Fakaʻilekitulōnika Pē: Ngaahi Leʻo ʻo e Toʻu Tupú
Naʻe Tokoniʻi Au ʻe he ʻOtuá ke Fakaleleiʻi Hoku Vā Fakakaumeʻá
ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe ʻikai ke u fuʻu fengāueʻaki lelei mo e tamaiki fefiné. Naʻá ku fakakaukau maʻu pē naʻa nau fakafofongaʻi ʻa e “fehangahangaí.” ʻI heʻeku hiki maí, naʻá ku faingataʻaʻia he naʻe tokolahi ange ʻa e tamaiki fefine ʻi hoku uooti foʻoú ʻi hoku uooti motuʻá. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe te u talanoa fēfē kiate kinautolú.
Ka naʻe kei hoko pē ha kiʻi taʻahine ʻi he uōtí ko e taha ʻo e fuofua niʻihi ke talitali lelei aú. Naʻe iku ʻo ma hoko ko ha ongo kaungāmeʻa mamae. ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku foaki ange ai ha meʻaʻofa, ka naʻe ʻikai ke u ʻilo pe te ne saiʻia ai. Naʻá ne maʻuhala ki he meʻaʻofá ʻo ne pehē naʻá ku manako ʻiate ia. Naʻe iku ai ʻo ʻikai ke ma toe feleaʻaki ʻi ha māhina ʻe ono.
Naʻe faingataʻa he naʻá ku fuʻu fie kaungāmeʻa mo ia. Naʻá ku manavasiʻi naʻa hala ʻeku kole fakamolemolé pea mahalo naʻa toe kovi ange ia ai. Ka naʻá ku taʻeoliʻia ʻi he ʻikai ke ma kaungāmeʻá peá u ongoʻi taʻefiemālie ʻi heʻeku ʻai ia ke ne ongoʻi taʻefiemālié. Kimuʻa ʻi hení, naʻá ku faʻa ongoʻi maʻu pē ʻoku fakahela e lotú, ka naʻe kamata ke u faʻa lotu ki he ʻEikí ki ha tokoni.
ʻI ha ʻaho ʻe taha lolotonga ʻeku lau e folofolá, naʻá ku vakai ki he Mōsaia 18:9, ʻa ia ʻoku pehē ai ʻoku totonu ke tau “fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai ʻa e fakafiemālié.” Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai ngata pē ʻi he fiemaʻu ke u kole fakamolemolé ka ke u feinga foki ke fakafiemālieʻi ia mo fakahaaʻi ʻoku ou tokanga ki heʻema feohi fakakaungāmeʻá. Naʻe ʻikai ke ngāue ʻa hono fakahoko ia ʻi he founga ʻaʻakú. Naʻá ku fiemaʻu ha manavaʻofa mo ha loto-fakatōkilalo lahi ange.
Naʻe ʻomi ʻe he ʻEikí ʻa e momeniti totonu ke u kole fakamolemole aí. Naʻá ku ʻalu mo ʻeku faʻeé ke ʻave hoku ngaahi tokouá mo e tuongaʻané ki ha ʻekitivitī ʻa e Palaimelí ʻi he siteikí, pea naʻá ku maʻu ai hoku kaungāmeʻá mo hono fāmilí. Naʻá ku kole ki he ʻEikí ke ne tokoniʻi mo ueʻi au ke u lava ʻo talanoa ki ai, pea naʻá ku lava ʻo kole fakamolemole.
ʻI he ʻaho ní, ko ha ongo kaungāmeʻa lelei kimaua. ʻOkú ma faʻa fakakata, fokotuʻu fakataha ʻema ngaahi taumuʻá, peá ma fakakaukau ko ha tuongaʻane mo ha fuofefine kimaua. ʻOku ʻikai ʻuhinga maʻu pē ʻa e saiʻia ʻi ha tahá ke te manako ʻiate kinautolu. Ko e taimi ʻe niʻihi, ʻokú ke houngaʻia pē ʻi honau ngaahi ʻulungaanga leleí mo fiefia ke feohi mo kinautolu.
ʻOku ou ʻilo naʻe tokoniʻi au ʻe he ʻEikí, koeʻuhí kapau naʻe tuku mai pē kiate au, naʻe ʻikai ke u mei lava. Mahalo naʻe mei kehe ʻeku leá pe tōtuʻa ʻeku kole fakamolemolé, pea naʻe ʻikai mei ngāue lelei ia. Naʻá ku fiemaʻu ha taha makehe meiate au.
Ko e taimi ia ʻoku hū mai ai ʻa e kole ki he ʻOtuá. ʻI he taimi lahi, ʻoku ʻikai ke u kole tokoni peá u feinga ke fai ʻa e meʻa kotoa ʻiate au pē. Ka ʻoku ʻikai ke tau tuenoa, ko ia? ʻOku tau maʻu maʻu pē ʻa e ʻOtuá ʻi hotau tafaʻakí.
ʻOku tāpuakiʻi au ʻe he ʻOtuá, ʻo ʻikai ʻomi maʻu pē meʻa ʻoku ou holi ki aí, kae ʻomi maʻu pē meʻa ʻoku ou fiemaʻú. Lolotonga e māhina ʻe ono ʻo e ʻikai ke u feleaʻaki mo hoku kaungāmeʻá, naʻe fiemaʻu ke u ako e founga ke maʻu ai e fakahā fakafoʻituituí mo fakafanongo ki he Laumālie Māʻoniʻoní. ʻI he taimi ní, ʻoku faingofua kiate au ke u lotu, he ʻoku ou fiefia ʻi he fefolofolai mo ʻeku Tamai Hēvaní.
Soao N., taʻu 14, Palana, Palāsila
Saiʻia ʻi he feimeʻatokoní, tā fakatātaá, mo e vaʻinga soká.