2025
Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá: Ko e Malava ke Liliu Ke Feʻunga mo Tauʻatāina ʻi ha Māmani Taʻepaú
ʻAokosi 2025


“Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá: Ko e Lava ke Liliu Ke Feʻunga mo Tauʻatāina ʻi ha Māmani Taʻepau,” Liahona, ʻAokosi 2025.

Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá:

Ko e Lava ke Liliu Ke Feʻunga mo Tauʻatāina ʻi ha Māmani Taʻepaú

ʻE lava ke tokoni ʻa e ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kita ʻa e Siasí, ki he moʻui ʻa e taha kotoa, neongo pe ko e hā ʻa e taʻu motuʻá pe tūkungá.

Seefi Liputa

Naʻe fakakaukau ʻa Seefi Liputa ʻo e Siteiki Pasiki Filipainí kuo mateuteu ke maʻu vāhenga mālōlō. Hili ʻene ngāue ʻo aʻu ki hono taʻu 60 tupú, kuó ne maʻu ha paʻanga hū mai feʻunga ke tauhi ia mo hono uaifí ʻo ʻikai ha toe tokoni fakapuleʻanga.

Hili iá naʻe pā-kālava siʻono uaifí. Naʻe fokotuʻuna ʻa e ngaahi tohi moʻua fakafaitoʻó, pea holoki ʻe he totongi mamafa ʻo e koloá siʻena kiʻi paʻanga hū maí. ʻI heʻena tōnounou fakapaʻangá, naʻe toʻo leva ʻe Brother Liputa ʻa e kalasi “Ko Hono Kamata mo Hono Fakatupulaki ʻEku Pisinisí ke Moʻui Fakafalala pē Kiate Aú,” ʻa e Siasí Hili ha ngaahi ʻahiʻahi mo ha ngaahi fehalaaki, kuó ne ngaohi ha kemikale fufulu naʻe lava ke fakaʻaongaʻi ʻi he ngaahi ʻapí mo e ngaahi feituʻu ngāueʻangá.

Naʻe pehē ʻe Brother Liputa, “Naʻe ʻaonga ʻa e kalasi akó mo e ngaahi fakataha fakamāhiná ʻi hono kamataʻí. Naʻe pau ke u fai ha meʻa ke tokonaki maʻa hoku fāmilí, ko ia ne u tokanga. Hili ha ola lelei e pisinisí he kamataʻangá, ne u hoko leva ko ha taki fakakulupu ki he toengá. ʻOku ʻikai ha meʻa ia ʻe tatau mo haʻate maʻu ha taukei ʻi ha faʻahinga pisinisi foʻou. ʻOku tau ako ʻi heʻetau fai iá, kae ʻikai ʻi he ʻalu pē ki ha kalasí.”

ʻOku fakataumuʻa ʻa e ngaahi kalasi moʻui fakafalala pē kiate kita ʻa e Siasí ke fakaʻaongaʻi ʻi ha founga ʻoku lava ʻo fakahoko. ʻOku nau ʻai ke lava ʻa kinautolu ʻoku kaú ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e akó, ngāue mālohí, pea mo e tui mo falala ki he ʻEikí.

Seli Mātini

“Naʻe Feʻunga Nai ʻEku Foakí?

ʻI he Siteiki Pelano Tekisisí, ʻoku laka hake ʻi ha kāingalotu ʻe toko 900 kuo nau ʻosi kau ʻi he ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻi he ngaahi taʻu kimui ní. ʻOku ōmai ha niʻihi ko ha kau ako ke ʻilo ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoní mo ha ngaahi fakakaukau foʻou. ʻOku ōmai ha niʻihi ko ha “kau poupou” ke fai fakahinohino, fai ha ngaahi fokotuʻu, pe poupou ki he niʻihi kehé.

Naʻe kau ʻa Seli Mātini, ko ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteiki ʻo e siteiki Palanó, ki ha kulupu moʻui fakafalala pē kiate kita ʻi he meʻa fakapaʻanga fakatāutahá koeʻuhí ke maheni mo e founga ngāué mo e naunau ki he kalasí. ʻI heʻene hoko ko ha ʻōfisa fakapaʻanga mālōlō ʻo ha kautaha lahí, naʻe ʻikai fakakaukau ia ʻe ʻi ai ha meʻa lahi te ne ako fekauʻaki mo e meʻa fakapaʻangá.

Naʻá ne pehē, “Naʻá ku fakatokangaʻi ha ngaahi faingamālie ke tokoni ki ha niʻihi naʻa nau kau, ke nau mavahe mei he moʻuá pe kamata fakahū fakafoʻituitui ha paʻanga mo ha ngaahi palani fakahū paʻanga ʻe feʻunga mo honau ngaahi tūkunga makehé. Naʻe mātuʻaki fakafiemālie.” Pea naʻá ne fiefia ʻi he fie feohi mei he kulupú. Fāifai peá ne maʻu ha ʻilo fakafoʻituitui.

Naʻe pehē ʻe Brother Mātini, “Naʻá ku totongi maʻu pē ʻeku vahehongofulú mo ha foaki ʻaukai ʻoku lahi, ka ʻi heʻeku kau ʻi he kulupu ko ʻení, naʻá ku maʻu ha ongoʻi taʻe-manonga naʻe teʻeki ai feʻunga ʻeku meʻa naʻe faí. Naʻe feʻunga nai ʻeku foakí? Naʻe feʻunga nai ʻeku fakatapuí?”

Neongo ʻene tokoni fakafoʻituituí mo e ngaahi foaki ki he Siasí, naʻe kei ongo maʻu pē ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení. Lolotonga haʻane ʻaʻahi ki ʻInitia, naʻe feʻiloaki ai mo ha niʻihi fakafoʻituitui mo ha ngaahi kautaha lahi naʻa nau kau ʻi ha ngaahi ngāue tokoni ʻofa fakaetangata kehekehe. Hangē ko ia kuo lea ʻaki ʻe Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi, ko e Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, “ʻOku tukupā ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ke tokoni kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá, pea ʻoku toe tukupā foki ke fengāueʻaki fakataha mo e niʻihi kehé ʻi he ngāue ko iá.” ʻI heʻene manatuʻi iá, naʻe kamata leva ʻa Brother Mātini ke ne kumi ha ngaahi faingamālie kehe ke tokoni ai mo ngāue fakataha mo ha niʻihi fakafoʻituitui ʻoku nau fakakaukau tatau. Naʻe ʻikai ke mateuteu ia ki he meʻa naʻe hoko maí.

Naʻe pehē ʻe Brother Mātini, “Naʻe ʻi ai haʻaku fanga kiʻi silini maka mahuʻinga naʻe tānaki. ʻI heʻeku lotu ʻi ʻInitia fekauʻaki mo e founga mo e tafaʻaki te u ala tokoni ai ki he ngāue ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé, naʻe haʻu kiate au ha ueʻi ʻoku toe fiemaʻu ke u fakakaukauʻi ʻa e maʻuʻanga ʻo e ngaahi foaki ʻe ala fakahokó—ʻo ʻikai mei heʻeku ʻakauni kuo fakahuú ka mei heʻeku paʻanga maka naʻe tānakí. Naʻá ku fakatokangaʻi ʻi he taimi ko iá: ko e momeniti ʻeni ʻo hoku fakatapuí. Ko e hā hono lahi ʻo e mahuʻinga kiate au ʻa e paʻanga maka ko ia kuo tānakí?”

Naʻe fāifai pea fakatau atu ʻe Misa Mātini ʻene paʻanga maka naʻe tānakí pea fakaʻaongaʻi ʻa e paʻanga mei aí ke fakapaʻanga ha ngaahi ngāue tokoni-ʻofa fakaetangata ʻi tuʻa-puleʻanga pea mo ha ngaahi sikolasipi fakalotofonua he ʻunivēsití. Naʻá ne fakamatala ʻo pehē, “Kapau naʻe ʻikai ke u kau ʻi he kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá, naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau au ki ha founga te u lava ai ʻo hiki hake ʻa e niʻihi kehé ʻi hoku taimí pea pehē ki heʻeku koloa ʻoku ou maʻú.” “Ko ha tokotaha lelei ange ʻi heʻeku fai iá.”

“Ko Ho Tufakangá ke ʻOfa mo Tokoni”

ʻI he Siteiki Seni Siosi ʻIutā Teleʻa Lanumatá (St. George Utah Green Valley), naʻe kamata kau ai ʻa Tuloi mo Sū ʻOloseni ki ha kulupu moʻui fakafalala pē kiate kita ʻi he longomoʻui fakaelotó, mo ʻamanaki te na tokoniʻi ha niʻihi kehe. Naʻe kole ʻe heʻenau pīsopé ki he kau mēmipa ʻo e fakataha alēlea fakauōtí ke nau kau ʻi ha kulupu koeʻuhí ke nau lava ʻo vahevahe ʻa e meʻa ne nau akó mo e niʻihi kehé.

Naʻe fefaʻuhi ʻa e fāmili ʻOlosení mo ha faingataʻa ne tuifio ʻi he fāmilí mo e fānau lalahí. ʻOku fakamatala ʻa Sisitā ʻOloseni ʻo pehē, “ʻOku ʻi ai ha mēmipa ʻo e fāmilí naʻá ne foua ha ngaahi taimi faingataʻa. Naʻa ku loto-mamahi ʻi he ʻikai ke u lava ʻo tokoni lahi angé.” Naʻe tokoni ʻa e ngaahi talanoa fekauʻaki mo e “ngaahi vavalo” mo e “ngaahi moʻoniʻi meʻa” mei he tohi ngāué ke kehe e vakai ʻa e kau ʻOlosení ki honau tūkunga fakafāmilí.

Pea naʻe fakamatala ʻe he mēmipa ʻe taha ʻo e kulupú ʻa e lahi ʻo ʻene ongoʻi halaia mo mole ʻene ʻamanakí ʻi he taimi naʻe taonakita ai hono tuongaʻané. Naʻe fakatokangaʻi ʻe Sisitā ʻOloseni ko e niʻihi kehé ʻoku ʻi ai mo haʻanau ngaahi mafasia fakaeloto naʻe halaʻatā haʻane ʻilo ki ai pea naʻe fiemaʻu ha tokoni ki ai ʻi ha founga makehe.

Mahalo he ʻikai ke ne ala toʻo ʻenau kavengá, ka ʻe lava ʻe he Fakamoʻuí. ʻOku fakamamafaʻi ʻe he tohi-ngāué, “Ko ho tufakangá ke ʻofa mo tokoni ki he kakaí, pea ko e Fakamoʻuí te ne fai ʻa e fai-fakamoʻuí.” ʻOku pehē ʻe Sisitā ʻOloseni, “ʻI heʻemau tuku ʻemau kavengá kiate Iá, naʻa mau vakai ʻaki ha ngaahi mata foʻou, ongona ʻa e ngaahi pōpoaki motuʻá ʻi ha ngaahi founga foʻou, pea mo maʻu ha mahino foʻou ki he ongoongoleleí mo Hono mālohi faifakamoʻuí.”

Naʻe tokoni lahi kātoa ʻa e ngaahi fealēleaʻaki fakakulupú, ngaahi sīpinga ʻi he tohi ngāué, mo e manavaʻofa fakatāutahá ke fakaleleiʻi ai foki mo honau tūkungá. ʻOku kei maʻu pē ʻe Sisitā ʻOloseni ha ngaahi momeniti loto-hohaʻa pea mo fai ha ngaahi lotu loto-fakamātoato lahi. Ko e meʻa mahuʻingá, kuo kehe he taimí ni ʻene vakai ki hono tufakanga—ke ʻofa mo tokoni—kae ʻikai ko e fakaleleiʻi pē mo solova e ngaahi palopalema ʻa e niʻihi kehé.

ʻOku fakatahaʻi ʻe he ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻa e ngaahi taukei ʻoku ala fakahokó mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni fakalaumālié ke tokoniʻi ʻa e kau mēmipá ke nau tokoniʻi pē kinautolu. ʻOku nau ʻomai ha faʻunga ke mahino ai ʻa e ngaahi palopalema fakafoʻituitui mo fakafāmilí. ʻOku nau tanumaki ha ongoʻi ʻoku nau kau, fakahoko ha tokoni mo fakaivia, pea mo ʻomi ha feituʻu malu ke fevahevaheʻaki ai ʻe he kau mēmipá ʻenau ngaahi aʻusiá mo feakoʻaki, ʻo falala ki he Fakalelei taʻe-fakangatangata ʻa Kalaisí. Pea ko e taimi ʻoku tau falala ai ki he Fakamoʻuí, ʻoku tau maʻu ʻa e palōmesi ko ʻení meia Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni: “ʻO [ka mou] fakatomala moʻoni mo kolea ʻEne tokoní, te [mou] lava ʻo ikuʻi e māmani fakatuʻutāmakí ni.”

ʻOku nofo ʻa e tokotaha ʻoku ʻaʻana ʻa e fakamatalá ʻi ʻIutā, USA.