Fakaʻilekitulōnika Pē: Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 42
ʻI he Taimi ʻOku ʻIkai Mahino Ai Kiate Kitautolu ʻa e Ngaahi Fekaú
Ko e niʻihi ʻo e ngaahi fekau ʻe ala ʻikai mahino kiate kitautolú ko ha ngaahi fakaʻilonga moʻoni ia ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate kitautolú.
Kuó ke fanongo nai ki ha pehē ʻe ha taha ko e ngaahi fekaú “ko ha ngaahi lao pē”?
Ko e moʻoni, ʻoku toʻo maʻamaʻa ʻa e fakamatala ko iá. Mahalo he ʻikai mahino kiate kitautolu ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ʻuhinga ʻoku ʻomi ai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi fekaú, pe ko ʻenau taumuʻá. Ka ko e meʻa ʻoku mahino kiate kitautolú ko e ʻOtuá ʻa ʻetau Tamai Hēvani ʻofá. Pea kapau ʻokú Ne ʻofa haohaoa ʻiate kitautolu (ʻa ia ʻokú Ne fakahokó!), te Ne tuku mai ʻa e ngaahi fekaú koeʻuhí pē ko ʻEne ʻofa mo e tokanga kiate kitautolú.
Tau vakai ki ha sīpinga ʻe ua ʻo e founga ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻEne ʻofá ʻo fakafou ʻi Heʻene ngaahi fekaú.
Ko e Lea ʻo e Potó
ʻOku ʻi ai ha ngaahi fakahinohino pau ʻi he Lea ʻo e Potó, hangē ko e fakahinohino ke ʻoua ʻe inu kofi, kava mālohi, pe tií. Ka ʻoku ʻikai maʻu ʻi he fakahaá ha lisi ʻo e ngaahi meʻa fakatuʻutāmaki kotoa pē. Naʻe foaki ia ko ha “tefitoʻi moʻoni mo [ha] talaʻofa” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 89:3).
Ko e meʻa ʻoku fakahaaʻi mai ʻe he fakahā ko ʻení kiate kitautolú ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu mo tokanga ki he tafaʻaki kotoa pē ʻo ʻetau moʻuí. ʻOku kau ai ʻetau lelei fakalaumālié mo fakatuʻasinó.
Fakakaukau ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá kiate kinautolu ʻoku feinga ke tauhi ʻa e Lea ʻo e Potó:
“Te nau maʻu ʻa e moʻui lelei ki honau pitó mo e uho ki honau ngaahi huí;
Pea te nau maʻu ʻa e potó mo e ngaahi fuʻu koloa mahuʻinga ʻo e ʻiló, ʻio, ʻa e ngaahi koloa mahuʻinga fufū;
Pea te nau lele kae ʻikai ongosia, pea ʻalu ʻo ʻikai pongia.
Pea ko au, ko e ʻEikí, ʻoku ou fai ha talaʻofa kiate kinautolu, ʻe laka ʻa e ʻāngelo fakaʻauhá ʻiate kinautolu ʻo ʻikai tāmateʻi ʻa kinautolu, ʻo hangē ko e fānau ʻa ʻIsilelí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 89:18–21).
ʻOku lahi ange ʻa e ngaahi tāpuaki ko ʻení ʻi he ngaahi feilaulau ʻoku tau fai ke tauhi ʻa e Lea ʻo e Potó. Neongo ʻoku ʻikai faingofua maʻu pē ʻa e muimui ki he ngaahi fekaú, ka ʻe manatuʻi maʻu pē ʻe he Tamai Hēvaní ʻetau ngaahi feilaulaú, pea fakahaaʻi mai ʻi Heʻene taimi pē ʻAʻana, ʻoku nau mahuʻinga.
Ko e Fono ʻo e Vahehongofulú
Mahalo ʻe fehuʻi ʻe ha niʻihi, “Ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ʻe he ʻOtuá ʻeku paʻangá?” Ko hono moʻoní ʻoku ʻikai fiemaʻu ʻe he ʻOtuá ha paʻanga—ka ʻokú Ne finangalo ke ʻunuʻunu ofi ange ʻEne fānaú kiate Ia ʻaki hono tauhi ʻEne ngaahi fekaú. ʻOku toe fiemaʻu foki ʻe he Siasi ʻo e ʻEikí ha ngaahi founga ke tokoni ki hono ʻomi ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki he māmaní kotoa. ʻOku fakaʻaongaʻi ʻa e vahehongofulú mo e ngaahi foaki kehé ki ha ngaahi meʻa lahi ʻi hono poupouʻi e ngāue ʻa e ʻEikí, kau ai ʻa e:
-
Langa mo e tauhi ʻo e ngaahi temipalé, ngaahi ʻapisiasí, mo e ngaahi fale kehe ʻo e Siasí.
-
Tokoniʻi ʻo e ngaahi ʻekitivitī mo e ngaahi ngāue ʻa e Siasí pea mo hono kāingalotu fakafeituʻú.
-
Vahevahe ʻo e ongoongoleleí ʻi he funga ʻo e māmaní.
-
Tokoniʻi ʻo e ngaahi polokalama ʻa e Siasí, hangē ko e akó mo e hisitōlia fakafāmilí.
-
Foaki ha meʻakai, nofoʻanga, mo ha ngaahi fiemaʻu kehe ki he kakai faingataʻaʻiá.
Ko e vahehongofulú ko ha founga ia ke tau fakahaaʻi ai ʻetau houngaʻia ki he Tamai Hēvaní ʻi hono ʻomi ha founga ke tau tokonaki maʻatautolu mo hotau ngaahi fāmilí. ʻI he taimi tatau, ʻi he taimi ʻoku tau totongi vahehongofulu aí, ʻoku tau tokoni ki he ʻOtuá ke fakahaaʻi ʻEne ʻofa ki Heʻene fānau ʻi he funga ʻo e māmaní. ʻOku tau tokoni ke tānaki fakataha ʻa ʻIsilelí!
Naʻe fakahoko ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ha talanoa ki he taimi naʻe kamata ai ke ne totongi vahehongofulu hili ha vahaʻataimi ʻo e ʻikai ke ne totongi iá. Naʻá ne akonaki ʻo pehē:
“Naʻe kehe nai ʻa e Siasí koeʻuhí naʻá ma fakalahi ʻema vahehongofulú? ʻIkai. Neongo ia, naʻe liliu au ʻe heʻeku hoko ko e taha totongi vahehongofulu kakató. Ko e taimi ia naʻá ku ʻilo ai ko e totongi vahehongofulú ʻoku fekauʻaki kotoa ia mo e tuí, kae ʻikai ko e paʻangá. ʻI heʻeku hoko ko ha taha totongi vahehongofulu kakató, naʻe kamata ke fakaava ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí kiate au. …
Ko e totongi vahehongofulú ʻoku fiemaʻu ʻa e tuí, pea ʻokú ne tanumaki foki ʻa e tui ki he ʻOtuá mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá.”
“Koeʻuhí ʻOkú Ke ʻOfa ʻIate Au!”
Naʻe manatuʻi ʻe Sisitā Kalo M. Sitīveni, ko ha Tokoni ʻUluaki mālōlō ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá, ha talanoa fekauʻaki mo hono mokopuna fefine ko Koloí. Lolotonga ʻa e fakaʻuli ʻa Sisitā Sitīvení, naʻe toutou toʻo pē ʻe Koloi hono letá mo tuʻu ki ʻolunga ʻi he loto kaá.
Hili ha toutou feinga ʻa Sisitā Sitīveni ke fakalotoʻi ʻa Koloi ke nofo hifo mo fakamaʻu hono letá, naʻá ne maʻu ha ongo ke akoʻi ʻa Koloi ʻokú ne loto ke fakamaʻu hono letá ke malu pea ʻikai lavea. Hili ha kiʻi taimi siʻi, naʻe fakatokangaʻi ʻe Koloi: “Kulenimā, ʻokú ke fiemaʻu ke u tui hoku letá koeʻuhí ʻokú ke ʻofa ʻiate au!”
ʻOku vēkeveke ʻa e Tamai Hēvaní ke tokangaʻi mo tokoniʻi kitautolu. ʻOkú Ne finangalo ke tau maʻu ʻa e faingamālie kotoa pē ke tau malu fakalaumālie mo fakatuʻasino ai. ʻOku ʻikai ko ʻEne ngaahi fekaú ko ha ngaahi lao fakangatangata—ka ko ha ngaahi faingamālie ia ke maʻu ai ʻa e ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí mo fakahaaʻi ʻetau ʻofa kiate Iá.