2025
Fehuʻi Konifelenisi ʻa Loú
Sepitema 2025


“Fehuʻi Konifelenisi ʻa Loú,” Ko e Kaumeʻá, Sepitema 2025, 4–5.

Fehuʻi Konifelenisi ʻa Loú

“Te u ʻalu nai ki he paati ʻa ʻĀlisí?” Naʻe tohi ʻe Lou.

Ko ha talanoa moʻoni mei Pelisiume.

Ko e sio ʻa ha kiʻi taʻahine ʻoku mata fakafulofula ki ha tohi fakaafe

Naʻe ongoʻi fiefia ʻa Lou ʻi heʻene fakaava ʻa e sila lanu puluú. Naʻe fai ha paati faiʻaho ʻa hono kaungāmeʻa mamae ko ʻĀlisí pea naʻe fakaafeʻi ia!

Ka ʻi hono lau ʻe Lou ʻa e fakaafé, naʻe tō hifo hono lotó. Naʻá ne fakakaukau, ko ha toe paati ʻeni ʻe taha ʻi he Sāpaté.

Naʻe ʻikai ke ʻalu ʻa e fāmili ʻo Loú ki ha ngaahi paati ʻi he Sāpaté. Ka naʻa nau feohi, ʻalu ki he lotú mo fai ha ngaahi meʻa kehe ke manatuʻi ʻa e Fakamoʻuí.

Ka naʻe faingataʻa ange ke tali ʻikai ki he paati ko ʻení. ʻE fēfē haʻane liʻaki ʻa e faiʻaho ʻo hono kaungāmeʻa mamaé?

“He ʻikai lava ke tuʻo taha pē ʻeku ʻalu ko ʻení?” Ko e fehuʻi ange ia ʻa Lou ki heʻene ongomātuʻá ʻi he pō ko iá. “ʻOku ou ʻilo ʻoku mahuʻinga ʻa e ʻaho Sāpaté. Ka ʻoku ʻikai ke u fie tō mei he aʻusia ko ʻení.”

Naʻe pehē ange ʻe Teti, “Ko ha fili faingataʻa ia. ʻOku kole mai ʻe he Tamai Hēvaní ke tau ʻai ʻa e Sāpaté ko ha ʻaho māʻoniʻoni. Ka ko e meʻa pē ia ʻaʻau ke ke fili ʻa e founga te ke fai ai ia.”

Naʻe fāʻofua ʻa Mami kia Lou. “ʻOku fai ʻa e konifelenisi lahí ʻi he fakaʻosinga ʻo e uike ní! Mahalo ko e fehuʻi ʻeni te ke ʻeké.”

Naʻe ʻi ai ha tukufakaholo ʻa e fāmili ʻo Loú ke nau hiki ha fehuʻi naʻa nau maʻu kimuʻa ʻi he konifelenisí. Pea ʻi he lolotonga ʻo e konifelenisí, naʻa nau fakafanongo ki ha ngaahi tali.

Naʻe māpuhoi ʻa Lou. “Sai.”

Taʻahine ʻoku tūʻulutui ʻi hono veʻe mohengá ʻo lotu; ʻoku ʻi hono mohengá ha kiʻi tohi mo ha penivahevahe

ʻI he taimi mohé, naʻe hiki ʻe Lou ʻene fehuʻí. Peá ne lotu leva. “Tamai Hēvani, ʻoku ou fuʻu fie ʻalu ki he pātí ni pea ʻoku ʻikai ke u ʻilo ʻa e meʻa ke faí. Kātaki muʻa ʻo tokoni mai ke u maʻu ha ngaahi tali ʻi heʻeku mamata ʻi he konifelenisi lahí?”

Fānau ʻoku nau tangutu ʻi ha sea ʻo sio ki ha komipiuta toʻotoʻo ʻi ha tēpile ʻi muʻa ʻiate kinautolu

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, naʻe tangutu fakataha hifo ʻa Lou mo hono ngaahi tuongaʻané ‘i he seá. Ko e taimi ʻeni ki he konifelenisí! Naʻe tā fakatātā ʻa Lou ʻi heʻene kiʻi tohí lolotonga ʻa e hiva kamatá. Naʻe kamata leva ʻa e fuofua tokotaha leá.

Naʻe sio hake ʻa Lou ki ʻolunga. Naʻe talanoa ʻa e tokotaha leá fekauʻaki mo e ʻaho Sāpaté! Naʻá ne pehē naʻe tāpuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa kinautolu ʻoku tauhi ʻEne ngaahi fekaú, neongo kapau naʻe ʻikai hoko mai ʻa e tāpuakí ʻi he taimi pē ko iá.

Naʻe pehē ʻe Lou, “ʻOku ou tui kuo ʻosi tali ʻe he Tamai Hēvaní ʻeku fehuʻí. Vave moʻoni!”

Ongo tamaiki fefine ʻokú na talanoa

ʻI he ʻaho hono hokó ʻi he akó, naʻe maʻu ʻe Lou ʻa ʻĀlisi ʻi he mālōlō siʻí. Naʻe pehē ange ʻe Lou, “Fakamālō atu ʻi hoʻo fakaafeʻi au ki hoʻo pātí.” Naʻá ne mihiʻi ʻene mānavá. Naʻe talaange ʻe Lou, “Ko e Sāpaté ko ha ʻaho makehe ia kiate au mo hoku fāmilí. Ko ia he ʻikai ke u lava ʻo ʻalu [ki ho pātí].”

Naʻe talaange ʻe ʻĀlisi, “Sai. ʻOku ou loto-mamahi he ʻikai te ke haʻú.”

Naʻe talaange ʻe Lou, “Tatau pē mo aú. Ka ʻi he ʻaho Tokonakí, te ke fie ʻalu mo au ki he paʻake tulemipoliní (trampoline)? Pea te tau kei lava leva ʻo vaʻinga fakataha mo fakafiefiaʻi ho ʻaho fāʻeleʻí.”

“Te u saiʻia ai!” Naʻe malimali ʻa ʻĀlisi.

Naʻe malimali atu mo Lou. Ko ha fili naʻe faingataʻa ʻa e ʻikai ʻalu ki he pātí. Ka naʻá ne ʻiloʻi ko e meʻa totonú ia. Pea naʻá ne houngaʻia ʻi hono tali ʻe he Tamai Hēvaní ʻene fehuʻi mahuʻingá.

Talanoa ʻi he PDF

Ngaahi tā fakatātā ʻa Flavio Remontti