Mei he YA Fakauiké
Kapau He ʻIkai Ke U Toe Lava ʻo Fai ʻa e Meʻa Naʻá Ku Manako Aí, Ko Hai Au?
ʻI he mole ʻa e meʻa naʻá ku pehē naʻá ne fakamatalaʻi aú, naʻá ku ʻiloʻi ko e hoko ko ia ko e fānau ʻa e ʻOtuá ko e meʻa ia ʻoku mahuʻinga tahá.
Laʻitaá ʻi he angalelei ʻa e tokotaha faʻutohí
Kuo hoko maʻu pē ʻa e volipoló ko ha konga lahi ʻo ʻeku moʻuí. Naʻá ku moʻui ʻaki ʻa e volipoló ko e meʻa mahuʻinga taha ia ʻo ʻeku moʻuí! Hili ʻeku ʻosi mei he ako māʻolungá, naʻá ku maʻu ha sikolasipi ke vaʻinga ʻi ha ʻunivēsiti.
Ka kimuʻa pea kamata ʻa e taʻu fakaakó, naʻe fakamatalaʻi mai ʻe heʻeku toketaá naʻe fakatuʻutāmaki ke u vaʻinga koeʻuhí ko ʻeku mahaki mafú (Marfan syndrome)—ko ha tūkunga ʻokú ne uesia ʻa e tefitoʻi kālava ki hoku mafú. Naʻe fakataʻeʻaongaʻi fakafaitoʻo au ʻe heʻeku ʻunivēsití mei heʻeku vaʻingá. Te u lava pē ʻo tauhi ʻeku sikolasipí, ka naʻe ʻikai ke u lava ʻo feʻauhi.
Naʻá ku fuʻu loto-mamahi ʻaupito. Naʻá ku kei feinga pē ke u ofi ki he ʻEikí, ka naʻe mamahi hoku lotó. Naʻá ku faʻa fakakaukau maʻu pē ko ha tokotaha vaʻinga volipolo au. Kapau he ʻikai ia, ko hai leva au?
Ko e Talangofua ki ha Ueʻi Fakalaumālié
Hili haʻaku ako vaʻinga ʻi ha ʻaho ʻe taha, naʻá ku fakalaka atu mo ha kaungā vaʻinga ʻi ha kiʻi falekoloa naʻe ʻi ai ha fakaʻilonga ko e “Fiemaʻu ha Taha Ngāue.” Naʻe ʻikai ke u kumi ngāue, ka ʻi he lahi hoku taimi ʻataá, naʻá ku fakakaukau ʻe lava ke u hanganoa heni pea naʻe fakangāueʻi au ʻi he ʻaho pē ko iá.
Naʻe ʻomi ʻe he ngāué ha fiefia mo ha taumuʻa ki heʻeku moʻuí, ka koeʻuhí naʻá ku kei folau holo mo e timi volipoló ʻi he faʻahitaʻu vaʻingá kotoa, naʻá ku fefaʻuhi mo e ongoʻi hangē ʻoku ou meimei aʻu ka ʻi he taimi tatau ʻoku ou kei tāumamaʻo pēi mei heʻeku ngaahi fakaʻānaua ki he volipoló.
Naʻá ku tūʻulutui ʻi ha pō ʻe taha ʻo lotu, “Tamai Hēvani, ʻoku ʻikai ke u ʻiloʻi pe te u toe lava ʻo fai ʻeni.” ʻI heʻeku tangutu fakalongolongó, naʻá ku ongoʻi naʻe ueʻi au ke u lau hoku tāpuaki fakapēteliaké. Naʻe toutou haʻu ha fakakaukau ki hoku ʻatamaí: “Ngāue fakafaifekau.”
Naʻá ku feinga ke tekeʻi ʻa e fakakaukau ko iá. Naʻe ʻikai ke u teitei fie ngāue. Ka naʻe kei hokohoko atu pē ʻa e ueʻi fakalaumālié.
ʻI heʻeku talaange ki heʻeku ongomātuʻá ʻoku ou fakakaukau ke ngāué, naʻe lea fakahangatonu mai ʻeku tangataʻeikí: “Ko e hā hono ʻuhingá? ʻOkú ke ako taʻetotongi. Te nau fakatatali nai hoʻo sikolasipí?”
Naʻá ku tali ange, “ʻIkai.”
“Ko hai te ne totongi hoʻo ngāue fakafaifekaú?”
Naʻe toki mahino leva. Naʻe ʻikai ke u maʻu noa pē ʻa e “kiʻi ngāue fakafiefia” ko iá; ko ha ʻaloʻofa ongongofua ia te ne tokoniʻi au ke totongi ʻeku ngāue fakafaifekaú.
Naʻá ku talaange ki heʻeku tangataʻeikí te u totongi ʻa e ngaahi fakamolé peá u fakamoʻoni kiate ia ʻoku ʻomi ʻe he talangofuá ʻa e ngaahi tāpuakí. Naʻe ʻikai fuoloa kuó u maʻu ha uiuiʻi ke ngāue ʻi ʻAositelēlia. Naʻe fetongi ʻa e mamahi lahi naʻá ku ongoʻíʻaki ʻa e nongá mo e fiefiá. Naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku ʻi he feituʻu naʻe finangalo ʻa e ʻEikí ke u ʻi aí.
Ko e ʻIloʻi Hoku Tuʻunga Fakalangí
ʻI heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku ʻilo ai ʻoku ou mahulu hake au ʻi he hoko pē ko ha tokotaha vaʻinga volipoló.
Hangē ko e akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, naʻá ne pehē:
“Kapau ʻe fetongi ʻe ha faʻahinga hingoa ʻa e meʻa mahuʻinga taha ʻoku ʻiloʻi ʻaki koé, ʻe malava pē ke ke faingataʻaʻia fakalaumālie. …
“… ʻOku ʻikai totonu ke hanga ʻe ha faʻahinga meʻa ʻoku ʻiloʻi ʻaki kimoutolu ʻo toʻo, fetongi, pe muʻomuʻa ia ʻi he tuʻunga tuʻuloa ʻe tolu ko ʻení: ‘fānau ʻa e ʻOtuá,’ ‘fānau ʻo e fuakavá,’ mo ha ‘ākonga ʻo Sīsū Kalaisi.’”
ʻI he liliu ʻa e ngaahi meʻá—pea kuo pau ke liliu ia—ʻe kei tuʻumaʻu pē ʻa hoku tuʻunga ko e fānau ʻa ha mātuʻa fakalangi mo ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisí.
Hili ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻá ku foki ki he akó. Kimuʻa peá u ngāué, naʻe fakatuʻutāmaki ʻa e pupula ʻa e kālava ʻi hoku mafú, ko ia naʻe ʻikai ke u toe fakakaukau ki he vaʻinga volipoló. Ka naʻá ku lotua ha fakahinohino mo lau hoku tāpuaki fakapēteliaké, ʻa ia naʻá ne ʻomi ha fakapapau fakalongolongo kiate au.
Ko e Fekumi mo e ʻAmanaki ki ha Ngaahi Maná
Hili ʻeku foki ki ʻapí, naʻá ku ʻalu ki he konifelenisi lahí. Naʻe vahevahe ʻe Sisitā Kilisitina M. Ī, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá, ha talanoa fekauʻaki mo ha tā valivali naʻá ne fai fekauʻaki mo e Fakamoʻuí. Naʻe fuʻu vave ʻene fakaʻaongaʻi ʻa e vānisí, ʻo palai ai ʻa e ngāue naʻá ne fai ʻaki hono tūkuingatá. Naʻá ne lotu mo ngāue ʻi he poó kakato ke fakaleleiʻi ia.
“ʻOku ou manatuʻi ʻeku mamata ki he tā valivalí ʻi he pongipongí—naʻe fakaʻofoʻofa ange ia ʻi he tuʻunga kimuʻá. … Ko e meʻa naʻá ku pehē ko ha fehālaaki he ʻikai lava ʻo fakaleleiʻí, naʻe hoko ia ko ha faingamālie ke fakahaaʻi ai Hono toʻukupu ʻaloʻofá. Naʻe teʻeki ʻosi ʻEne ngāue ki he tā valivalí, pea teʻeki ʻosi ʻEne ngāue kiate aú.”
Naʻá ku ongoʻi ʻa e fanafana mai ʻa e Laumālié naʻe teʻeki foki ke ʻosi ʻa e ngāue ʻa e ʻEikí kiate aú. Naʻá Ne tokanga ki heʻeku holi ke toe vaʻinga volipoló.
Naʻá ku fakakaukau ke u ʻalu ki ha toketā mafu. Hili hono toe vakaiʻi ʻeku fakaʻata fakamuimuitahá, naʻa ne ʻohovale.
Naʻá ne fehuʻi mai, “Ko e hā hoʻo meʻa naʻe fai ʻi he māhina ʻe 18 kuohilí?”
Naʻá ku puputuʻu mo pehē ange, “Naʻá ku ngāue fakafaifekau.”
“ʻIo, naʻe senitimita ʻe 4.6 ʻa e kālava ho mafú kimuʻa. Ko e taimi ní ʻoku senitimita ia ʻe 3.94. ʻOku hāhāmolofia ia. Kuo … holo ia.”
Naʻe fakapapauʻi ia ʻe ha mataotao hono ua: Kuo fakalakalaka hoku mafú. Naʻe ʻikai ke u moʻui lelei pē; naʻe fakaʻatā mai ke u toe vaʻinga volipolo.
Naʻe ʻikai fuoloa mei ai, kuo ʻomi ʻe ha ʻunivēsiti kehe ha tuʻunga ʻi heʻenau timí—mo ha sikolasipi. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai hokonoa pē ʻeni ka ko ha mana ia.
Hangē ko e faleʻi ʻa Palesiteni Nalesoní, “Fekumi mo ʻamanaki ki ha ngaahi mana.” Kuó u ako ko e taimi ʻoku tau talangofua mo manatuʻi ai hotau tuʻunga fakalangí, ʻe fakalahi ʻe he ʻEikí ʻetau ngaahi feingá. ʻOkú Ne tataki kitautolu, fakamoʻui kitautolu, mo fakaava maʻatautolu ʻa e ngaahi matapā naʻa tau pehē kuo tāpuni ʻo taʻengatá.