe ʻikai ko e kau fakamāú ʻa e kau mamatá pe ko ʻene kaungā-lová. Naʻe ʻikai maumauʻi ʻe ʻOvila ha faʻahinga lao, pea naʻe ʻikai fakamaʻamaʻa ʻe he kau ʻofisialé ha faʻahinga tuʻutuʻuni. Naʻá ne lele pē ʻi he lova tatau pea fakakakato ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni tatau mo e kau feʻauhí kotoa. Ka naʻe kau hono tuʻunga faingataʻaʻiá—ʻi he tūkunga ko ʻení ko hono taʻú mo e fakangatangata ʻo hono ivi malava fakatuʻasinó—ʻi hono fakakau ia ‘i he kulupu taʻu 100 ki ʻolungá. Pea ʻi he kulupu ko iá, naʻá ne maumauʻi ai ha lekooti fakaemāmani lahi ʻe nima.

Hangē pē ko e fiemaʻu ʻe ʻOvila ha loto-toʻa lahi ke lele ʻi he malaʻé he taimi kotoá, ʻoku fiemaʻu foki ha loto-toʻa lahi maʻa ha niʻihi ʻo hotau ngaahi tokouá mo e tuongaʻané ke foua ʻa e ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí ʻi he ʻaho kotoa pē, ʻi heʻenau ʻiloʻi ʻe ala fakamāua taʻetotonu kinautolu neongo ʻenau fai honau lelei tahá ke lavaʻi e ngaahi faingataʻa ke muimui ʻi he Fakamoʻuí mo tauhi ʻenau ngaahi fuakava mo Iá.

ʻOku tatau ai pē pe ko e fē ha feituʻu ʻi he māmaní ʻoku tau nofo ai, pe ko e hā hotau taʻu motuʻá, ko ha tefitoʻi fiemaʻu vivili ia kiate kitautolu kotoa pē ke tau ongoʻi ha ongo ʻo e kau atú, ke ongoʻi ʻoku fiemaʻu kitautolu pea ʻoku ʻi ai ha taumuʻa mo ha ʻuhinga ʻo ʻetau moʻuí, ʻo tatau ai pē pe ko e hā hotau tūkungá pe fakangatangatá.

ʻI he takai fakaʻosi ʻo e lová, naʻe mavava leʻolahi e matangá ʻo poupouʻi ʻa ʻOvila, ʻo ne maʻu ai ʻa e ivi ke hokohoko atu peé. Naʻe ʻikai mahuʻinga ʻene fakamuimuitahá. Ki he niʻihi naʻe kaú pea mo e matangá, naʻe mahulu atu ʻeni ʻi ha feʻauhi. ʻI ha ngaahi founga kehekehe, naʻe hoko ʻeni ko ha sīpinga fungani ʻo hono fakahaaʻi ʻo e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí. ʻI he aʻu ʻa ʻOvila ki he tepí, naʻa nau fiefia fakataha.

Hangē pē ko e Feʻauhi ʻa e Kakai Lalahí, ʻe lava ke hoko hotau ngaahi haʻofangá mo e ngaahi fāmilí ko ha ngaahi feituʻu ke tau fakatahataha ki ai ʻo fepoupouaki—ko ha tukui kolo ʻi he fuakavá ʻoku fakaʻaiʻai ʻe he ʻofa ʻa Kalaisí—ʻo fetokoniʻaki ke ikunaʻi ha faʻahinga pole pē te tau fehangahangai mo ia, ʻo fefoakiʻaki ha mālohi mo ha fakalotolahi ʻo ʻikai ha loto-fakamaau. ʻOku fiemaʻu ke tau fetokoniʻaki. Ko e ivi fakalangí ʻoku maʻu ia mei he uouangatahá, pea ko e ʻuhinga ia ʻoku fakataumuʻa ai ʻa Sētane ke fakamāvahevaheʻi kitautolú.

Ko e meʻapangó, he ʻoku ʻi ai hatau niʻihi ʻoku ala faingataʻa e maʻulotú ʻi ha ngaahi ʻuhinga kehekehe. ʻE lava pē ko ha taha ʻoku fefaʻuhi mo ha ngaahi fehuʻi ʻi he tui fakalotú pe ko ha taha ʻoku tailiili fakasōsiale pe loto-mafasia. ʻE lava pē ko ha taha mei ha fonua pe matakali kehe pe ko ha taha ʻoku kehe haʻaná aʻusia ʻi he moʻuí pe ngaahi founga ʻokú ne vakai ai ki he ngaahi meʻá ʻa ia te ne ala ongoʻi ʻoku kehe ʻaupito ia mei he niʻihi kehé. ʻE lava pē foki ke hoko ia ko ha ongomātuʻa ʻo ha pēpē valevale pe fānau iiki ʻokú na taʻemamohe mo faingataʻaʻia fakaeloto pe ko ha tokotaha ʻoku teʻeki mali ʻi ha haʻofanga ʻoku fonu ʻi ha ngaahi hoa mali mo ha ngaahi fāmili. ʻE lava pē foki ko ha taha ʻoku faifeinga ke maʻu e loto-toʻa ke foki mai hili ia ha ngaahi taʻu lahi ʻo e mavahé pe ko ha taha ʻoku ongoʻi hohaʻa naʻa ʻoku ʻikai ke ne taau feʻunga pea he ʻikai pē ke ne teitei kau mai.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “Kapau ʻe vete ha ongomeʻa mali ʻi homou uōtí, pe foki vave mai ha faifekau kei talavou ki ʻapi, pe veiveiua ha toʻu tupu ʻi heʻene fakamoʻoní, ʻoku ʻikai ke nau fiemaʻu hoʻo fakamāú. ʻOku nau fiemaʻu ke ongoʻi ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Sīsū Kalaisí ke fakahaaʻi ia ʻi hoʻo ngaahi leá mo e tōʻongá.”

Ko ʻetau aʻusia ʻi he lotú ʻoku fakataumuʻa ia ke ne ʻomi ʻa e ngaahi fetuʻutaki mātuʻaki mahuʻinga mo e ʻEikí pea ʻiate kitautolu, ʻa ia ʻoku fuʻu fiemaʻu ki hotau tuʻunga lelei fakalaumālié mo fakaelotó. ʻOku kanoloto ʻi he ngaahi fuakava ʻoku tau fai mo e ʻOtuá, ʻo kamata ʻi he papitaisó, ʻa hotau fatongia ko ia ke feʻofaʻaki mo fetauhiʻakí ʻi heʻetau hoko ko e kau mēmipa ʻo e fāmili ʻo e ʻOtuá, kau mēmipa ʻo e sino ʻo Kalaisí, kae ʻikai ko hano fakakakato pē ha lisi ʻo e ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ke tau faí.

ʻOku māʻolunga mo māʻoniʻoni ange ʻa e ʻofa mo e tauhi faka-Kalaisí. Ko e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ʻa e manavaʻofá. Hangē ko ia kuo akoʻi mai ʻe Palesiteni Nalesoní: “ʻOku ueʻi kitautolu ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ke tau ‘fefuaʻaki [ʻetau] ngaahi kavengá’ [Mōsaia 18:8] kae ʻikai ko hono fakalahi ʻo e fefakakavengaʻakí.”

Naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí, “ʻI he meʻá ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻa kimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu.” Pea naʻe tānaki mai ʻe Palesiteni Nalesoni: “Ko e ʻofa faka-Kalaisí ko e tefitoʻi ʻulungaanga ia ʻo ha ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi.” “ʻOku mahino ʻa e pōpoaki ʻa e Fakamoʻuí: ʻOku langaki, hiki hake, poupouʻi, fakalotoʻi, mo ueʻi fakalaumālie ʻa ʻEne kau ākonga moʻoní. … ʻOku mahuʻinga ʻaupito ʻa e anga ʻo ʻetau talanoa ki he niʻihi kehé pea fekauʻaki mo kinautolú.”

ʻOku mahinongofua ʻaupito ʻa e akonaki ʻa e Fakamoʻuí ki he meʻá ni. ʻOku fakamatalaʻi fakalūkufua ia ʻi he Lao Koulá: Fai ki he niʻihi kehé ʻa ia ʻokú ke loto ke fai ʻe he niʻihi kehé kiate koé. Fokotuʻu koe ʻi he tuʻunga ʻo e tokotaha ko iá peá ke fai kiate ia ʻa e meʻa ʻokú ke loto ke fai kiate koé kapau naʻá ke ʻi honau tuʻungá.

Ko e ʻulungaanga faka-Kalaisi ki he niʻihi kehé ʻoku ope atu ia ʻi hotau ngaahi fāmilí mo e kāingalotú. ʻOku kau ai hotau ngaahi tokoua mo e tuongaʻane ʻi he ngaahi tui fakalotu kehé pe ko kinautolu ʻikai ke kau ki ha faʻahinga tuí. ʻOku kau foki ai mo hotau ngaahi tokoua mo e tuongaʻane mei he ngaahi fonua mo e tukufakaholo kehé, pea pehē kiate kinautolu mo ha ngaahi tākiekina fakapolitikale kehé. ʻOku tau hoko kotoa pē ko ha konga ʻo e fāmili ʻo e ʻOtuá, pea ʻokú Ne ʻofa ʻi Heʻene fānau kotoa pē. ʻOkú Ne finangalo ke ʻofa ʻEne fānaú kiate Ia pea ke nau feʻofaʻaki foki.

Ko e moʻui ʻa e Fakamoʻuí ko ha sīpinga ia ʻo e ʻofa, tānaki fakataha, mo e langaki moʻui ʻo aʻu pē ki he niʻihi naʻe fakamavaheʻi ʻe he sosaietí ko e kau liʻekina mo taʻemaʻá. Ko ʻEne sīpingá ko ha sīpinga ia ʻoku fekauʻi kitautolu ke tau muimui ki ai. ʻOku tau ʻi hení ke fakatupulaki ʻa e ʻulungaanga faka-Kalaisí pea iku ai pē ʻo hoko ʻo hangē ko hotau Fakamoʻuí. Ko ʻEne ongoongoleleí ʻoku ʻikai ko ha lisi ngāue ia; ko ha ongoongolelei ia ʻo e hoko ʻo hangē ko pea ʻofa ʻo hangē ko ʻEne ʻofá. ʻOkú Ne finangalo ke tau hoko ko ha kakai ʻo Saione.

ʻI hoku taʻu uofulu tupú, naʻá ku foua ha vahaʻataimi ʻo e loto-mafasia lahi, pea lolotonga e taimi ko iá, naʻe hangē naʻe fakafokifā pē ʻa e puli ʻa e foʻi moʻoni ko ia ʻoku moʻui ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai ke u lava ʻo fakamatalaʻi kakato ʻa e ongo ko iá makehe mei heʻeku pehē naʻá ku ongoʻi hē ʻaupito. Talu mei heʻeku kei siʻí mo ʻeku ʻiloʻi maʻu pē ʻoku ʻi ai ʻeku Tamai ʻi Hēvani pea te u lava ʻo talanoa kiate Ia. Ka ʻi he vahaʻataimi ko iá, naʻe ʻikai ke u toe ʻilo pe ʻoku ʻi ai koā ha ʻOtua. Kuo teʻeki ke u aʻusia tuʻo taha ha meʻa pehē ʻi heʻeku moʻuí, pea naʻe hangē naʻe holofa hifo hoku fakavaʻe fakalaumālié.

Ko hono olá, naʻe faingataʻa kiate au ke u ʻalu ki he lotú. Naʻá ku ʻalu pē ka naʻe ʻuhingá he naʻá ku manavasiʻi naʻa pehē ʻoku ou “māmālohi” pe “taʻetui,” pea naʻá ku manavasiʻi naʻa faifaí ʻoku ou hoko ko ha taha kuo vaheʻi makehe ke fai ha ngāue ki ai. Ko e meʻa naʻá ku fuʻu fiemaʻu he taimi ko iá ke u ongoʻi ʻa e ʻofa moʻoní, mahinó mo e poupou mei he niʻihi ne u feohi mo iá, kae ʻikai loto-fakamaau.

Naʻe ʻi ai ha ngaahi fakamahamahalo ʻe niʻihi naʻá ku manavasiʻi ʻe fai mai ʻe he kakaí kiate au, ʻa ia naʻá ku fai ʻe au ki he niʻihi kehé ʻi he taimi naʻe ʻikai ke nau maʻulotu hokohoko aí. Naʻe akoʻi mai ʻe he aʻusia fakataautaha fakamamahi ko iá ha ngaahi lēsoni mahuʻinga ki he ʻuhinga kuo fekauʻi ai kitautolu ke ʻoua naʻa tau fakamaauʻi taʻetotonu ʻa e niʻihi kehé.

ʻOku ʻi ai nai ha niʻihi ʻiate kitautolu ʻoku faingataʻaʻia fakalongolongo pē, ko e manavasiʻi naʻa ʻilo ʻe he niʻihi kehé siʻenau fefaʻuhi fakafufuú he ʻoku ʻikai ke nau ʻilo pe ko e hā e fakafōtunga ʻe fai angé?

Ko e ʻEikí pē ʻokú Ne ʻafioʻi kakato ʻa e tuʻunga totonu ʻo e faingataʻa ʻoku tau takitaha fefaʻuhi mo ia ʻi he moʻuí—ʻa e ngaahi mafasia, ngaahi pole pea mo e ngaahi fakafeʻātungia ʻoku tau fehangahangai mo ia ʻa ia ʻoku ʻikai faʻa lava ke ʻilo mai ʻe he niʻihi kehé. Ko Ia pē ʻokú Ne maʻu ha mahino kakato ki he ngaahi kafo liliu moʻui mo e ngaahi fakamamahi ne ala foua ʻe hatau niʻihi ʻi he kuohilí ʻa ia ʻokú ne kei uesia pē kitautolu ʻi he lolotongá ni.

Ko e taimi lahi, ʻoku tau faʻa fakamāuʻi fefeka pē kitautolu ʻo fakakaukau ʻoku totonu ke tau ʻosi fakalakalaka atu ki muʻa ʻi he moʻuí. Ko e ʻEikí pē ʻokú Ne ʻafioʻi kakato hotau ngaahi fakangatangatá mo e ivi malava fakafoʻituituí, pea ʻi he ʻuhinga ko iá, ko Ia toko taha pē ʻoku feʻunga moʻoni ke fakamāuʻi ʻetau angafaí.

Kāinga, ʻai muʻa ke tau hangē ko e kau mamata ko ia ʻi he talanoá ʻo fepoupouaki ʻi heʻetau fononga ʻo e tuʻunga fakaākongá ʻo tatau ai pē pe ko e hā hotau tūkungá! ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke tau maumau lao pe fakamaʻamaʻa ʻetau tuʻunga moʻuí. Ka ko e fekau lahi hono uá ia—ke ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú. Pea hangē ko e folofola ʻa hotau Fakamoʻuí, “Ko e meʻa ʻi hoʻomou fai ia ki ha taha ʻoku kihiʻi siʻi hifó … ko hoʻomou fai ia kiate aú,” ʻi he leleí pe koví. Kuó Ne folofola mai foki, “Kapau ʻoku ʻikai ke mou taha, ʻoku ʻikai ʻaʻaku ʻa kimoutolu.”

Kuo pau ke ʻi ai ha ngaahi taimi ʻi heʻetau moʻuí te tau hoko ai ko e niʻihi ʻe fiemaʻu tokoni mo fakalotolahí. Tau tukupā he taimí ni ke tau fefakahokoʻaki maʻu pē ia ʻiate kitautolu. ʻI heʻetau fai iá, te tau fakatupulaki ha uouangataha lahi ange mo fakaʻatā ha potu moʻó e Fakamoʻuí ke fakahoko ai ʻEne ngāue toputapu ʻo hono fakamoʻui mo liliu takitaha kitautolú.

Kiate kimoutolu takitaha ʻoku mou ongoʻi kuo mou tōmui ʻi he lova ʻo e moʻuí ni, ʻi he fononga fakamatelie ko ʻení, kātaki ʻo hokohoko atu pē. Ko e Fakamoʻuí pē te Ne lava ʻo fakamāuʻi kakato ʻa e tuʻunga ʻoku totonu ke ke ʻi ai he taimi ní, pea ʻokú Ne manavaʻofa mo fakamaau totonu. Ko Ia ʻa e Fakamaau Maʻongoʻonga ʻo e lova ʻo e moʻuí, pea ko Ia ʻokú Ne maʻu ha mahino kakato ki he tuʻunga faingataʻa ʻokú ke fononga aí. Te Ne fakakaukau ki hoʻo ngaahi fakangatangatá, hoʻo ivi malavá, ngaahi aʻusia ʻi he moʻuí, pea mo e ngaahi kavenga fufū ʻokú ke fuesiá, kae pehē ki he ngaahi holi ho lotó. Mahalo ʻokú ke lolotonga maumauʻi foki ha fakataipe ʻo ha ngaahi lekooti fakaemāmani lahi. Kātaki ʻoua naʻa siva ho ʻamanakí. Kātaki ʻo hokohoko atu ai pē! Kātaki ʻo nofo mai! ʻOkú ke kau mai! ʻOku fiemaʻu koe ʻe he ʻEikí, pea ʻoku mau fiemaʻu koe!

Tatau ai pē pe ko e fē feituʻu ʻokú ke nofo ai he māmaní pea mo hono mamaʻó, kātaki muʻa ʻo manatuʻi maʻu pē ʻoku ʻafioʻi kakato koe ʻe hoʻo Tamai ʻi Hēvaní mo hoʻo Fakamoʻuí pea ʻokú Na ʻofa haohaoa ʻiate koe. ʻOku ʻikai ʻaupito ke ke ngalo ʻiate Kinaua. ʻOkú Na finangalo ke ʻomi koe ki ʻapi.

Tokanga taha pē ki he Fakamoʻuí. Ko Ia ʻa hoʻo vaʻa ukameá. ʻOua naʻá ke tukuange Ia. ʻOku ou fakamoʻoni ʻokú Ne moʻui pea te ke lava ʻo falala kiate Ia. ʻOku ou fakamoʻoni foki ʻokú Ne poupouʻi koe.

ʻOku ou fakatauange te tau muimui kotoa ʻi he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻo e fepoupouakí, ko ʻeku lotú ia ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.