2025
Naʻe Fiemaʻu Au ʻe he ʻOtuá ʻi ʻAositulia
Sune 2025


“Naʻe Fiemaʻu Au ʻe he ʻOtuá ʻi ʻAositulia,” Liahona, Sune 2025.

Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Naʻe Fiemaʻu Au ʻe he ʻOtuá ʻi ʻAositulia

Naʻá ku mateuteu ke mavahe mei hoku ʻapí ke ako ʻi muli, ka naʻe ngalo ke u tomuʻa lotu.

tā fakatātaaʻi ʻo Viena, ʻAositulia

Tā fakatātā ʻa Agnieszka Więckowska

Hili ʻeku foki mei heʻeku ngāue fakafaifekau ki Sipeiní, ne u ongoʻi mateuteu ki heʻeku sitepu hoko ʻi he moʻuí. Naʻá ku fie aʻusia ʻa e Siasí ʻi ha founga lahi ange, ʻo fakalaka atu ʻi he ngaahi ngataʻanga ʻo hoku ʻapí ʻi Viena, ʻAositulia, ʻa ia ʻoku ngāue mateaki ai e kāingalotú neongo ʻenau tokosiʻí.

Naʻá ku ongoʻi naʻe fiemaʻu ke u feohi mo ha toʻu tupu ʻoku ou fakakaukau tatau mo ia ʻi he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongi ʻi Polovo, ʻIutā, USA, pea naʻá ku fakaʻamu ke u feʻiloaki mo ha finemui te u lava ʻo mali mo ia pea lava ke u faʻu ai ha fāmili. Naʻá ku lava ʻi he sivi lea faka-Pilitāniá pea naʻe ʻikai fuoloa kuo tali au ke u hū. Naʻe fie tokoni ʻeku ongomātuʻá ki hono totongi ʻeku ngaahi fakamolé.

Ka neongo ia, naʻe hohaʻasi maʻu pē au ʻe ha foʻi fakakaukau ʻe taha. Naʻe teʻeki ke u ʻohake ia ki he ʻEikí. Naʻá ku fakakaukau, “Ko e hā e ʻuhinga ne fiemaʻu ai ke u kolé [ki he ʻEikí]?” Naʻe ʻikai nai ke u “holi lahi ʻi ha ngāue lelei” feʻunga, ʻo ʻikai ai te u fiemaʻu ha fakahinohino ki he meʻa kotoa pē? (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 58:26–27). Ko e hā ka fakafepaki mai ai ʻa langí?

Ka naʻe toutou ueʻi mai au ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní, “ʻOku fiemaʻu ke ke lotu kimuʻa peá ke toki faituʻutuʻuni.” ʻI heʻeku ʻamanaki ʻe tali ʻe he ʻEikí, naʻá ku fakakaukau, “SAI.”

Ne hoko vave mo mālohi mai e talí—ko e taha ʻo e ngaahi tali mahino taha kuó u maʻú. Naʻá ku ongona ʻi hoku lotó, “ʻOku ou fiemaʻu koe heni ʻi ʻAositulia ke langa hake ʻa e puleʻangá.”

Naʻá ku tuku leva e taimi-tēpile kalasi ʻi BYU pea kaniseli ʻeku ngaahi palaní. Naʻá ku fakakaukau ki hoku fāmilí, ʻa e founga naʻe tokoniʻi ai kimautolu ʻe he ʻEikí ke mau hiki ki ʻAositulia mei ʻUlukuai ʻi heʻeku kei siʻí. Naʻá ku fakatokangaʻi mahalo naʻe fiemaʻu au heni ʻe he ʻEikí. ʻI heʻeku maʻu ha laumālie foʻoú, naʻá ku tokanga taha ki hono langa ʻo e puleʻangá ʻi ʻAosituliá, ʻa ia ʻoku fuʻu fakaʻofoʻofa, lahi hono hisitōliá, pea nofo ai mo ha kau faʻu mūsika lalahi hangē ko Peitihōveni (Beethoven) mo Mosaʻati (Mozart).

Hili ha ngaahi uike siʻi mei ai, ne u feʻiloaki mo ha finemui naʻá ne hiki mai mo hono fāmilí, hangē pē ko aú, mei ʻAmelika Tonga. Naʻá ma hoko ko ha ongo kaungāmeʻa mamae. Naʻe ʻikai ko ha mēmipa ia ʻo e Siasí ka naʻá ne ako fakalelei ʻeku mateakiʻi ʻa e Fakamoʻuí mo Hono Siasí pea faifai ʻo ne maʻu haʻane fakamoʻoni pē ʻaʻana. Hili ha taʻu ʻe ua mei ai naʻá ma mali.

Talu mei heʻema sila ʻi he temipalé, kuó u ohi hake mo Keitilini ha ngaahi foha ʻe toko tolu mo ha ʻofefine, ʻa ia ʻoku nau mālohi mo ngāue mateaki. ʻOku mau feinga ke fakaulo atu ʻemau māmá (vakai, Mātiu 5:16) ʻaki ʻemau anga fakakaumeʻa mo faitotonu ʻi heʻemau tui fakalotu ʻi homau ʻapi ʻi ʻAosituliá. ʻOku ou houngaʻia ʻi he meʻafoaki ʻo e fakahā fakatāutahá ke tokoni ki hono tataki ʻemau moʻuí ʻi heʻemau ngāue maʻá e ʻEikí.