“Kau Tauhi Angatonú—Kau Ākonga ʻa Sīsū Kalaisi,” Liahona, Māʻasi 2026.
Houʻeiki Fafine ʻo e Fuakavá
Kau Tauhi Angatonú—Kau Ākonga ʻa Sīsū Kalaisi
ʻOku akoʻi ʻe ha tala-fakatātā ʻe tolu ʻa e fatongia tauhí mo fakafōtunga e founga ke fakaloloto ai hotau tuʻunga fakaākonga ʻia Sīsū Kalaisí.
Kau Tāupoʻou ʻe Toko Hongofulú, tā fakatātaaʻi ʻe Jorge Cocco
Ko hono tuku ko ia ke ulo atu e maama ʻa Sīsū Kalaisí ʻi hotau tuʻunga fakaākongá ko e tuʻunga taupotu taha ia ʻo ha ivi fakafoʻou—ko ha ivi mei ha maʻuʻanga ivi ʻoku toutou fakafoʻou maʻu pē. ʻI heʻetau ʻomi ko ia e fakanonga mo e maama ʻa Kalaisí ki he niʻihi kehé, ʻoku tau maʻu ai hotau fakanongá ʻiate Ia.
Ko ia, hoko ko ha tokotaha faʻa fakalelei ʻi homou ʻapí mo e koló pea ʻi hoʻo feohi ʻi he ʻinitanetí. Faitokonia ʻa e faingataʻaʻia ʻi homou feituʻú.
Ko e taumuʻa ʻa Sētané ke fakakouna kitautolu ki ha ngāue. ʻI hono fehangahangaí, ʻoku ʻomi ʻe he palani ʻa e Tamaí ki he fiefiá ʻa e faingamālie ke tau ngāue, ke tau fili ʻiate kitautolu pē ki he leleí, melinó mo e ʻamanaki leleí.
Te tau lava ʻo fakafepakiʻi ʻa e fakamatala loí ʻaki haʻatau vahevahe ha fakamatala ʻoku langaki moʻui, fakatuʻamelie, mo totonu, ʻaki haʻatau hoko ko ha kau taukapo ʻo e moʻoní kae ʻikai ko ha kau laukonga pē ʻo e fakamatalá. Te tau lava ‘o tali ʻa e koví ʻaki hano fakafonu ʻa e māmaní ʻaki ʻa e maama ʻo e ongoongo fakafiefia ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.
Kuo ʻosi talaki ʻe hotau palōfita ʻofeina ko Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, ko e talí maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi: “Ko e hā pē haʻamou ngaahi fehuʻi pe palopalema, ʻoku maʻu maʻu pē ʻa e talí ʻi he moʻui mo e ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí.”
Kuo ʻosi fakaafeʻi kitautolu ʻe Palesiteni Nalesoni ke tau ʻai hotau tuʻunga fakaākonga kiate Iá ko e “mahuʻinga taha” kiate kitautolú. ʻOku tau fakaloloto hotau tuʻunga fakaākongá ʻi he taimi ʻoku tau ako ai meia Sīsū Kalaisi pea fekauʻaki mo Iá. Ko ia, tau vakavakaiʻi muʻa e ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí.
Ko e Kau Tāupoʻou ʻe Toko Hongofulú
ʻOku ʻi he Mātiu 25 ha tala fakatātā ʻe tolu. ʻUluakí, ko e tala fakatātā ʻo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú (vakai, veesi 1–13). Naʻe poto ʻa e toko nima pea vale ʻa e toko nima. Naʻe ʻi he feituʻu totonu ʻa e toko hongofulú kotoa, ʻo tatali ki he ʻeiki taʻané, pea naʻe haʻu ʻa e taha takitaha mo ʻene maama.
ʻI he taimi naʻe aʻu taʻe-ʻamanekina mai ai ʻa e ʻeiki taʻané—ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e Fakamoʻuí—ʻi he tuʻuapoó, naʻe ʻikai maʻu ʻe ha toko nima ʻo e kau tāupoʻoú ha lolo feʻunga ki heʻenau ʻū māmá. Mahalo ne nau fakakaukau naʻe ʻikai fiemaʻu ke ʻi ai ha lolo lahi. Pe naʻe ʻikai ke nau hoko ko ha kau tauhi fakapotopoto ʻo e lolo naʻa nau maʻú. Mahalo naʻa nau hanganoa, ʻo ʻikai ke nau tokateu feʻunga ke tauhi ʻenau māmá ke ulo maʻu pē.
ʻI heʻene peheé, ko e tali ki heʻenau kole ke hū atu ki he kātoanga kai ʻo e taʻané, naʻe tali ange ʻe he ʻeiki taʻané, “ʻOku ʻikai te u ʻiloa ʻa kimoutolu”. Ko hono ʻai ʻe tahá, ʻoku fokotuʻu mai ʻe he meʻá ni, naʻe fakafou ʻi he mateuteu mo e tauhi fakapotopoto ʻa e kau tāupoʻou poto ʻe toko nimá, ʻa ʻenau ʻiloʻi moʻoni Iá.
ʻE lava ke lau ʻa e lolo mahuʻingá ko ʻenau ului fakafoʻituituí. Naʻe lava ai ʻa e kau tāupoʻou potó ke tutu ʻenau ngaahi māmá mo hū ki he kātoanga taʻane mo e ʻeiki taʻané. Naʻe ʻikai lava ke vahevahe ʻa e loló mo honau ngaahi kaungāmeʻá koeʻuhí he ko e ului fakatāutahá—ʻoku fakataautaha ia. Te tau lava pea ʻoku totonu ke tau hiki ke māʻolunga e ulo ʻo ʻetau māmá ke fakatupulaki mo fakaivia mo taʻalo ki he niʻihi kehé ke nau omi kia Sīsū Kalaisi, ka ko kitautolu takitaha ʻoku tau takitaha moʻona pē ʻa e fatongia tauhi ʻo ʻene uluí.
Hangē ko hono fakahā ʻe he Fakamoʻuí, “Ke [mou] tui faivelenga, ʻo lotu maʻu ai pē, pea teuteuʻi mo tutu [hoʻomou] māmá, pea ke ʻiate [kimoutolu] ʻa e lolo, koeʻuhí ke [mou] mateuteu ʻi he hāʻele mai ʻa e Tangata Taʻané” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 33:17; tānaki atu hono fakamamafaʻí).
Ko e Ngaahi Talēnití
Ko e tala fakatātā hono ua ʻi he Mātiu 25 ʻoku fekauʻaki ia mo e ngaahi talēnití (vakai, veesi 14–30). ʻI he talanoa ko iá, naʻe hanga ʻe he ʻeikí, ʻi heʻene teu fononga mamaʻó, ʻo ʻoange ki ha toko tolu ʻo ʻene kau tamaioʻeikí ha ngaahi talēniti. Naʻe fakafofongaʻi ʻe he “talēnití” ʻa e paʻangá. Te tau lava foki ʻo pehē ko ha ngaahi meʻafoaki kinautolu, ngaahi tuʻunga malava, mo ha ngaahi tāpuaki mei heʻetau Tamai Hēvaní. Naʻe foaki ʻe he ʻeikí ki ha tamaioʻeiki ʻe taha ha talēniti ʻe nima, ki ha taha ha talēniti ʻe ua, pea ki he fika tolú ha talēniti ʻe taha. Pea naʻe kamata leva ʻe he ʻeikí ʻene fonongá.
ʻI he taimi naʻá ne foki mai aí, naʻá ne ʻiloʻi ko e ongo tamaioʻeiki ko ia naʻá ne foaki ki ai ʻa e talēniti ʻe nimá mo e talēniti ʻe uá, naʻá na hoko ko ha ongo tauhi faivelenga mo ʻaonga pea kuó na ngāue lelei ʻaki ʻa e ngaahi talēnití, ʻo liunga ua honau mahuʻingá. Pea ʻi heʻena ngāue faivelenga ʻi he kiʻi meʻa siʻí, naʻe foaki ange ʻe he ʻeikí ha meʻa lahi ange mo pehē, “Mālō, ko e tamaioʻeiki lelei mo angatonu: kuó [mo] faitotonu ʻi he meʻa siʻi, te u fakanofo [kimoua] ke [mo] pule ki he meʻa lahi: hū [kimoua] ki he fiefiaʻanga ʻo [hoʻomo] ʻeikí” (veesi 21).
ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e tamaioʻeiki naʻe taha pē ʻene talēnití naʻá ne tanu ia—mahalo koeʻuhí he naʻá ne hanganoa mo fakatoloi meʻa. Pe mahalo naʻe loto-foʻi ʻi heʻene ʻiloʻi e founga ke kamata aí pe manavasiʻi naʻa ʻikai ke ne lava. Mahalo naʻá ne fakafehoanaki ia ki he ongo tamaioʻeiki ko ʻeé, pea taʻofi ai ia ʻe heʻene veiveiuá mei haʻane toe feinga. Naʻe ʻikai mateuteu ia ki he foki mai ʻa e ʻeikí, naʻe ʻikai ke ne maʻu ʻa e fiefia ʻo e tauhi faivelengá pea mole ai ʻene talēnití.
Ko e tala-fakatātā ʻo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú mo e tala-fakatātā ʻo e ngaahi talēnití ʻokú na faitatau. ʻOkú na fakatou fakamamafaʻi ʻoku ʻi ai hotau fatongia fakataautaha ki hotau fakauluí pea kuo pau ke tau mateuteu ke maʻu e meʻaʻofa ʻa e ʻEikí ki he hakeakiʻí—pea ʻoku ʻi ai hotau fatongia tauhi pea ʻoku tau haʻisia fakataautaha ki he ngaahi talēniti mo e ngaahi meʻafoaki kuo foaki mai kiate kitautolú.
Ko e Fanga Sipi ʻa e Tauhisipi Leleí
Fakaʻosí, ʻoku fai ʻe he Mātiu 25 ʻa e talanoa ʻo kinautolu ʻoku nau “loto-falala ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá,” ʻa ē naʻe fakamatalaʻi ko e fanga sipi ʻa e Tauhisipi Leleí, ʻoku nau ʻi Hono nima toʻomataʻú, ʻo fiefia ʻi he kātoanga taʻané fakataha mo Ia, mo monūʻia ke hoko ko e kau pule ki ha ngaahi meʻa lahí (vakai, veesi 31–40). ʻE folofola ʻa e ʻEikí kiate kinautolu:
“Naʻá ku fiekaia, pea naʻa mou foaki ʻa e meʻakai kiate au: naʻá ku fieinua, pea naʻa mou foaki ʻa e inu kiate au: ko e muli au, pea naʻa mou fakaafeʻi au:
“Telefua, pea naʻa mou fakakofuʻi au: naʻá ku mahaki, pea naʻa mou ʻaʻahi mai kiate au: naʻá ku ʻi he fale fakapōpulá, pea naʻa mou haʻu kiate au” (Mātiu 25:35–36).
ʻI heʻetau hoko ko ʻEne kau ākongá, ʻoku tau tokateu ai ki Heʻene Hāʻele ʻAnga Ua Maí pea ʻoku tau fakahoko faivelenga mo lelei ai hotau fatongia tauhi ki he ngaahi meʻa kuo tāpuekina ʻaki kitautolú. ʻOku hanga ʻe he tauhi manavaʻofá, ʻofa faka-Kalaisí, angamaʻá mo e faivelengá ʻo fakafeʻungaʻi kitautolu ʻo ikai ngata pē ʻi he nofo mo Ia ʻamuí ka ke maʻu foki ha loto-falala ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá he taimí ni. Hangē ko hono akoʻi ʻe Molomoná, ko kinautolu ʻoku fonu ʻi he ʻofa faka-Kalaisí—ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí—“ʻe lelei ia kiate [kinautolu]” ʻi he ʻaho fakaʻosí. Te nau hangē ko e Fakamoʻuí, ʻo mamata kiate Ia ʻi Hono anga totonú, pea fakafonu ʻaki ʻa e ʻamanaki lelei mo fakahaohaoaʻi ʻo hangē pē ko ʻEne haohaoá. (Vakai, Molonai 7:47–48). Kuo ʻosi fakahā ʻe Palesiteni Nalesoni, “ʻOku fakaava ʻe he manavaʻofá mo e angamaʻá ʻa e founga ki hono maʻu ʻo e loto-falalá ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá!”
Tauhisipí—Tatau Hono IV, tā fakatātaaʻi ʻe Jorge Cocco
ʻOku tokangaʻi ʻe he kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ʻa e niʻihi ʻoku faingataʻaʻiá.
ʻOku akoʻi ʻe he ngaahi talanoa fakatātā kotoa ʻe tolu ko ʻení hotau fatongia tauhi ki hotau uluí; ʻa e ngaahi meʻafoaki, ngaahi talēniti, mo e ngaahi koloa kuo tāpuekina ʻaki kitautolú; pea mo hotau kaungāʻapi ʻoku fiekaia, hopoate, loto-mamahi, mo ongosiá.
ʻOku nau akoʻi ʻa e founga ʻoku totonu ke teuteu ai ʻa e kau ākonga ʻa Kalaisí ki he ngaahi taimi fakatuʻutāmaki ʻe hoko kimuʻa ʻi he Hāʻele ʻAnga Ua Mai ʻa e Fakamoʻuí. Ko e kuongá ʻeni ʻoku tau moʻui aí! Kuo pau ke tau tauhi ʻa e ngaahi maama ʻo ʻetau uluí ke ulo ngingila, tuku ke ulo atu ʻetau māmá, ʻo fakaʻaongaʻi mo fakatupulaki hotau ngaahi talēnití, pea mo tokangaekina ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá. Ko hono maʻu ʻeni ʻo e manavaʻofá, ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí