“Ngaahi Kaungāmeʻa ʻi he Funga ʻo e Māmaní,” Ko e Kaumeʻá, Māʻasi 2025, 14–15.
Ngaahi Kaungāmeʻa ʻi he Funga ʻo e Māmaní
Sicily S., taʻu 11, Niu ʻIoke, USA
Ella T., taʻu 9, Tekisisi, USA
“Heka Pasikala ʻi he Hala ʻo e Māmá,” Jane H., taʻu 9, Vahefonua Miaolí, Taiuani
“Tuʻi ko Penisimaní,” Caio V., taʻu 7, Miniase Kelaisi, Palāsila
Ezra V., taʻu 7, Keipi Hihifo, Saute ʻAfilika
Naʻe kole mai ʻe ha kaungāako ke mau vaʻinga mo hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻi he taimi mālōlō siʻí. Naʻa mau talaange ke tukunoaʻi kimautolu. Naʻá ku ongoʻi loto-mamahi kimui ange pea ongoʻi tautea ʻi he ʻikai ke u tuku ke ne vaʻinga mo kimautolú. ʻI he taimi ní kapau te u fakatokangaʻi ʻokú ne toko taha pē, ʻoku ou kole ange ke ma vaʻinga ke ʻi ai hano kaungāmeʻa.
Eva W., taʻu 7, Lakisemipeki, Pelisiume
ʻOku ou tokoni ʻaki hono fakafoki ʻa e ngaahi meʻa vaʻingá mo e ʻū tohí hili ʻeku vaʻingá.
LeGrand L., taʻu 6, Sōsongoni, ʻOtu Filipainí
ʻI he ngaahi taimi ʻe niʻihi ʻoku ou ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke ʻi ai haku kaungāmeʻá. ʻOku hangē ʻoku ʻikai tokanga mai ha taha ia ʻi he ngaahi taimi ʻe niʻihi. Ka ʻoku ou fakakaukau mo manatuʻi ha meʻa ʻoku moʻoni ʻaupito. ʻOku ʻofaʻi au ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū foki.
Kalli M., taʻu 9, Meulileni, USA
Naʻá ku tā ʻa e fakatātā ko ʻení ʻi he taimi naʻá ku ako ai ko e Tohi ʻa Molomoná ko e maka-tuʻu-loto ia ʻo ʻetau tui fakalotú. ʻOku ou sio maʻu pē ki he temipalé, pea ʻoku ou fie ʻalu ki ai ʻi he taimi te u lahi feʻunga aí.
Vince C., taʻu 10, Niu Mekisikou, USA
Naʻe ʻi ai ha ʻahiohio ʻi he vahefonua ʻoku ou nofo aí. Naʻá ku ʻalu ki hoku lokí ʻo fai ha lotu maʻá e kakai naʻe mole honau ngaahi ʻapí. Naʻá ku ongoʻi ʻa e Laumālié ʻoku pehē mai naʻá ku fai ʻa e meʻa totonú.
Henry H., taʻu 8, ʻĀkenisoa, USA