Faingofua ʻia Kalaisi
ʻE tokoniʻi kitautolu ʻi hono moʻui ʻaki ʻa e tokāteline ʻa Kalaisí ʻi ha founga ʻoku faingofua mo paú ke tau maʻu ʻa e fiefiá ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó.
1. Talateú
ʻI he taʻu ʻe tolungofulu mā tolu kuohilí, naʻá ku maʻu ai hoku uiuiʻi ke hoko ko ha faifekau ʻi he Misiona Utah Ogden. Ko e moʻoni, koeʻuhí ko ʻeku haʻu mei ʻIulopé, naʻe foʻou kiate au ʻa e ngaahi tukufakaholo fakafonua ʻo ʻIutā hangē ko hono kai ʻaki e “seli lanu matá ʻa e kālotí” mo e “pateta tama naʻe taʻó”!
Neongo ia, naʻá ku tanganeʻia ʻi he mateaki mo e anga fakaeākonga ʻa ha Kāingalotu tokolahi, mo e tokolahi ʻo e kakai ʻoku kau atu ki he ngaahi fakatahaʻanga faka-Siasí, pea pehē ki he ngaahi polokalama lele lelei mo tokolahi ʻa e Siasí. ʻI he ʻosi ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku loto ke fakapapauʻi ko e fiefia naʻá ku ongoʻí mo e mālohi mo e matuʻotuʻa fakalaumālie naʻá ku maʻú, ʻe maʻu ia ʻi hoku fāmili ʻi he kahaʻú. Naʻá ku loto-vēkeveke ke foki atu ʻo moʻui “ʻi he ngaahi moʻoni tuʻuloa mo e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí.”
Neongo ia, naʻe kehe e palani ʻa e ʻEikí. ʻI hoku ʻuluaki Sāpate ʻi ʻapí, naʻe ui au ʻe heʻeku pīsopé ke u hoko ko e palesiteni ʻo e Kau Talavoú ʻi homau uōtí. ʻI heʻeku ngāue mo e kulupu ʻo e kau talavou fakaʻofoʻofa ko ʻení, naʻe vave ʻeku ako ko e fiefia ʻoku maʻu mei he hoko ko ha ākonga ʻo Kalaisí ʻoku ʻikai fuʻu mahuʻinga ia ke tokolahi ʻa e ngaahi fakatahaʻanga faka-Siasí pe ko e lahi ʻo e ngaahi polokalamá.
Ko ia, ʻi heʻeku mali mo hoku uaifi fakaʻofoʻofa ko Makeletá, naʻá ma fili fiefia ke nofo ʻi ʻIulope ʻo ohi hake ai homa fāmilí ʻi homa fonua tupuʻanga ko Siamané. Naʻá ma fakamoʻoniʻi fakataha ʻa e meʻa naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻi he ngaahi taʻu lahi kuo hilí: “ʻOku siʻi ha kaunga e fiefia ʻoku tau maʻú, ki he tūkunga ʻetau moʻuí [ka ʻoku fekauʻaki kotoa ia] mo e meʻa ʻoku tukutaha ai ʻetau tokangá.” ʻI he fakatefito ʻetau moʻuí ʻia Kalaisi mo ʻEne pōpoaki ʻo e ongoongoleleí, te tau lava ʻo aʻusia ʻa e ngaahi tāpuaki kakato ʻo e tuʻunga fakaākongá ʻi ha feituʻu pē ʻoku tau nofo ai.
2. Ko e Faingofua ʻA ia ʻOku ʻia Kalaisi
Neongo ia, ʻi ha māmani ʻoku fakautuutu ai ʻa e anga fakaemāmaní, fakafihí, mo e puputuʻú, ʻi he ngaahi pōpoaki mo e ngaahi fiemaʻu kehekehe ʻoku fehangahangai [mo e ongoongoleleí], te tau maluʻi fēfē ʻetau vakaí mei hano fakakuihi pea mo hotau lotó mei haʻane fakafefeka pea tokanga taha ki he ngaahi meʻa “ʻoku mahinongofua mo mahuʻinga” ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí? Lolotonga ha taimi ʻo e puputuʻú, naʻe fai ai ʻe he ʻAposetolo ko Paulá ha faleʻi maʻongoʻonga ki he Kāingalotu ʻi Kolinitoó ʻaki hono fakamanatu ange ke tokanga taha ki he “[faingofua] ʻa ia ʻoku ʻia Kalaisí.”
ʻOku faingofua ʻaupito ʻa e tokāteline ʻo Kalaisí mo e fono ʻo e ongoongoleleí naʻa mo e fānau īkí ʻoku mahino ia kia nautolu. Te tau lava ʻo maʻu ʻa e mālohi huhuʻi ʻo Sīsū Kalaisí pea maʻu kotoa ʻa e ngaahi tāpuaki fakalaumālie kuo teuteuʻi maʻatautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí, fakatomalá, papitaisó, fakamāʻoniʻoniʻi ʻi he meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, pea kātaki ki he ngataʻangá. Kuo fakamatalaʻi fakaʻofoʻofa ʻe Palesiteni Nalesoni ʻa e fononga ko ʻení ko e “hala ʻo e fuakavá” pea mo e founga ʻo e hoko ko ha “ākonga līʻoa ʻa Sīsū Kalaisí.”
Kapau ʻoku fuʻu faingofua ʻa e pōpoaki ko ʻení, ko e hā ʻoku faʻa hangē ai ʻoku fuʻu faingataʻa ke moʻui ʻaki ʻa e fono ʻa Kalaisí pea muimui ʻi Heʻene sīpingá? Mahalo ʻoku hala ʻetau fakatonulea ʻa e faingofuá ko ha meʻa ʻoku malava noa pē ke aʻusia taʻe te tau feinga pe faivelenga. ʻOku fiemaʻu ke hokohoko atu ʻetau feingá mo liliu maʻu pē ʻi heʻetau muimui ʻia Kalaisí. ʻOku fiemaʻu ke tau “liʻaki ʻa e tangata fakakakanó kae … [hoko ʻo hangē ko ha] tamasiʻi siʻi.” ʻOku kau heni ʻetau “falala ki [he ʻEikí]” pea tukuange ʻa e meʻa fakafihí, ʻo hangē ko ia ʻoku fai ʻe he fānaú. ʻE tokoniʻi kitautolu ʻi hono moʻui ʻaki ʻa e tokāteline ʻa Kalaisí ʻi ha founga ʻoku faingofua mo pau ke tau maʻu ʻa e fiefiá ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó, ʻomi ha fakahinohino ʻi hotau ngaahi uiuiʻí, tali ha niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi fakafihi taha ʻo e moʻuí, pea ʻomi ha mālohi ke fehangahangai mo ʻetau ngaahi pole lahi tahá.
Ka te tau lava fēfē ke fakaʻaongaʻi ʻa e founga faingofua ko ʻení ʻi heʻetau fononga ko ha kau ākonga ʻa Kalaisí? Naʻe fakamanatu mai ʻe Palesiteni Nalesoni ke tau tokanga taha ki he “moʻoni haohaoa, tokāteline haohaoa, mo e fakahā haohaoá” ʻi heʻetau feinga ke muimui ʻi he Fakamoʻuí. ʻOku ʻomi ʻe he toutou fehuʻi, “Ko e hā ʻe finangalo ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ke u fakahokó?” ha fakahinohino maʻongoʻonga. ʻOku ʻomi ʻe he muimui ʻi Heʻene sīpingá ha hala fononga malu ʻi he lotolotonga ʻo e taʻepaú pea mo ha toʻukupu ʻofa mo tākiekina ke tau pīkitai ki ai ʻi he ʻaho takitaha. Ko Ia ʻa e Pilinisi ʻo e Melinó pea mo e Tauhi Sipi Leleí. Ko Ia hotau Fakafiemālié mo e Fakamoʻuí. Ko Ia hotau Maká mo e Haoʻangá. Ko ha Kaungāmeʻa Ia—ko hota kaungāmeʻá! ʻOkú Ne fakaafeʻi kitautolu kotoa ke ʻofa ʻi he ʻOtuá, tauhi ʻEne ngaahi fekaú, pea ʻofa hotau kaungāʻapí.
ʻI heʻetau fili ke muimui ʻi Heʻene sīpingá pea laka ki muʻa ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí, tali ʻa e mālohi ʻo ʻEne Fakaleleí, pea manatuʻi ʻetau ngaahi fuakavá, ʻoku fakafonu ai ʻe he ʻofá hotau lotó, tupulaki hotau laumālié ʻi he ʻamanaki leleí mo e fakamoʻuí, pea fetongi ʻa e ʻitá mo e mamahí ʻaki ʻa e houngaʻiá mo e faʻa kātaki ke tatali ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí. ʻI he taimi ʻe niʻihi, mahalo ʻe fiemaʻu ke tau fakamamaʻo mei ha tūkunga ʻikai lelei pe fekumi ki ha tokoni fakapalōfesinale. Ka ʻi he tūkunga kotoa pē, ʻe tokoni hono fakaʻaongaʻi ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni faingofua ʻo e ongoongoleleí ke tau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí ʻi he founga ʻa e ʻEikí.
ʻOku tau faʻa toʻo maʻamaʻa ʻa e mālohi ʻoku tau maʻu mei he fanga kiʻi meʻa iiki hangē ko e lotú, ʻaukaí, ako folofolá, fakatomala fakaʻahó, maʻu fakauike ʻo e sākalamēnití, pea mo e moihū maʻu pē ʻi he fale ʻo e ʻEikí. Ka ʻi heʻetau ʻiloʻi ʻoku ʻikai fiemaʻu ke tau “fai ha meʻa lahi” pea tau nofotaha ʻi hono moʻui ʻaki ʻo e ngaahi tokāteline haohaoa mo faingofuá, ʻoku kamata ai ke tau vakai ki he founga ʻoku “ʻaonga ʻaupito” ai ʻa e ongoongoleleí kiate kitautolú, pea ʻi he ngaahi tūkunga faingataʻa tahá. ʻOku tau maʻu ha mālohi mo ha “loto-falala ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá,” naʻa mo ʻetau loto-mamahí. Kuo fakamanatu tā tuʻo lahi mai ʻe ʻEletā M. Lāsolo Pālati, “Te [tau] maʻu ʻi he faingofua ko iá [ha] nonga, nēkeneka, mo [ha] fiefia.”
ʻOku hanga ʻe hono moʻui ʻaki ʻo e faingofua ʻa ia ʻoku ʻia Kalaisí ʻo ngaohi kitautolu ke tau fakamahuʻingaʻi ʻa e kakaí ʻi he ngaahi founga ngāué mo e ngaahi vā fetuʻutaki taʻengatá ʻi he ngaahi tōʻonga fakataimí. ʻOku tau tokanga taha ki he “ngaahi meʻa ʻoku mahuʻinga taha” ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí kae ʻikai ko e tokanga pē ki hono fakakakato ʻetau ngāue fakaetauhí. ʻOku tau fakaʻataʻatā kitautolu ke fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku tau lava ʻo faí kae ʻikai ko e ngaahi meʻa he ʻikai ke tau lava ʻo faí. Naʻe fakamanatu mai ʻe he ʻEikí: “Ko ia, ʻoua naʻá [mou] fiu ʻi he faileleí, he ʻoku [mou] ʻai ʻa e tuʻunga ʻo ha ngāue lahi. Pea ʻoku tupu mei he ngaahi meʻa īkí ʻa e ngaahi fuʻu meʻa lalahí.” Ko ha fakalotolahi mālohi ia ke ngāue ʻi he faingofua mo e loto-fakatōkilalo, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e tuʻunga ʻoku tau ʻi aí.
3. Oma Cziesla
Naʻe hoko ʻeku kui fefine ko Māʻata Sesilaá ko ha sīpinga fungani ʻo hono fakahoko ʻo e “fanga kiʻi meʻa iiki mo faingofuá” ke ne ʻomi ha ngaahi meʻa maʻongoʻonga. Naʻa mau ui ia ʻi he loto-ʻofa ko Oma Sesilā. Naʻe kau ʻa Oma ki he ongoongoleleí ʻi ha kiʻi kolo ko Selopōngeni ʻi he faka-Hahake ʻo Palāsiá fakataha mo ʻeku kui fefine hono uá ʻi he ʻaho 30 ʻo Mē, 1926.
Māʻata Sesilā (toʻomataʻu) ʻi hono ʻaho papitaisó.
Naʻá ne ʻofa ki he ʻEikí mo ʻEne ongoongoleleí pea naʻe loto-vilitaki ke tauhi ʻa e ngaahi fuakava kuó ne fakahokó. ʻI he taʻu 1930 naʻá ne mali ai mo ʻeku kui tangatá, ʻa ia naʻe ʻikai kau ki he Siasí. ʻI he taimi ko ʻení naʻe ʻikai lava ke ʻalu ʻa Oma ki he ngaahi fakatahaʻanga faka-Siasí, he naʻe mamaʻo ʻaupito ʻa e faama ʻeku kui tangatá mei he fakatahaʻanga lotu ofi tahá. Ka naʻá ne tokanga taha ʻi he meʻa naʻá ne lava ʻo fakahokó. Naʻe hokohoko atu ʻa e lotu ʻa Omá, lau ʻa e folofolá pea hiva ʻa e ngaahi hiva ʻo Saioné.
Mahalo naʻe fakakaukau ha niʻihi naʻe ʻikai ke ne kei mālohi ʻi heʻene tuí, ka naʻe ʻikai moʻoni ia. ʻI hono fāʻeleʻi hoku mehikitangá mo ʻeku tamaí, pea ʻikai ha maʻu lakanga fakataulaʻeiki ʻi he ʻapí pea ʻikai ha ngaahi fakatahaʻanga faka-Siasi pe maʻu ʻa e ngaahi ouaú ʻi ha feituʻu ofi mai, naʻá ne toe fai ai ʻa e meʻa pē naʻá ne malavá pea nofotaha ʻi hono akoʻi ʻene fānaú “ke lotu pea ke ʻaʻeva ʻi he angatonu ʻi he ʻao ʻo e ʻEikí.” Naʻá ne laukonga kiate kinautolu mei he folofolá, hiva mo kinautolu ʻa e ngaahi hiva ʻo Saioné, pea lotu foki mo kinautolu—ʻi he ʻaho kotoa pē. Ko ha aʻusia pēseti ʻe 100 ia ʻo ha Siasi ʻoku fakatefito ʻi ʻapí.
ʻI he taʻu 1945, naʻe ʻalu ai ʻeku kui tangatá ki he taú ʻo mamaʻo mei ʻapi. ʻI he fakaofi mai ʻa e ngaahi filí ki he fāmá, naʻe ʻalu ai ʻa Oma mo ʻene kiʻi fānau iiki ʻe toko uá ʻo kumi hūfanga ki ha feituʻu malu ange. Hili ha fononga faingataʻa mo fakatuʻutāmaki, naʻa nau malu ʻi he fakatokelau ʻo Siamané ʻi Mē ʻo e 1945. Naʻe ʻikai ha meʻa te nau maʻu ka ko e vala pē naʻa nau tuí. Ka naʻe hokohoko atu ʻe Oma ʻa e meʻa naʻá ne lava ʻo fakahokó: naʻá ne lotu mo ʻene kiʻi fānaú—ʻi he ʻaho kotoa. Naʻá ne hiva mo kinautolu ʻa e ngaahi hiva ʻo Saioné ʻa ia naʻá ne ako maʻuloto—ʻi he ʻaho kotoa.
Naʻe fuʻu faingataʻa ʻa e moʻuí, pea ʻi ha ngaahi taʻu lahi naʻa nau tokanga taha ʻi hono fakapapauʻi ʻoku ʻi ai ha meʻatokoni ke maʻú. Ka ʻi he taʻu 1955 naʻe ʻalu ai ʻeku tamaí, ʻi hono taʻu 17 ki he ako ngāué ʻi he kolo ko Lenisipeikí. Naʻá ne lue atu ʻi ha veʻe fale ʻo ne fakatokangaʻi ha kiʻi fakaʻilonga siʻisiʻi ʻi tuʻa ʻoku pehē “Kirche Jesu Christi der Heiligen der Letzten Tage”—“Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.” Naʻá ne fakakaukau, “Ko e meʻa mālie ia; ko e siasi ʻeni ʻeku Fineʻeikí.” Ko ia, ʻi heʻene foki ki ʻapí, naʻá ne talaange kia Oma kuó ne ʻilo hono siasí.
Te ke lava ʻo fakakaukau atu ki he ongo naʻá ne maʻú ʻi he meimei taʻu ʻe 25 ʻo e ʻikai ke fetuʻutaki mo e Siasí. Naʻá ne loto-vēkeveke ke maʻulotu ʻi he ʻaho Sāpate hokó pea fakalotoʻi ʻeku tamaí ke na ʻalu. Naʻe laka hake ʻi he maile ʻe 20 (32 km) ʻa e mamaʻo ʻo Lenisipeiki mei he kiʻi kolo naʻa nau nofo aí. Ka naʻe ʻikai taʻofi ai ʻa e maʻulotu ʻa Omá. ʻI he Sāpate hokó, naʻá ne heka ʻi heʻene pasikalá fakataha mo ʻeku tamaí ʻo ʻaka ki he lotú.
ʻI he kamata ʻa e sākalamēnití, naʻe tangutu ʻeku tamaí ʻi he ʻotu muí, mo ʻamanaki ʻe vavé ni haʻane tuku. Ko e siasi ʻeni ia ʻa Omá kae ʻikai ko hono siasí. Naʻe ʻikai fuʻu fakamānako ʻa e meʻa naʻe mamata ki aí: ko ha kau fafine matuʻotuʻa tokosiʻi pē naʻe ʻi aí pea mo ha ongo faifekau kei siʻi ʻa ia naʻá na fakalele lelei ʻa e meʻa kotoa ʻi he fakatahá. Naʻe kamata leva ke nau hiva, pea naʻa nau hiva ʻa e ngaahi hiva ʻo Saioné ʻa ia naʻe fanongo ai ʻeku tamaí ʻi heʻene kei siʻí: “Haʻu Kāinga ʻOua Manavahē,” “ʻE Tamai ʻi Hēvani ē,” “ʻOku Mau Fakamālō.” Naʻe ongo ki ai ʻa ʻene fanongo ki he hiva ʻa e kiʻi falukunga kakai ko ʻení ʻa e ngaahi hiva ʻo Saioné naʻá ne ʻilo mei heʻene kei siʻí, pea naʻá ne ʻiloʻi ʻi he taimi ko iá taʻe toe veiveiua naʻe moʻoni ʻa e Siasí.
Naʻe hoko ʻa e fuofua sākalamēniti naʻe ʻalu ki ai ʻeku kui fefiné, hili ia ha taʻu ʻe 25, ko e houalotu naʻe maʻu ai ʻe heʻeku tamaí ha fakamoʻoni fakataautaha ki he moʻoni ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí. Naʻe papitaiso ia hili ha uike ʻe tolu mei ai ʻi he ʻaho 25 ʻo Sepitema 1955 fakataha mo ʻeku kui tangatá mo hoku mehikitangá.
Kuo laka hake ʻeni ʻi ha taʻu ʻe 70 mei he kiʻi houalotu sākalamēniti ko ia ʻi Lenisipeikí. ʻOku ou faʻa fakakaukau kia Oma, ki he ongo naʻá ne maʻu ʻi he ngaahi pō tuenoa ko iá, ʻi heʻene fai ʻa e fanga kiʻi meʻa iiki mo faingofua ʻa ia naʻá ne lava ʻo fakahokó hangē ko e lotú, lau folofolá, mo e hivá. ʻI heʻeku tuʻu ʻi heni ʻi he ʻahó ni ʻi he konifelenisi lahí ʻo talanoa fekauʻaki mo Omá, ʻoku fonu hoku lotó ʻi he loto-fakatōkilalo mo e houngaʻia ʻi heʻene loto-vilitaki ke tauhi ʻene ngaahi fuakavá mo falala ki he ʻEikí neongo hono ngaahi faingataʻaʻiá—ʻo ʻikai ngata pē ʻiate ia ka ki ha tokolahi ʻo hotau kāingalotu ʻi he funga ʻo e māmaní ʻoku nau tokanga taha ki he faingofua ʻia Kalaisí ʻi honau ngaahi tūkunga faingataʻá, mahalo ʻoku nau vakai pē ki ha ngaahi liliu iiki ʻi he taimí ni ka ʻoku nau falala ʻe hoko ha ngaahi meʻa lalahi ʻi ha ʻaho ʻi he kahaʻú.
4. Fanga Kiʻi Meʻa Iiki mo Faingofuá
Kuó u ako ʻi heʻeku aʻusiá ʻoku tataki kitautolu ʻe he fanga kiʻi meʻa iiki mo faingofua ʻo e ongoongoleleí pea mo e tokanga taha faivelenga ʻia Kalaisí ki he fiefia moʻoní, ʻomi ha ngaahi mana lalahi, mo ʻomi ha loto-falala ʻe hoko ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa pē kuo talaʻofa maí. ʻOku moʻoni ʻeni kiate koe ʻo hangē ko ʻene moʻoni kiate aú. ʻI he lea ʻa Palesiteni Sefilī R. Hōlaní, “ʻOku hoko vave mai ha ngaahi tāpuaki ʻe niʻihi pea tuai mai ha niʻihi, pea ʻikai hoko ha niʻihi ka ʻi hēvani; ka ko kinautolu ʻoku nau tali ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku nau hoko mai.” ʻOku ou fakamoʻoni foki ki heni ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.