Liahona
Ko e Hā ʻa e ʻUhinga ʻo e Ueʻi ko ʻEní?
Liahona Fēpueli 2026


“Ko e Hā ʻa e ʻUhinga ʻo e Ueʻi ko ʻEní?,” Liahona, Fēpueli 2026.

Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Ko e Hā ʻa e ʻUhinga ʻo e Ueʻi ko ʻEní?

Naʻe ueʻi au ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke u kaniseli ʻa e fononga fakaako ʻa e ako māʻolungá, ka naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi ʻa e ʻuhingá kae ʻoua kuo ʻosi ha ngaahi houa siʻi mei ai.

tā fakatātā ʻo ha kulupu ʻi ha tēpile ʻoku nau aʻusia ha mofuike

Tā fakatātā ʻa David Green

Naʻá ku akoʻi ʻa e paiolosií, saienisi ʻo e moʻuí, mo e ʻātí, kau ai mo ha kalasi tā fakatātā māʻolunga ʻa e ʻunivēsití, ʻi Konikooti, Kalefōnia, USA, ʻi he tuku ʻa e akó. Naʻá ku toe fakahoko foki mo ha ngaahi fononga fakaako mo ʻeku fānau akó ke mamata ʻi ha ngaahi koloa fakaʻaati ʻi he Matāfanga ʻi Seni Felenisisikou.

Naʻa mau palani ʻi ha taha ʻo e ngaahi ʻaahi fakaakó ke mau ō ki ha ngaahi tā-tongitongi polonise ʻa Lōtiní pea mo ha ngaahi ngāue fakaʻaati kehe ʻi Senifelenisisikou pea toki maʻu-meʻatokoni hoʻatā ʻi he Paʻake Golden Gate. Naʻe hanganaki fiefia atu ʻa e fānau akó ki he fonongá.

Naʻa mau palani ke mau ō ʻi he ʻaho 17 ʻo ʻOkatopa 1989, ka naʻá ku maʻu ha ongoʻi taʻefiemālie ʻi he pongipongi ko iá. Naʻá ku ongoʻi ʻoku ʻikai pē totonu ke mau ō ki Senifelenisisikou, ka naʻe ʻikai mahino kiate au hono ʻuhingá. Naʻe mālohi ʻa e ongo fakalaumālié pea pehē ai pē ʻi he pongipongí kakato. Naʻá ku feinga ke tukunoaʻi, mo lotu loto pē ke u ʻiloʻi pe ko haʻaku loto siʻi taʻe-ʻuhinga pē, pe ko haʻaku loto-hohaʻa ʻi heʻeku tokangaʻi ʻa e kau taʻu hongofulu tupú ʻi ha ʻātakai foʻoú.

Ka naʻe haʻu ha fakakaukau kiate au mei he folofolá naʻe ʻikai ke u lava ʻo tukunoaʻi:

“Te u fakahā kiate koe ʻi ho ʻatamaí pea ʻi ho lotó, ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní, ʻa ia ʻe hoko mai kiate koe pea ʻe nofo ʻi ho lotó.

“Ko ʻeni, vakai, ko ʻeni ʻa e laumālie ʻo e fakahaá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 8:2–3.

Naʻe fakapapauʻi mai ʻe he fakakaukau ko iá kuo pau ke u toloi ʻa e fonongá. ʻI heʻeku talaange ki heʻeku fānau akó he ʻikai ke mau oó, naʻe lava ke ongona ʻa e ngulungulú mo e hanú ʻi he kotoa ʻo e ʻapiakó. Naʻá ku kole fakamolemole ange ka naʻá ku ongoʻi pē ʻoku ʻikai totonu ke mau ō. Ka, te mau fakahoko angamaheni pē ʻa e kalasi ʻaati māʻolungá ʻi he tuku ʻa e akó. Naʻá ku palōmesi ange te mau fakahoko ʻa e fononga fakaakó ʻi ha taimi kehe.

Naʻe ʻikai ke nofo pē ʻa e kalasí ʻi loto ʻi he hoʻatā efiafi ko iá, ka naʻá ku pehē ke mau ō ki he paʻake ʻi he tafaʻaki ʻo e ʻapiakó, ʻoku fakafuofua ki ha ʻiate nai ʻe 150 mei he loki akó, ʻo tā fakatātā ai. Naʻá ku lolotonga hekeheka ʻi ha funga sea ʻi he veʻe tēpile simá ʻo fakahinohino ha ngaahi founga tā fakatātā ki he fānau akó, ʻi he taimi naʻá ku ongoʻi e ngaue ʻa e tēpilé.

Naʻá ku fakakaukau ʻi ha kiʻi taimi siʻi naʻe hanga ʻe ha taha ʻo e fānau akó ʻo ʻakahi ʻa e tēpilé, kae fakafokifā pē kuo ngalulu faikehe ʻa e ʻuluʻaku ia ʻi he paʻaké. Naʻe mofesifesi ʻa e ngaahi vaʻá. Naʻe ngatupetupe ʻa e kelekele ʻi he paʻaké ʻo hangē ha holoholoʻanga ʻoku tupeʻí. Naʻe fakaiku ʻa e ngatatá ʻo ʻuʻulu. Naʻe kamata ke tangi mo tangi lāulau ha niʻihi ʻo e fānau akó. Hili ha sekoni ʻe 20, kuo hoko mai ha longotai lahi.

Ko e taimi naʻe holo ai ʻa e longoaʻá mo e ngalulú, naʻa mau foki fakalongolongo mai leva ki he loki akó. Naʻe toe felekeu ange ʻa e loki ʻaati naʻe tomuʻa moveuveú. Naʻe mate ʻa e ʻuhila ki he ʻapiakó, pea fakapoʻuli mo e lokí. Naʻá ku fakamaau ha ngaahi meʻa mo talaange ki he fānau akó ke nau foki hangatonu ki ʻapi, peá u lokaʻi ʻa e lokí, peá u ʻalu.

ʻI heʻeku foki ki ʻapí, naʻe lipooti mai ʻi he letiō ʻo e kaá naʻe hoko ha mofuike ʻi he feituʻu Matāfangá naʻe feʻunga mo e 6.9 ʻi he meʻafua mofuiké. Naʻe lavelavea ha lauiafe pea siʻi pekia ha tokolahi. ʻI Senifelenisisikoú, naʻe vela ai ha ngaahi fale lahi pe holo. Naʻe tāpuni ʻa e ngaahi halá mo e ngaahi hala fakakavakavá. Naʻe ʻosi ha meimei uike ʻe taha pea toki lava ha kakai ʻe niʻihi ne maʻu tangī ʻi he koló, ʻo toki foki ki honau ʻapi. Naʻe lau-taʻu hono fakaleleiʻi ha ngaahi fale ʻe niʻihi naʻe maumau lahi, kau ai ʻa e musiume naʻá ku palani mo ʻeku kau akó ke ʻi ai ʻi he hoʻatā ko iá.

ʻOku ou houngaʻia ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻoku ʻofa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu pea ʻokú Ne tokangaekina mo taulama kiate kitautolu ʻo fakatatau mo Hono finangaló. ʻOku ou toe fakamālō foki he ʻoku tuʻunga ʻi he fanafana ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻa ʻEne fakatokanga mai ki he ngaahi faingataʻa fakatuʻasino mo fakalaumālié, ʻo kapau ʻoku tau maʻu ha telinga ke fanongo.

̄Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, “Te tau kei lava ʻo lotu ki he Tamai Hēvaní pea maʻu ha tataki mo ha fakahinohino, pea maʻu ha fakatokanga fekauʻaki mo e fakatuʻutāmakí mo e ngaahi meʻa te ne tohoakiʻi ʻetau tokangá, pea ke tau malava ʻa e ngaahi meʻa he ʻikai pē ke tau lava ʻo fai ʻiate kitautolú.” Kapau te tau maʻu moʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní mo ako ke ke fakafaikehekeheʻi mo mahino ʻEne ngaahi ueʻí, ʻe tataki kitautolu ʻi he meʻa siʻisiʻi pe lahi kotoa pē.

ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻoni ia.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “ko ha toko 63 naʻe siʻi pekiá, toko 3,757 naʻe lipooti naʻe lavealaveá mo ha toko 12,053 naʻe tukuhausiá. … Naʻe fakafuofua ki he $10 pilioná ʻa e uesia ʻi he ngaahi pisinisí, pea $6.8 piliona a e maumau fakahangatonú” (“The 1989 Loma Prieta Earthquake,” California Department of Conservation, conservation.ca.gov).

  2. Russell M. Nelson, “Fakahā maʻá e Siasí, Fakahā ki Heʻetau Moʻuí,” Liahona, Mē 2018, 94.