2025
Ko e ʻEveʻeva ʻi he Fononga Fakaakó
Mē 2025


“Ko e ʻEveʻeva ʻi he Fononga Fakaakó,” Ko e Kaumeʻá, Mē 2025, 40–41.

Ko e ʻEveʻeva ʻi he Fononga Fakaakó

Naʻe pehē ange ʻe Lafi, “Tau hola mei he kulupú.”

Ko ha talanoa moʻoni mei Kana.

Ko ha kulupu ʻo ha fānau ʻoku nau tuʻu ʻi muʻa ʻi ha maka fakaʻilonga

Naʻe lele ʻa Naiameto ki he pasí mo hono kiʻi tokoua ko Kuemí. Naʻá na kaka ʻi he sitepú ʻo tangutu he tafaʻaki ʻo ha matapā sioʻata. Naʻe sio atu ʻa Naiameto ki tuʻa ke sio ki he ulo ʻa e laʻaá ʻi he ʻuluʻakau lanu matá. Naʻe ʻalu honau ʻapiakó ʻi ha fononga fakaako ki ha feituʻu fakanatula ʻoku tauhi malu. ʻE hoko ʻa e ʻahó ni ko ha ʻaho ʻeveʻeva!

“ʻEi, Naiameto!”

Naʻe tangutu hifo ʻa e ongo kaungāmeʻa ʻo Naiametó ko Lafi mo Siela ʻi he sea ʻi hono tafaʻakí.

Naʻe fusi ʻe Lafi ʻa e nima ʻo Naiametó mo fanafana ange. “ʻI heʻetau aʻu ki he paʻaké, tau ō ʻo fekumi!”

Naʻe pehē ange ʻe Siela. “ʻIo! Te tau lava ʻo ʻeveʻeva pē ʻiate kitautolu.”

Naʻe kamokamo fiefia atu ʻa Lafi. “Te tau lava ʻo hola kimuʻa ʻi he ʻuluaki ʻekitivitií.”

Naʻe fakakaukauloto ʻa Naiameto ki he ngaahi meʻa kotoa pē te nau lava ʻo mamata ki ai ʻi he feituʻu vaó. ʻUluʻakau māʻolunga, fanga monumanu fakaʻofoʻofa, pea mahalo mo ha ngaahi vaitō!

Naʻá ne malimali mo pehē ange. “Oku ngali fakalata ia! Tau fai ia.”

ʻI he aʻu atu ʻa e pasí ki he feituʻu fakanatulá, naʻe hifo fakataha ʻa Naiameto mo Kuemi mei he pasí. Naʻe talaange ʻe heʻenau kau faiakó ki he tokotaha kotoa pē ke nofo mo e kulupú pea ʻoua ʻe hē.

Naʻe lue atu ʻa Lafi kia Naiameto. “Manatuʻi ʻa e palaní?” Naʻe fanafana ange ʻa Lafi.

Naʻe kamokamo ange ʻa Naiameto. Ka naʻá ne kiʻi tuʻu ʻo fakakaukau. Naʻe ongo fakafiefia ʻa e fekumi ʻi he feituʻu vaó, ka naʻe toe ʻilo foki ʻe Naiameto ʻe lava pē ke fakatuʻutāmaki. Fēfē kapau te nau hē pe lavea?

Fakafokifā pē kuó ne ongoʻi ha leʻo ʻoku lea mai kiate ia. Nofo mo Kuemi.

Naʻe nonga ʻa e leʻó mo leʻosiʻi. Naʻe ʻilo ʻe Naiameto ko e Laumālie Māʻoniʻoní ia.

Naʻá ne hohaʻa naʻa ʻita kiate ia hono ongo kaungāmeʻá ʻi he ʻikai ke ne ʻeva mo kinauá. Kae mahalo naʻe maluʻi ia ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní.

Naʻe tafoki hake ʻa Naiameto kia Lafi. Naʻá ne pehē ange, “Kātaki, kuo pau ke u nofo mo hoku tokouá. Ko hoku fatongia ke tokangaʻi ia.”

Naʻe fakafulofula ʻa Lafi.

“Ka naʻá ke talamai te ke haʻu!”

Naʻe pehē ange ʻe Naiameto, “Naʻe talamai ʻe he faiakó ʻoku totonu ke tau nofo.” Naʻe māpuhoi ʻa Lafi peá ne mavahe atu.

Tamasiʻi ʻoku sipilaine (ziplining) mo sio ki ha foʻi manupuna

Naʻe ʻalu ʻa Naiameto mo Kuemi mo e toenga ʻo e fānau akó ʻo muimui ʻi heʻenau kau faiakó. Naʻa nau ʻuluaki ʻalu ʻi he sipilainé. Naʻe puhi mai ʻa e matangí ki honau matá ʻi heʻenau fononga hake ʻi ʻolunga ʻi he ʻuluʻakau lanu matá. Naʻe hangē ne nau puná!

Tamasiʻi kaka maka mo heka hoosi

Naʻe akoʻi kinautolu ʻe he kau fakahinohino ʻi he feituʻú fekauʻaki mo ha niʻihi ʻo e fanga monumanu naʻe nofo aí. Naʻe ʻikai faʻa tatali ʻa Naiameto mo Kuemi ke sio kiate kinautolu. Naʻa nau ako fekauʻaki mo e sipalé, ngelí, ngatá, ʻanitelopé, mo e fanga manupuna lahi! Hili ʻenau sio ki he kotoa ʻo e fanga monumanu fakaʻofoʻofá, naʻa nau kaka ʻi ha ngaahi foʻi maka mo heka hoosi. Naʻa nau vaʻinga ʻi ha ngaahi keimi kimui ange ai.

Naʻe fiefia ʻa Naiameto naʻá ne nofo pē mo Kuemi. Kapau naʻe ʻikai, naʻe ʻikai ke ne mei aʻusia ha ngaahi meʻa fakafiefia lahi!

ʻI he hokosia e taimi ke toe foki ai ki he pasí, naʻe sio ʻa Naiameto kia Lafi mo Siela. Naʻá na lele atu kiate ia.

Naʻe fanafana ange ʻa Lafi, “Naʻe meimei tuli kimaua ʻe he fanga ngelí ne nau ʻita.” Naʻá ne kiʻi fōtunga ilifia. “Naʻá ma mei lavea.”

Naʻe kamokamo atu ʻa Siela. “Ko e meʻa sai ʻa e ʻikai ke ke haʻú.”

Naʻe pehē ange ʻe Naiameto, “ʻOi. ʻOku ou fiefia ko ena ʻokú mo sai pē!”

Naʻe fakakaukau ʻa Naiameto, Naʻe maluʻi moʻoni au ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. Naʻá ne puke e nima ʻo Kuemí ʻi heʻena heka fakataha ki he pasí.

Naʻá ne houngaʻia ʻi hono maluʻi kinaua ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní mo tokoniʻi kinaua ke na maʻu ha fononga fakafiefiá.

Talanoa ʻi he PDF

Ngaahi tā fakatātā ʻa Cam Kendell