“ʻOku ʻIkai Taumuʻa Pē ʻa e Fakatomalá ke Ikunaʻi ʻa e Angahalá,” Liahona, Sānuali 2026.
Mei he YA Fakauiké
ʻOku ʻIkai Taumuʻa Pē ʻa e Fakatomalá ke Ikunaʻi ʻa e Angahalá
Ko e tafoki kia Kalaisí—ʻa e liliu hotau ʻulungāngá mo fakafenāpasi ʻetau ngaahi fakakaukaú mo ʻEne fakakaukaú—ko ha founga mo ia ʻo e fakatomalá.
Tā fakatātaaʻi ʻe Nate Wilde
Lolotonga ʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe ʻikai ke u kau ki he mali hoku kaungāmeʻa mamaé.
Naʻe ʻikai ke u lava ʻo tuku ʻeku fakakaukau kiate ia ʻi he ʻahó kakato. Naʻá ma fetaulaki ʻi haʻama hoko ko ha kaungā-loki ʻi he ʻunivēsití, pea naʻe vave ʻene hangē pē ha tokoua kiate aú. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe tataki au ʻe he Tamai Hēvaní ke u fetaulaki mo ia.
Ka ʻi he taimi ní, he ʻikai ke u lava ʻo kau ki hono fakafiefiaʻi e taha ʻo e ngaahi momeniti maʻongoʻonga taha ʻo ʻene moʻuí. Pea naʻá ku taʻe-fiemālie lahi.
Ngaahi Faingataʻa Taʻeʻamanekina
Kimuʻa ʻi heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe ʻikai haohaoa ʻeku moʻuí, ka naʻe lelei ia. Naʻá ku saiʻia ʻi he ʻunivēsití pea naʻá ku toki maʻu e feohi fakakaungāmeʻa lelei taha kuo faifaiangé peá u maʻú. Naʻá ku fiefia.
Naʻá ku ʻiloʻi ʻe faingataʻa e ngāue fakafaifekaú. Ka, naʻá ku maʻu e ʻamanaki ko e ngāue fakafaifekaú ko e māhina ʻe 18 lelei taha ia ʻo ʻeku moʻuí—pea ʻe siʻisiʻi ke hoko ai ha faingataʻa.
Ka ʻi he ʻosi e māhina ʻe ono ʻo ʻeku ʻi he ngāue fakafaifekaú, kuo hoko e mali hoku kaungāmeʻá ko e meʻa foʻou taha ia ʻi he lisi ʻo e ngaahi meʻa faingataʻa naʻe ʻikai haʻaku ʻamanaki ki ai. Naʻe hanga ʻe he hiki ki ha fonua foʻoú mo e ako ha lea fakafonua foʻoú ʻo ʻai ke u taʻelata mo hohaʻa. Ko e aʻusia ko ia hono fakasītuʻaʻi kita ko ha konga ʻo e moʻui fakafaifekaú naʻe hoko ia ko ha meʻa ne fakamafasia fakaeʻatamai. Ko hono moʻoní, naʻá ku fie foki au ki ʻapi.
Naʻá ku helaʻia mo taʻe-fiemālie, pea naʻe ʻikai ke u ongoʻi naʻe foaki mai ʻe he ʻOtuá ʻa e fakatuʻamelie mo e fiefia naʻá ku fuʻu fiemaʻú. ʻI he hili haʻaku ʻahiʻahiʻi ʻa e founga kehekehe kotoa pē, naʻá ku toki tafoki leva ki ha palōmesi mei hoku tāpuaki fakapēteliaké: te u ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻo fakafou ʻi he folofolá.
Ko ha Mahino Foʻou
ʻI heʻeku fakatotolo ʻi he folofolá, naʻá ku fakatokangaʻi ai ʻoku felāveʻi lahi ʻa e talanoa ʻo ʻIví mo au. Naʻe kapusi ia ki tuʻa mei palataisi ki ha feituʻu maʻomaʻonganoa, fakapoʻuli mo fakataʻelata, ʻa ia naʻe hangē ia ko e ongo naʻá ku maʻú. Naʻe hoko e liliu ʻa ʻIví, tuʻunga ʻi ha fili mahino, ʻo meimei tatau mo e meʻa naʻá ku fouá. Naʻá ku fifili pe naʻe ʻi ai nai ha taimi naʻá ne fakaʻiseʻisa ai ʻi heʻene filí, ʻo hangē ko e kamata ke u fakaʻiseʻisa ʻi heʻeku fili ke ngāué.
Ka naʻe maʻu ʻe ʻIvi ha fakakaukau fakapotopoto ange ʻiate au. Neongo naʻe iku ʻo mole ʻa e meʻa kotoa pē meiate ia, ka ʻi he taimi naʻá ne ʻilo ai ʻoku ʻi ai haʻane Fakamoʻuí, naʻá ne “fiefia, ʻo ne pehē: Ka ne taʻe-ʻoua ʻeta maumaufonó pehē … kuo teʻeki ai ke ta ʻiloʻi ʻa e leleí mo e koví, pea mo e fiefia ʻo hota huhuʻí” (Mōsese 5:11).
Naʻe ʻikai ke ne fakaʻiseʻisa ʻi heʻene filí. Naʻá ne houngaʻi ai! Neongo kuo kapusi ia mo ʻĀtama mei palataisi, ka ko e fiefia ʻo hona huhuʻí naʻe fakafiefia lahi ange ia ʻi he mamahi ʻo e meʻa naʻe mole meiate iá. Ko hono moʻoní, naʻe hangē kuo ʻomi ʻe he huhuʻí ha fiefia lahi ange kiate ia ʻo laka ange ʻi haʻane toe fiemaʻu ke huhuʻi ia.
ʻOku founga fēfē ia?
Ko hono Fakafiefia ʻo e Fakatomalá
Mahalo te tau fakakaukau ko e fakatomalá ko hano toʻo pē ʻo e angahalá mo e ngaahi ʻulungaanga koví mei heʻetau moʻuí. ʻE lava ke faingataʻa ʻa e founga toʻo ko iá pea faʻa fakamamahi, ʻo faingofua ai ke ʻi ai ha faʻahinga ongo ʻoku ʻikai lelei fekauʻaki mo e foʻi lea [fakatomalá].
Ka ʻoku ʻikai fekauʻaki ʻa e fakatomalá mo hono fakasiʻisiʻi pē ʻo e angahalá. ʻOku toe fekauʻaki foki ia mo e hoko ʻo anga faka-Kalaisi angé.
Ko e tafoki kiate Iá—ʻa e liliu hotau ʻulungāngá mo fakafenāpasi ʻetau fakakaukaú mo ʻEne fakakaukaú—ko ha founga mo ia ʻo e fakatomalá.
Naʻá ku fakatokangaʻi ʻi heʻeku ʻitá mo e taʻelatá, kuo fakaʻau ke fuonounou ai ʻeku fakakaukaú. Naʻá ku mātuʻaki tokanga ki he meʻa naʻe mole meiate aú ʻo ʻikai ai ke u fakatokangaʻi ʻa e meʻa kuó u maʻú: ko ha fetuʻutaki vāofi ange mo hoku Fakamoʻuí.
Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe fiemaʻu ke u fakatomala koeʻuhí ko ʻeku tōʻonga fakakaukau taʻe-fakapotopotó. Naʻe kiʻi fuofuoloa, ka ʻi heʻeku tautapa ki he tokoni ʻa hoku Huhuʻí, naʻe fakapapauʻi mai kiate au “te u maʻu ʻa e fiefia ʻi he moʻuí ni” (Mōsese 5:10).
Naʻá ku kei loto-mamahi pē ʻi he ʻikai ke u kau ki he mali hoku kaungāmeʻá, ka naʻe aʻu ki ha taimi, naʻe tali ai ʻe he ʻEikí ʻeku ngaahi lotú. Naʻá ku fuʻu fiefia koeʻuhí ko hoku kaungāmeʻá, pea naʻá ku maʻu ha fiefia lahi ʻi heʻeku fakamoʻoni ʻoku ʻafioʻi mo ʻofa moʻoni ʻa e Tamai Hēvaní ʻi he tokotaha kotoa pē ʻo ʻEne fānaú. Naʻá ku maʻu ha meʻa lahi ange ʻo laka ange ia ʻi he meʻa naʻe mole meiate aú.
Naʻe akoʻi ʻe Sisitā Kilisitina M. Ī, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá, “ʻOku fakaʻatā kitautolu ʻe he fakatomalá ke tau ongoʻi ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá pea ʻiloʻi mo ʻofa ʻiate Ia ʻi ha ngaahi founga naʻe ʻikai ke tau mei ʻilo ki ai.”
Koeʻuhí ko e fakatomalá, ʻoku ou ʻilo ai he taimí ni ʻi heʻeku ʻunu ʻo ofi kia Kalaisí, “te ne ngaohi [hoku] toafá ke hangē ko ʻĪtení, pea ko [hoku] potu liʻakí ʻo hangē ko e ngoue ʻa [e ʻEikí]; ʻe ʻilo ʻi ai ʻa e fiefiá mo e nēkeneká” (ʻĪsaia 51:3).
ʻI heʻeku foki ki ʻapi mei heʻeku ngāue fakafaifekaú, naʻe ʻikai ke u foki ki palataisi. Ko e moʻui ʻi he ʻosi ʻa e ngāue fakafaifekaú ko ha toafa foʻou ia ke u tanumaki. ʻOku ʻikai faingofua ia, pea ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou kei fakaʻamua pē ʻeku moʻui kimuʻa ʻi heʻeku ngāue fakafaifekaú.
Ka ʻoku ou ʻiloʻi koeʻuhí ko Kalaisi ʻe toe lahi ange ai ʻeku fiefiá ʻi he ʻiloʻi hoku huhuʻí.