Fakaʻilekitulōnika Pē
Ngaahi Tāpuaki ʻi he Toe Vakaiʻí—Ko e Founga Ne Hoko ai e ʻApenitikí ko e Mana Hoku Fāmilí
ʻI heʻetau fakakaukau ki he ngaahi aʻusia ʻo e kuohilí, mahalo te tau fakatokangaʻi ko e meʻa naʻe hangē ha faingataʻá ko ha ʻaloʻofa ongongofua ia.
ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, naʻe pā e ʻapenitiki ʻeku tangataʻeikí, ʻa ia ko ha ʻaloʻofa ongongofua.
Ko e tokolahi taha ʻo e kakaí he ʻikai ke nau pehē ko hono maʻu ko ia ʻo e ʻapenitikí mo e tafa fakavavevavé ko ha mana ia, ka naʻe hoko ia ko ha mana ki heʻeku tamaí.
ʻI he taimi naʻe toʻo ai ʻe he toketaá e ʻapenitiki ʻeku tangataʻeikí, naʻá ne ʻilo ai ʻoku kanisā.
Ko e meʻa mālié, hili ha ngaahi sivi, naʻe ʻilo ʻe he kau toketaá ʻoku teʻeki mafola ʻa e kanisaá. ʻI hono toʻo ʻene ʻapenitikí, naʻe mole ai mo e kanisaá.
ʻI heʻemau maʻu ha taimi ke fakakaukau ai ki he tūkunga ko ʻení, naʻe ongoʻi houngaʻia hoku fāmilí ʻi he pā e ʻapenitki ʻeku tangataʻeikí.
Naʻe ʻikai ke fakatokangaʻi ʻa e kanisaá ʻi heʻene ʻapenitikí, pea ka ne ʻikai ke fai ha tafa fakavavevave, mahalo naʻe ʻikai mei fakatokangaʻi ia kae ʻoua kuo fuʻu tōmui.
Mahalo ʻe fakakaukau ha kakai ʻe niʻihi ko ha monū tupukoso pē ʻa e talanoa ʻo ʻeku tangataʻeikí, ka ʻoku ou ʻiloʻi mo hoku fāmilí ko ha mana ia mei he ʻOtuá.
Naʻe pehē ʻe ʻEletā Lōnolo A. Lasipeni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “Ko hono moʻoní, ko e meʻa ko ia ʻoku ngali naʻe hoko fakatuʻupakeé, ʻoku ʻafioʻi ia ʻe ha Tamai Hēvani ʻofa, he ʻokú Ne lava ʻo lau e louʻulu he foʻi ʻulu kotoa pē.”
Mahalo he ʻikai ke tau fakatokangaʻi e kau ʻa e ʻOtuá ʻi heʻetau moʻuí kae ʻoua kuo tau fakakaukau ki he ngaahi aʻusia ʻo e kuohilí. ʻI he momeniti ko iá, naʻe ʻikai fakakaukau hoku fāmilí ko ha tāpuaki ʻa e ʻapenitikí. Naʻe ʻikai ke mau fakatokangaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e tafa fakavavevave ʻo ʻeku tangataʻeikí kae ʻoua kuo maʻu ʻe he toketaá ʻa e kanisaá.
Ko ha sīpinga angamaheni ʻa e ʻikai mahino e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi he kamataʻangá. Naʻe muimui ʻa Nīfai ki he fekau ʻa e ʻOtuá ke hiki ha lekooti tatau ʻe uá, ka naʻe ʻikai te ne ʻilo hono ʻuhingá (vakai, 1 Nīfai 9:2–6). Naʻe fakakau kimui ange ʻe Molomona ʻa e ongo seti lekooti ʻa Nīfaí taʻe te ne ʻiloʻi hono ʻuhingá (vakai, Ngaahi Lea ʻa Molomona 1:6–7).
Hili ha taʻu ʻe tahaafe tupu mei hono hiki mo fakatahatahaʻi ʻe Nīfai mo Molomona ʻena ngaahi lekōtí ʻi he ʻū lauʻi peleti ukameá, naʻe mole ha peesi ʻe 116 ʻo hono liliu ʻe Siosefa Sāmita e ngaahi lekooti ko iá. Meʻamālié, naʻe kei lava pē ke fakakau ʻe Siosefa Sāmita ha lekooti ʻo e kakai ʻo Nīfaí ʻi he Tohi ʻa Molomoná koeʻuhí naʻe muimui ha ongo palōfita ʻo e kuonga muʻá ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá taʻe te na ʻiloʻi hono ʻuhingá.
Naʻe kamataʻi ʻe Palesiteni Henelī B. ʻAealingi, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, ha tohinoa ke tokoniʻi ia ke ne fakatokangaʻi ʻa e toʻukupu ʻo e ʻEikí ʻi heʻene moʻuí. ʻI he fakaʻosinga ʻo e ʻaho takitaha, te ne fehuʻi kiate ia pē, “Kuó u mamata nai ki he mafao mai e toʻukupu ʻo e ʻOtuá kiate kimaua pe ko ʻema fānaú pe fāmilí he ʻahó ni?” ʻI heʻene fai ʻení, naʻe fakamanatu ange ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní kiate ia ʻa e ngaahi taimi kuo tāpuekina ai ia ʻe he ʻOtuá ʻi he ʻahó kotoa.
Ko e hā ha ngaahi ʻaloʻofa ongongofua kuo ʻikai fakatokangaʻi ʻi hoʻo moʻuí? ʻE tokoniʻi fēfē koe ʻe hoʻo fakakaukau ki he kuohilí ke ke “manatu maʻu ai pē, ki he māfimafi ʻo e ʻOtuá” (Mōsaia 4:11)? ʻI heʻeku tuku ha taimi ke vakai ki mui mo fekumi ki he toʻukupu ʻo e ʻOtuá ʻi heʻeku moʻuí, kuó u maʻu ai ha fakamoʻoni ʻoku mahulu hake e ʻafio mai ʻa e Tamai Hēvaní kiate kitautolú ʻi he meʻa ʻoku tau vakai ki aí pea ʻokú Ne maʻu ha palani haohaoa maʻatautolu takitaha (vakai, 2 Nīfai 2:24).