Kau Paionia ʻi he Fonua Kotoa Pē
Kiʻi Hangē ko Hēvaní
“Te ke fie haʻu ki he lotú?” Ko e fehuʻi ange ia ʻa e Faʻētangata ko Lesá
Ko ha talanoa moʻoni mei ʻInitia mo Kānata.
Naʻe pelupelu ʻe Tahila ʻa e sote fakaʻosí pea faʻo ia ki heʻene katoletá. Naʻá ne teuteu ki haʻane folau ke feohi mo ʻene faʻētangatá mo hono uaifí ʻi Kānatá ʻi he faʻahitaʻu māfaná. Naʻá ne fiefia ka naʻá ne toe kiʻi ongoʻi manavahē foki. Naʻe mamaʻo ʻa Kānata mei hono ʻapi ʻi ʻInitiá.
“Kuo maau nai ʻa e meʻa kotoa?” Ko e fehuʻi atu ia ʻa Mamí.
“ʻOku ou tui ki ai.” Naʻe tāpuniʻi ʻe Tahila ʻene katoletá.
Naʻe talaange ʻe Mami, “Te ke maʻu ha taimi fiefia. Fakapapauʻi ʻokú ke fāʻofua kia Faʻētangata ko Lesá mo e ʻAnitī ko Misú maʻaku.”
ʻI he hifo ʻa Tahila mei he vakapuná ʻi Kānatá, naʻá ne fāʻofua kia Lesa mo Misu. Naʻá ne pehē ange, “Ko e meʻa ʻeni mei heʻeku faʻeé.”
Naʻa nau fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi ʻaho siʻi hono hokó ke vakaiʻi ʻa e koló mo e ngaahi feituʻu ofi maí. Naʻá ne ʻaʻahi ki heʻene fuofua paʻake fakafiefá mo sio ʻi he Vaitō Naiakalá (Niagara Falls). Naʻe fakafiefia ʻaupito ia!
ʻI he hoʻatā Tokonakí, naʻe tokoni ʻa Tahila ki hono ngaohi ʻo e moa makihaní (chicken makhani) ki he maʻu meʻatokoni efiafí. Hili ʻenau kaí, naʻe fai ange ʻe Lesa ha fehuʻi kiate ia.
Naʻá ne ʻeke ange, “Te ke fie ʻalu mo maua ki he lotú ʻapongipongi? ʻOkú ma ʻalu ki ha siasi faka-Kalisitiane. ʻOku mau ako ai fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí.”
Naʻe tali ange ʻe Tahila, “ʻIo.” Naʻe tui ʻa Mami mo Teti ki ha tui fakalotu kehe, ka naʻe ʻalu ʻa Tahila ki ha ʻapiako nofo maʻu faka-Kalisitiane ʻi ʻInitia. He ʻikai fuʻu faikehekehe ʻa e ʻalu ia ki ha siasi foʻoú.
ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe tui ʻe Tahila ha kofu naʻe ʻoange ʻe hono ʻanitií ke ne tui. ʻI heʻenau aʻu ki he ʻapisiasí ʻo hū atu ki lotó, naʻe hiva ʻa e tokotaha kotoa pē. Naʻe tuʻu ʻa Tahila ʻo sio fakamamaʻu ki he kakaí kotoa. Naʻe ʻi ai ha ngaahi faʻē mo ha ngaahi tamai naʻa nau tangutu fakataha mo ʻenau fānaú. Naʻe fōtunga fiefia ʻa e tokotaha kotoa. Naʻe fakaʻofoʻofa ʻaupito ʻa e hivá.
Naʻe fakakaukau ʻa Tahila, ʻOku ou ongoʻi ʻoku hangē ʻeni ko hēvaní.
Naʻe tangutu hifo ʻa Tahila ʻi ha taha ʻo e ngaahi seá mo Misu mo Lesa. Naʻá ne mamata ki he paasi holo ʻa e ngaahi laulau maá mo e vaí. Naʻá ne fanongo ki he talanoa ʻa e kau leá fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí. Pea naʻá ne fanongo ki ha hiva lahi ange. Ko e foʻi hiva fakaʻosí naʻe fekauʻaki ia mo e fakataha ʻa e ngaahi fāmilí ʻo taʻengatá. Naʻá ne saiʻia ʻi he ongo naʻá ne maʻu ʻi heʻene fanongo ki he ngaahi lea [ʻo e hivá].
Hili ʻa e lotu fakaʻosí, naʻe tafoki ʻa Tahila kia Lesa. “ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e fakataha ʻo taʻengatá?”
Naʻe malimali ange ʻa Lesa. “ʻOku mau tui kapau te mau muimui ʻia Sīsū Kalaisi pea fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi palōmesi mo e ʻOtuá, te mau lava ʻo nofo fakataha kotoa ʻi hēvani mo homau ngaahi fāmilí ʻi ha ʻaho.”
Naʻe ongoʻi māfana ʻa Tahila mei hono ʻulú ki hono louhiʻi vaʻé. Naʻá ne saiʻia ʻi he fakakaukau ke fakataha mo hono fāmilí ʻo taʻengatá.
Hili ʻa e lotú, naʻe kei fakakaukau pē ʻa Tahila ki he hiva fakaʻofoʻofá. Naʻá ne fie ako lahi ange fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi mo e ngaahi fāmili taʻengatá. Naʻá ne fili ke feʻiloaki mo e ongo faifekaú. ʻI he fakalau atu ʻa e ngaahi uiké, naʻe ʻilo lahi ange ʻa Tahila naʻe moʻoni ʻa e ongoongoleleí.
Naʻe telefoni ʻa Tahila ki heʻene ongomātuʻá ke talaange ʻa e meʻa naʻá ne akó. Naʻá ne fai ange leva ha fehuʻi mahuʻinga. “ʻE lava nai ke u papitaiso?” Naʻá na talaange ʻio!
ʻI he ʻaho hono papitaisó, naʻe hivaʻi ʻe Tahila, Lesa, mo Misu ʻa e “Fānau Au ʻa e ʻOtuá.” Naʻe liliu ia ʻe Lesa koeʻuhí ke nau lava ʻo hivaʻi ia ʻi he lea faka-Hinitií. Ko e faka-Hinitií ko e lea fakafonua ia naʻá ne lea ʻaki ʻi ʻapi ʻi ʻInitiá.
ʻI he hiva ʻa Tahilá, naʻá ne ongoʻi ha ongo māfana ʻi hono lotó. Naʻe ongo ia ʻo hangē ko hēvaní. Pea naʻe ʻiloʻi ʻe Tahila koeʻuhí ko Sīsū Kalaisi, kapau te ne tauhi ʻene ngaahi palōmesi ki he Tamai Hēvaní, te ne lava ʻo toe nofo mo Kinaua fakatouʻosi ʻi ha ʻaho.
Ngaahi tā fakatātā ʻa Ekata Mandal