Liahona
ʻI he Toetuʻu ko ʻEní, Kiʻi Tuʻu ʻo Tokanga ki he Fisiʻi Ngoué
Liahona Fēpueli 2026


Mei he YA Fakauiké

ʻI he Toetuʻu ko ʻEní, Kiʻi Tuʻu ʻo Tokanga ki he Fisiʻi Ngoué

ʻI heʻetau fekumi kia Kalaisí, te tau fakatokangaʻi ʻe lava ke ʻiate kitautolu maʻu pē ʻa ʻEne melinó.

ko ha tangata ʻokú ne nanamu ki ha ngaahi matalaʻiʻakau lanu pingikī

Laʻitaá mei he Adobe Stock

Naʻe fakapapauʻi ʻe Sīsū Kalaisi ki Heʻene kau ākongá ʻi Hono ngaahi ʻaho fakaʻosi ʻi he moʻui fakamatelié, “ʻOku ou tuku ʻa e melinó kiate kimoutolu, ko ʻeku melinó ʻoku ou foaki kiate kimoutolu” (Sione 14:27).

ʻI he lolotonga ʻo e taimi Toetuʻú, ʻi he taimi ʻoku tau fakafiefiaʻi ai ʻEne ikunaʻi taupotu taha ʻa e angahalá mo e maté—ko ʻEne Toetuʻú—ʻoku mātuʻaki mālohi ʻaupito ʻa e talaʻofa ko ʻení. Ka neongo ʻoku ʻatā maʻu pē ʻa e melino ʻa e Fakamoʻuí kiate kitautolu, mahalo ʻe ʻi ai pē ha ngaahi taimi te tau fefaʻuhi ai ke ongoʻi ia.

Te tau lava fēfē leva ke maʻu maʻu pē ʻEne melinó, ʻamanaki leleí, mo e fiefiá ke ʻiate kitautolú?

Kuó u maʻu ia ʻi heʻeku fekumi fakamātoato kiate Iá.

Fekumi ki he Melinó ʻIa Kalaisi

Ko e founga ʻe taha ʻoku ou fekumi ai ki he melinó ʻia Kalaisí ko e faʻu ha maau. ʻOku ou manako ʻaupito ki he faʻu māú, ko ia ʻi he taʻu ʻe ua kuo ʻosí, kuó u muimui ai ki he ngaahi ngāue ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻeku faʻu ha foʻi maau ki he ʻaho takitaha ʻo e Uike Toputapú.

ʻI he ʻuluaki taʻú, naʻe ueʻi au ke u faʻu ha ngaahi maau ke fakahaaʻi ʻeku ʻofa mo e houngaʻia ki he Fakamoʻuí pea mo ako lahi ange ki Heʻene ngaahi ngāué. Naʻe ʻaonga ʻeni, ka naʻe ʻikai ko ha meʻa fakataautaha ia. Naʻe meimei ke u tohi ʻo hangē pē ʻoku ou fakamatalaʻi ʻEne ngaahi ngāué.

ʻI he taʻu hono hokó, naʻá ku faʻu ha ngaahi maau ke maʻu ha nonga ʻi he Fakamoʻuí pea koeʻuhí naʻá ku fie muimui ki he faleʻi ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí ke ʻai e Toetuʻú ke toe mahuʻinga ange ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe toe loloto ange ʻeku fehokotaki mo Kalaisí koeʻuhí he naʻá ku fekumi kiate Ia. Naʻá ku tohi mei he fakakaukau ʻa e niʻihi naʻa nau mātātonu ʻEne ngaahi ngāué mo e akonakí. Naʻe ongo moʻoni ia mo matuʻaki fakataautaha.

Naʻe ʻuhinga ʻeni ke tohi pe ʻe fēfē ʻa e moʻuí ki ha taha naʻe ʻikai haʻane meʻa ke foaki ka ko kinautolu pē. Pe ko ha taha kuo teʻeki ai ke ne tofanga ʻi ha fokoutua fakatuʻasino pe pōpula, ka naʻe lavea mo haʻisia fakalaumālie. Pe ko ha taha kuo teʻeki ke ne foaki moʻoni ha ʻofa pea naʻá ne ofo ʻi he fakahā ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga ʻofa maʻongoʻonga tahá.

ʻI heʻeku fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni kotoa mo ha meʻa lahi angé, naʻe tokoni lahi ia ke u houngaʻia mo loto-fakatōkilalo ange ʻi heʻeku ofo ʻi he moʻui fakaʻofoʻofa mo haohaoa ʻa e Fakamoʻuí.

Ko e Tokanga Taha ki he Ngaahi Fakaikiikí

ʻI heʻeku fakakaukau ki he ngaahi fakaikiiki ʻo e ngaahi ngāue ʻa e Fakamoʻuí, naʻá ku ʻiloʻi ai naʻá Ne fuʻu ofi ʻaupito kiate au. ʻOku ou ʻilo naʻe ʻikai ke u ʻi ai ke fanongo ki he ngaahi lea “Lasalosi, tuʻu mai” (Sione 11:43), pe ko ʻeku sio kiate Ia ʻoku tangí, ka ʻi heʻeku fakalaulauloto mo tohí, naʻá ku ongoʻi hangē naʻá ku ʻi he fonualoto ʻi tuʻa Pētaní.

ʻI ha ngaahi feituʻu ʻe niʻihi ʻi he māmaní, ʻoku tau fakaʻaongaʻi ai ʻa e lea “Tuʻu ʻo nanamu ʻi he ʻulu losé” ke fakamanatu ki he kakaí ke nau kiʻi māmālie hifo ʻi he taimi ʻoku nau loto-hohaʻa mo loto-mafasia aí ʻo vakavakai ki he ngaahi tafaʻaki ʻo e moʻuí ʻoku leleí. Kae fēfē kapau te tau kiʻi tuʻu ʻo “tokanga ki he fisiʻi ʻakaú” (Mātiu 6:28), ʻo hangē ko e akonaki ʻa Kalaisí? Fēfē kapau te tau taumuʻa ke fekumi ki he fiefia, fiemālie, mo e nonga ʻokú Ne foakí?

ʻOku ou tui ko e kií ko hono tuku hatau taimi ke tau tokanga ai ki he ngaahi fakaikiiki ʻo ʻEne ngaahi ngāué mo e folofola ʻofá. Fakakaukauloto ʻokú ke ʻi Selusalema he kuonga muʻá, ʻo tali e ngaahi akonaki ʻa Kalaisí. Hangē ko ʻení, feinga ke fakakaukauloto ʻokú ke ofi ki he kolosí ʻo fanongo ki he kole ʻa e Fakamoʻuí ki he Tamai Hēvaní ke fakamolemoleʻi ʻa kinautolu naʻa nau tutuki Iá (vakai, Luke 23:34). ʻE liliu fēfē nai koe ʻe he meʻa ko iá?

Pe ko ʻeni: Kuo toki talaʻofa atu ʻe he Fakamoʻuí te ke maʻu ʻa e melinó ʻo ʻikai tatau mo ha meʻa kuó ke ongoʻi (vakai, Sione 14:27). Ka naʻá ke pehē naʻe totonu ke ʻomi ʻe he Mīsaiá ʻa e melinó ʻaki hono fakatauʻatāinaʻi ʻa e kakai ʻIsilelí mei he kakai Lomá, pea kuo teʻeki ai ke Ne fai ia. Ko e hā leva ʻa e faʻahinga melino naʻá Ne akoʻí?

Pe ko ʻeni: Naʻá ke muimui ʻia Kalaisi ʻi ha ngaahi taʻu lahi. Ka naʻá Ne pekia. Naʻá ke ʻalu ke tokangaʻi Hono sinó peá ke toki ʻilo ai ko e ngeʻesi fonualotó pē. ʻOkú ke ongoʻi fēfē nai? (Vakai, Sione 20:1–13.)

Ko e hā leva ʻa e meʻa naʻá ku fai ke u maʻu ai ʻa e melinó ʻia Sīsū Kalaisí? Naʻá ku tokanga ki he fisiʻi ngoué ʻi he founga pē ʻaʻaku. Naʻá ku tuku ha taimi ke fekumi ai ki Heʻene ʻofá ʻi he ngaahi talanoa ʻo ʻEne moʻuí, pea naʻá ku maʻu ia. Ko e meʻa fakaofo tahá ko ʻEne ʻi ai ʻo tatalí, ʻo mafao mai Hono ongo toʻukupú.

Kapau te tau tokanga ki he fisiʻi ngoué, te tau ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke tau toki maʻu pē ʻa e melino ʻiate Iá ʻi he hili ʻa e faingataʻá. ʻE lava ke ʻatautolu maʻu pē ia.

ʻOfa ke ke maʻu ʻa e melino ʻia Kalaisí ʻi he Toetuʻu ko ʻení, ʻo hangē ko ia kuo hoko kiate aú.