Mei he YA Fakauiké
Founga ʻe 6 ke Ngāue Fakaetauhi Ai ʻo Hangē ko e Fakamoʻuí ʻi he Faʻahitaʻu Mālōlō Ko ʻEní
ʻI hono fakahoko ha ngaahi maná, naʻe nofo e tokanga ʻa Sīsuú ʻi he fakafoʻituituí.
Lolotonga ʻa e faʻahitaʻu Kilisimasí, ʻoku tau faʻa ongoʻi ha loto-holi lahi ange—naʻa mo ongoʻi haʻisia—ke tokoni ki he niʻihi kehé ʻo hangē ko ia ne mei fakahoko ʻe he Fakamoʻuí. ʻA ia ʻe lava pē ke fakatupu lōmekina! Naʻe fakahoko ʻe he ʻEikí ha ngaahi mana fakaofo lolotonga ʻEne ngāue ʻi he māmaní! ʻE lava fēfē ke fakahoa ʻetau ngaahi ngāue tokoni ʻi he loto-fakatōkilaló ki he meʻa naʻá Ne fakahokó?
ʻOku ʻikai fiemaʻu ʻeni ia ke faingataʻa. Makehe mei he ngaahi mana mahino hangē ko hono liliu ʻo e vaí ki he uainé, naʻe fakahoko foki ʻe hotau Faʻifaʻitakiʻangá ha ngaahi mana ʻikai hāsino hangē ko hono ueʻi e ngaahi loto ʻo e kakaí mo fakaleleiʻi ʻenau moʻuí.
ʻOku tau maʻu ʻa e mālohi ke faʻifaʻitaki ha konga lahi ʻo e meʻa naʻá ne fakahokó ʻi heʻetau muimui ʻiate Iá. Ko ha ngaahi tefitoʻi moʻoni angamaheni ʻeni ke manatuʻi ʻi hoʻo fekumi ki ha ngaahi founga ke ngāue fakaetauhi ai ʻi he faʻahitaʻu mālōlō ko ʻení.
Fakafanongo.
Naʻe ʻafioʻi ʻe Sīsū naʻe ʻikai talangofua ʻa e fefine Samēlia ʻi he veʻe vaitupú ki he fono ʻo e angamaʻá (vakai, Sione 4:6–29). Naʻá Ne ʻafioʻi ko e fefine naʻe tukuakiʻi ki he feʻauakí naʻá ne moʻua moʻoni ai (vakai, Sione 8:3–11).
Ka naʻe ʻikai nofo ʻa e Fakamoʻuí ʻi he ngaahi meʻa ko iá. Naʻá Ne tokoniʻi kinaua ʻi he ʻofa mamahi, ke mahino ʻe lava ke liliu ʻena moʻuí. Naʻá Ne ʻoange ha ʻamanaki ki ha kahaʻu lelei ange. Ko hono olá? Naʻe maʻu ʻe he ongo fefiné ha fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí (vakai, Sione 4:29; Liliu ʻa Siosefa Sāmitá, Sione 8:11
Hangē ko e Fakamoʻuí, te tau lava ʻo fanongo kae ʻikai valokiʻi e niʻihi kehé. Te tau lava ʻo ʻoange ha ʻamanaki lelei mo ha poupou ki he niʻihi kehé ke nau ʻilo ʻa e fiefia ʻo e muimui ʻiate Iá.
Fakahaaʻi ha manavaʻofa. Tangi ʻo ka fiemaʻu.
ʻI he ʻafio ʻa Sīsū ki he tangi ʻa e ngaahi kaungāmeʻa mo e fāmili ʻo Lāsalosí ʻi heʻene mālōloó, naʻá Ne ʻafioʻi te Ne fokotuʻu ʻa e tangatá mei he maté. Naʻe mei lava pē ke Ne talaange ki he kakaí, “ʻOua te mou tangí. ʻE lelei ʻa e meʻa kotoa pē!”
Ka naʻe ʻikai. Ko e hā naʻá Ne faí? Naʻá Ne tutulu mo kinautolu (vakai, Sione 11:35).
ʻE lava ke maʻu ʻe hotau ngaahi ʻofaʻangá ha ngaahi palopalema ʻoku ʻikai ke nau uesia fakataautaha kitautolu. ʻE lava ke nau maʻu ha ngaahi manavasiʻi ʻoku ʻikai ke tau maʻu pe ngaahi loto-hohaʻa kuo tau ikunaʻi. Mahalo ʻoku nau faingataʻaʻia ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻa ia ʻoku faingofua kiate kitautolú. Tau fakahaaʻi ha manavaʻofa (ʻoku ʻuhinga hono lea faka-Latiná ki he “kaungā-mamahi”) ʻaki hoʻo kaungā ongoʻi mo e niʻihi kehé—ʻikai nofo ʻi he ngaahi fakakaukau taʻeʻaonga fekauʻaki mo kinautolú kae toʻo fakamātoato ʻenau ngaahi faingataʻaʻiá pea tokoniʻi kinautolu ke foua ʻa e ngaahi faingataʻá.
Fakakau ʻa e tokotaha kotoa pē.
Naʻe faʻa fakaangaʻi ʻa Sīsū ʻi hono faʻa fakakau e taha kotoá pea ʻi Heʻene feohi mo e kakai naʻe ʻikai “totonu” ke Ne feohi mo iá (vakai, Mātiu 9:10–12). Ka ko hono taʻe-fakakau ʻo e kakaí? Naʻe ʻikai ko ha meʻa ia naʻá Ne fakahoko. Naʻá Ne tokanga ki he tokotaha kotoa, kau ai ʻa kinautolu masivesiva ange ʻo e sosaietí.
Hangē ko e Fakamoʻuí, te ke lava ʻo feinga ke ʻilo ko hai ʻoku fiemaʻu ke ne ongoʻi lahi ange e ʻofa ʻa e ʻOtuá.
Manatuʻi ʻi he taimi ʻokú ke palani ai hoʻo ngaahi ʻaho mālōloó mo e ngaahi ʻekitivitií. KHNMFES: Ko Hai Naʻe Mei Fakaafeʻi ʻE Sīsuú?
Fakaʻaongaʻi hoʻo ngaahi maʻuʻanga fakamatalá. Fakakaukau ʻo ope atu ʻi he angamahení.
ʻI he fiekaia ʻa ha kakai ʻe toko nima afe pea ʻikai ha meʻatokoni ofi maí, naʻe ʻikai pehē ʻe he ʻEikí, “Kātaki, ʻoku ʻikai mo haʻaku meʻakai ʻe maʻu. ʻOku ʻikai ha meʻa te u lava ʻo fakahoko ke tokoni atu ai.” Ka naʻá Ne kole ki Heʻene kau muimuí ke tānaki mai ʻa ia ʻoku maʻú, naʻá Ne lotu, peá Ne fakahoko ha mana.
Mahalo heʻikai fakaofo e ngaahi mana ʻoku hoko ʻi hoʻomou ngaahi lotú ʻo hangē ko e mana ko iá. Kae mahalo te ke ofo ʻi he ngaahi fakakaukau ʻoku fanafana atu ʻe he Laumālié kiate koe ʻi hoʻo fakahā ki he Tamai Hēvaní: “ʻOku ou fie tokoni ʻi he tūkunga ko ʻení, ka ʻoku ʻikai ke u tui ʻoku ou maʻu ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻú. ʻOku ou hala nai ai? Ko e hā te u lava ʻo faí?”
Poupou mo fakatuʻamelie.
Ko e hā hono tuʻo lahi ʻo e folofola ʻa Sīsū “ʻOua ʻe manavahē” (Mātiu 17:7; Maʻake 5:36), “ʻOua te ke manavahē” (Mātiu 10:28; Luke 8:50; 12:7), mo e “Fiemālie pē” (Mātiu 14:27; Sione 16:33)?
Kuó ke fakatokangaʻi nai ʻoku pehē pē mo ʻetau kau palōfita ʻi he kuonga ní? (Fakakaukau vave kia Palesiteni Nalesoni. ʻOkú ke fakakaukau ʻokú ne malimali, ʻikai ko ia?) ʻOku tuʻu ʻatā ʻa e fakakaukau taʻeʻaongá ki ha taha pē ʻokú ne fiemaʻu. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke kau ai.
Tokoni ʻo aʻu ki he taimi (tautautefito ki he taimi) ʻokú ke faingataʻaʻia ai foki mo koé.
ʻOku hangē ia ha fakakaukau fehangahangaí, ka ko ha founga lelei ia ke ngāue ai ʻi hoʻo ongoʻi faingataʻaʻiá ko e tokoni ki he niʻihi kehé. ʻOua ʻe tuku hoʻo ngaahi palopalemá ke hoko ko ha kumi ʻuhinga ki he siokitá. Naʻe hoko e moʻui mo e misiona kotoa ʻo e Fakamoʻuí ko ha sīpinga ʻo e meʻá ni. Neongo hono “fehiʻanekina [ʻa Sīsū] pea liʻaki ʻe he tangatá; ko e tangata ʻo e mamahi, pea maheni ai mo e loto-mamahí” (ʻĪsaia 53:3), ka naʻá Ne “feʻaluʻaki ʻo fai lelei” (Ngāue 10:38).
Lolotonga ʻEne pekia ʻi he kolosí—ko ha taimi naʻe mei mahino ai ha fakakaukau siokita—naʻá Ne kole ki Heʻene Tamaí ke fakamolemoleʻi ʻa e kau tangata koví (vakai, Luke 23:34) pea fakapapauʻi ʻoku tokangaekina ʻEne faʻeé (vakai, Sione 19:26-27).
ʻOku toe ha meʻa ʻe taha naʻe fakahoko ʻe he Fakamoʻuí. Naʻá Ne lotu tuʻolahi. Kapau ʻokú ke kole fakamātoato ki he Tamai Hēvaní ha fakahinohino ʻi he ngāue fakaetauhi ki he niʻihi kehé—meʻa ke lea ʻakí, meʻa ke faí, founga ke tokoni aí—ʻe takiekina koe ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní Ko e ʻuhinga moʻoni ia ʻo e “ngāue tokoni ʻo hangē ko e Fakamoʻuí”: ko hono maʻu ʻo e Laumālié. Tuku ke tau vahevahe ha fiefia ʻi he Kilisimasi ko ʻení!