Nō te Pūai o te Feiā ’Āpī
E maita’i te mau mea ato’a ’ia ti’aturi ’oe i te Atua
Nō te pūai o te feiā ’āpī, Tēnuare 2026


E maita’i te mau mea ato’a ’ia ti’aturi ’oe i te Atua

’Ia ti’aturi ana’e ’oe i te Metua i te ao ra, e nehenehe ’oe e fa’aruru i te mau mea ato’a i mua ia ’oe.

feiā ’āpī tamāhine

Hōho’a nā Giovana Flavia de Almeida Campos

E melo vau nō Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei mai te va’ura’a o tō’u matahiti. Tau ’āva’e i muri mai i tō’u bāpetizora’a, ’ua fa’aātea mātou ’e tō’u ’utuāfare i te ’Ēkālesia.

E rave rahi matahiti i muri mai, i tō mātou fa’aotira’a e ho’i fa’ahou mai, ’ua tupu te ma’i pe’e COVID-19, ’e ’ua ha’amata te mau purera’a a te ’Ēkālesia i te fa’atupuhia i roto i te mau ’utuāfare. ’Ua pāinu fa’ahou vau, ’ua ’ite au i tō’u ātea-fa’ahou-ra’a, ’a fa’aruru ai e rave rahi tāmatara’a nā ni’a i te ’ē’a.

Te mau tāfifira’a ’e te mau fē’a’ara’a

I taua mau taime ra, ’ua ha’amata vau i te fē’a’a i te parau mau o te ’evanelia, i tō’u ’itera’a pāpū ’e ’o vai Iesu Mesia. I te hō’ē taime, ’ua uiui roa vau e mea mau ānei ’oia ’e ’ua ha’amata vau i te mana’o ’aita vau e ti’aturi nei i te Atua. E mea ’eta’eta ’e te to’eto’e tō’u ’ā’au mai te hō’ē ’ōfa’i pape pa’ari.

’Ua riro te reira tau o tō’u orara’a ’ei mea fifi rahi roa ’e te ’ātitirau. Tē mana’o nei au, nō te mea e fa’aea tātou i te ti’aturi ia Iesu Mesia ’e i tōna mana, tē ’ere ra tō tātou orara’a i te māramarama ’e i reira e riro mai ai ’ei orara’a veve.

’Ua taui te ha’api’ira’a ’evanelia séminaire iā’u

I te hope’a, ’ua fa’aitoito tō’u metua tāne iā’u ’ia ha’amata i te haere fa’ahou i te purera’a. ’Ua nā reira vau noa atu tē vai noa ra tō’u tapitapi, ’e tē uiui noa ra vau e rave rahi uira’a.

I te hō’ē mahana i te fare purera’a, ’ua ’ite atu vau i te hō’ē parau pia nō te séminaire. ’Ua ’ama te tahi ’ana’anatae i roto iā’u. ’Ua fārerei atu vau i tō’u ’episekōpo nō te ui atu iāna nō ni’a i te reira. ’Oi’oi roa ’oia i te fa’aō iā’u i roto i te pupu ’āparaura’a natirara o te séminaire, ’e ’ua parau mai e ha’amata te reira i te hora 5:30 i te po’ipo’i.

tamāhine taure’are’a e tai’o ra i te pāpa’ira’a mo’a i roto i te séminaire
taure’are’a tamāhine e tai’o ra i te pāpa’ira’a mo’a

Nō reira, ’ua ha’amata vau i te haere i te séminaire. ’Ua tauturu mai iā’u ’ia fa’ahoa i te mau hoa ’āpī ’e i te hope’a, ’ua noa’a te hō’ē ’itera’a pāpū nō te ’Ēkālesia ’e nō te mau pāpa’ira’a mo’a. E ’orometua ha’api’i tō’u ’o tē fa’aitoito mau i tā’u piha ha’api’ira’a ’e ’o tē ha’amāpiha mai i te mea maita’i a’e i roto ia mātou. ’Ua ’itehia mai iā’u ē maoti te tai’o-māite-ra’a i te mau pāpa’ira’a mo’a e ti’a ai ia tātou ’ia ’ite i te Fa’aora. Tē vai ra te hō’ē ta’a-’ē-ra’a i roto i te fa’aro’ora’a i te ’itera’a pāpū o te hō’ē ta’ata ’e te ’imira’a i tō ’oe iho nā roto i te tai’o-māite-ra’a ’e te fa’aro’o.

feiā ’āpī tamāhine

Jasmine ’e tōna nā hoa ’o Victória (i te pae ’aui) ’e ’o Carol (i te pae ’atau). Tē tauturu nei te mau hoa o Jasmine iāna ’ia ora i te ’evanelia a Iesu Mesia.

10 parau a’o nō te riro mai ’ei pipi nā te Mesia

I te ha’amatara’a, ’ua noa’a tō’u ’ite nō te Metua i te ao ra ’e nō Iesu Mesia nā roto i te mea tā vetahi i parau mai iā’u. E’ita rā tātou e nehenehe e tūru’i noa i ni’a i te mau ’itera’a pāpū o vetahi ’ē. E tītauhia ’ia ’imi ’o tātou iho i te ʼite i te Fa’aora.

taure’are’a tamāhine e pure ra

E tītauhia ’ia hōro’a i te tahi taime nō te Fa’aora ’e nō te mau mea hanahana, nō te riro mai ’ei hō’ē ’o tāna mau pipi. ’Ua ha’api’i mai au ē e tae roa ’oe i te ’ite iāna i te taime ’oe e :

  1. ’Imi iāna ma te hina’aro mau.

  2. Tai’o i te mau pāpa’ira’a mo’a.

  3. Tūtava i te ha’amaita’i i te pae vārua.

  4. Pure.

  5. Haere i te hiero.

  6. Tāvini ia vetahi ’ē.

  7. Ha’apae i te mā’a.

  8. Pe’e i tōna hi’ora’a.

  9. Roa’a te hō’ē ’ā’au maita’i.

  10. Pāto’i i te fa’a’ino ’aore rā i te ’āfa’ifa’i i te parau tano ’ore nō vetahi ’ē.

’Ua tauturu teie mau mea iā’u ’ia ’ite ’o vai te Fa’aora—’e ’ia riro ’ei hō’ē o tāna mau pipi. Te rirora’a ’ei pipi nā Iesu Mesia e mea faufa’a roa, nō te mea e nehenehe tātou e fa’a’ohipa i tōna māramarama nō te tauturu ia vetahi ’ē. Nā roto i tō tātou hi’ora’a maita’i e nehenehe vetahi e ’ite mau ē, te ’evanelia ’o te hō’ē ïa ha’amaita’ira’a.

te ta’ata e haere ra i rāpae i te hō’ē fare purera’a

Te haerera’a i te purera’a ’e te fa’a’itera’a i te ’evanelia i tōna ’utuāfare, ’ua riro ïa ’ei ha’amaita’ira’a nō te orara’a o Jasmine, e rave rahi hi’ora’a.

E maita’i mai te mau mea

I tō’u ho’i-fa’ahou-ra’a i te purera’a, tei raro roa vau—’ua ’ī i te fē’a’a, ’aita e hoa, ’aita e tīa’ira’a, ’aita i ’ite ’o vai mau vau ’e e aha tā’u ’ōpuara’a.

I teienei, ’ua riro te ’evanelia ’ei « ahi » ’o tē tūrama i tō’u orara’a, ’e ’o tē tauturu iā’u ’ia rave i te mau mea maitata’i ’e ’ia ha’amaita’i iā’u i ni’a i tō’u ti’ara’a ta’ata. ’Āhiri ’aita te ’evanelia, ’aita vau e ’ite tei hea rā vau.

E maita’i mai te mau mea ato’a i roto i te orara’a ’ia ti’aturi tātou i te Atua. ’A ’imi ai ’oe iāna, e ha’amata ’oe i te tā’uma mai i rāpae i te ’āpo’o, ’e e ha’amata te mau mea i te maita’i mai. Parau mau, e tupu mai ā te mau fifi, nā teie rā ti’aturi ’e teie hia’ai ’ia ti’aturi e ha’amara’a marū noa ia ’oe i ni’a. E maorohia paha, e maita’i mai rā te mau mea !

’Ia ti’aturi ana’e ’oe i te Metua i te ao ra, e fa’aruru ’oe i te mau mea ato’a i mua ia ’oe—mai te mau fa’ati’ora’a, te mau fē’a’ara’a, te mau fifi i te pae o te ea, ’aore rā te mo’emo’e. ’Ei hi’ora’a, e nehenehe ’oe e fa’ari’i i te mau tai’o maita’i i te hō’ē hi’opo’ara’a, e ha’amaita’i i tō ’oe ea ’aore rā e fa’ari’i i te mau pāhonora’a—i te tahi taime e mau pāhonora’a ’o tā ’oe i ’imi na mai te 10ra’a o tō ’oe matahiti, mai tei tupu nō’u iho—mai te mea e ’imi ’oe iāna ma te ti’aturi iāna.

’Ua ’ite pāpū roa vau i teie mau mea. ’Aua’a a’e i te ’evanelia, e nehenehe au e parau ’ua taui au. ’Oia mau, ’ua taui te mau mea ato’a—tō’u ’ā’au, tō’u mau mana’o, tā’u mau peu ’e tā’u mau ti’aturira’a. ’Ua ’ite au i teienei i te parau mau, terā te ta’a-’ē-ra’a mau. ’Ua ha’amaita’i te mau mea ato’a maoti te ’evanelia a Iesu Mesia.

Nō São Paulo, Peretīria mai te tāparau.