“Kapau Naʻe ʻI Ai ha Siasi ʻo e ʻOtuá ʻi Māmani,” Liahona, Sepitema 2025.
Ngaahi ʻAta ʻo e Tuí
Kapau Naʻe ʻI Ai ha Siasi ʻo e ʻOtuá ʻi Māmani
Naʻá ku talaange ki he ongo faifekaú ke ʻoua ʻe mole noa hona taimí, pea naʻe ʻi ai pē ngaahi meʻa naʻá ku ʻosi tui ki ai. Ka naʻá ku toki ako ʻo ʻilo naʻe fenāpasi ʻena ngaahi akonakí mo ʻeku ngaahi tui fekauʻaki mo e fāmilí, ko ha Tamai Hēvani ʻofa, pea mo e Siasi ʻo e Fakamoʻuí.
ʻI heʻeku kei siʻí, naʻe ʻave au ʻe heʻeku ongomātuʻá ki ha ngaahi siasi kehekehe. Kimui ange ʻi hoku taʻu hongofulu tupú, naʻe kamata ke u tafoki ki he ʻOtuá mo kamata lau ʻa e Tohi Tapú. Na‘á ku maʻu ha ongo ʻoku leleí.
ʻI heʻeku fakakaukau ki he ʻOtuá mo e taumuʻa ʻo e moʻuí, naʻá ku fakatokangaʻi naʻe mahuʻinga ke ʻi ai haʻate fāmili. Naʻá ku tui naʻe totonu ke akonaki ʻa e kau taki ʻo e siasí ʻaki e tā-sīpingá, ka ʻi he siasi naʻá ku maʻulotu aí, naʻe ʻikai mali e kau taulaʻeikí ia. Naʻe ʻikai ʻuhingamālie ia kiate au. Naʻá ku tui naʻe lelei ke mali mo ʻi ai ha fāmili.
Naʻá ku taʻu 16 he taimi ko iá. Naʻe ʻi ai hoku kaumeʻa naʻá ku mātuʻaki ʻofa ai, ka naʻá ne liʻaki au. Naʻe faingataʻa ia kiate au. Naʻá ku faingataʻaʻia ai ʻi ha meimei taʻu ʻe taha. Koeʻuhí ko e aʻusia ko iá, naʻá ku fiemaʻu ke mahino pe ko e fē feituʻu naʻá ku haʻu mei aí, ko e hā e ʻuhinga ʻo ʻeku ʻi he māmaní, ko e hā e taumuʻa ʻo e moʻuí, pea ko e hā e meʻa ʻoku hoko hili e maté. Naʻá ku fiemaʻu ke ʻilo e tali ki he ngaahi fehuʻi ko ʻení ʻiate au pē. Kae hili haʻaku fakakaukau ki ai ʻi ha taimi lōloa, naʻá ku toe tafoki ki he ʻOtuá peá u pehē loto pē, “ʻOku ʻafioʻi ʻe he Tupuʻanga ʻo e moʻuí ʻa e moʻuí ʻo laka ange ia ʻiate au. ʻOku totonu ke maʻu ʻeku ngaahi talí meiate Ia.”
ʻI heʻeku lau e Tohi Tapú, naʻá ku ʻilo ai naʻe ui ʻe Sīsū Kalaisi ha Kau ʻAposetolo ʻe toko hongofulu mā ua. Naʻá ku fakakaukau, “Kapau naʻe ʻi ai ha siasi ʻo e ʻOtuá ʻi māmani he ʻahó ni, ʻoku totonu ke ʻi ai ha Kau ʻAposetolo.” Naʻe fakaʻau ke u saiʻia ange ʻi he tui fakalotú, pea naʻá ku loto ke u papitaiso.
ʻI heʻeku talanoa mo ʻeku tamaí fekauʻaki mo e ʻOtuá, naʻá ne talamai ʻoku totonu e faifakamaau ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne pehē mai ko e hala pē hoʻo papitaiso ke fakahaofi koe, pe ko haʻo malaʻia ʻo taʻengata ʻi heli. Naʻe ʻikai ke u fie tui ʻe fiefia ha Tamai Hēvani ʻofa ʻi hono tuku atu ʻEne fānaú ki heli ʻo taʻengata ko e ʻuhingá pē ko e teʻeki ai ke nau papitaisó. Kae fēfē ʻa kinautolu naʻe ʻikai ke nau maʻu ha faingamālie ke papitaisó?
ʻOku tokosiʻi pē ʻa e kakai tuí ʻi Falanisē. Naʻe ʻi ai hoku ngaahi kaungāmeʻa angalelei, ka naʻe teʻeki ai ke nau papitaiso. Naʻá ku aofangatuku leva ʻo pehē ʻoku ʻikai totonu ke fakakaukau atu te nau ō kotoa ki heli.
Ko ia ai, naʻá ku fakakaukau ke u faʻu pē ʻe au ʻeku ngaahi tui pē ʻaʻaku. Naʻá ku tui ki ha ʻOtua ʻoku haohaoa ʻEne ʻofá pea te Ne fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻi Hono mālohí ke fakahaofi ʻEne fānaú. Kapau he ʻikai fiemaʻu ʻe Heʻene fānaú ke maʻu Hono nāunaú, ko e meʻa tauʻatāina pē ia ʻanautolu. Ka te Ne ʻoange hanau faingamālie.
Ko Ha Hala Kehe ki he Fakauluí
ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe ueʻi ai ha ongo faifekau taimi kakato naʻá na ngāue ʻi hoku koló, ke na foki ha hala kehe ki hona ʻapí. ʻI heʻena foki ki ʻapí, naʻá na fetaulaki ai mo ʻeku faʻeé. Naʻá ne taʻofi kinaua pea fokotuʻu ha taimi ke u fetaulaki ai mo kinaua. Naʻe ʻikai ke u fiefia ai. Naʻe ʻikai ke u fie talanoa kiate kinaua. Naʻá ku fakakaukau te na pehē mai, “Kuo pau ke ke fanongo mai kiate kimaua. Kuo pau ke ke tui ki he meʻa te ma tala atú.”
ʻI he aʻu mai ʻa e ongo faifekaú ki heʻemau fakatahá, naʻá ku talaange, “ʻOua ʻe fakamoleki noa homo taimí. ʻOku ʻi ai pē ʻeku ngaahi tui ʻaʻaku. ʻOku lelei e meʻa ʻokú mo fakahokó, ka ʻoku ou tui ʻoku mahuʻinga ʻaupito e fāmilí. ʻOku ou tui ʻoku totonu ke mali ʻa e kau taki ʻo e siasí. ʻOku ou tui ʻoku totonu ke ʻi ai ha siasi mo ha Kau ʻAposetolo ʻe toko hongofulu mā ua. ʻOku ou tui ʻe fakahaofi ʻe he ʻOtuá ʻa e tokolahi taha ʻo ʻEne fānaú te Ne lavá. Pea ʻoku ʻikai ke u tui ki he ifi tapaká mo e inu kava mālohí.”
Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻeku ʻilo naʻe fenāpasi ʻena ngaahi akonakí mo ʻeku ngaahi tuí. Na‘á na foaki mai ha Tohi ʻa Molomona mo kole mai ke u lotua ia. Naʻá ku ongoʻi ʻa e Laumālié ʻi heʻeku lau ʻa e tohí, pea naʻá ku ongoʻi ʻa e Laumālié ʻi he ongo faifekaú. Ka naʻá ku fakakaukau, “Mahalo ʻoku ou fakatupu pē ʻe au e ngaahi ongo lelei ko ʻení.”
Naʻá ku lotu peá u maʻu ha tali ʻi ha misi. ʻI heʻeku misí, naʻá ku fakaava ʻa e Tohi Tapú. ʻI loto ʻi he Tohi Tapú, naʻe ʻi ai ha ngaahi fakaʻilonga ʻo e ʻū tohi kehekehe ʻo e Tohi Tapú. Naʻe tohi ʻi he fakaʻilonga fakamuimui tahá ʻa e “Molomona.” Naʻe tokoni ʻa e pōpoaki ko ʻení ke mahino kiate au ʻoku ʻi he Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná ʻa e ongoongolelei tatau (vakai, ʻIsikeli 37:15–19).
Naʻe fakamālohia lahi ange ʻeku fakamoʻoní ʻi he ngaahi aʻusia kehe ʻi hono lau mo ako e Tohi ʻa Molomoná. ʻI he taimi naʻe fakaafeʻi ai au ʻe he ongo faifekaú ke u papitaisó, naʻá ku tali fiefia ia. Naʻe papitaiso au hili ha taʻu kakato ʻe taha mei hono liʻaki au ʻe hoku kaumeʻá. Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe hoku papitaisó ha liliu lahi ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe mole haʻaku ngaahi kaungāmeʻa ʻi heʻeku kau ki he Siasí, ka naʻá ku maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou ʻi he kolo naʻá ku lotu aí.
ʻOku pehē ʻe Nikolasi, “Kuo ʻomi ʻe he ongoongoleleí ha maama mo e fiefia lahi kiate au. Kuo tāpuekina au ʻe he ʻOtuá. Naʻá ku fetaulaki mo ha fefine lelei, pea ʻoku ʻi ai haʻama fānau fefine angalelei ʻe toko tolu.”
Kuo ʻomi ʻe he ongoongoleleí ha maama mo e fiefia lahi kiate au. Naʻe fakafonu ʻaki au ʻa e Laumālié mo e fiefiá. Naʻá ku fakakaukau, “Ko e meʻa kotoa pē kuó u fuesia kimuʻá kuó ne ʻomi au ki heni.”
Kuo tāpuekina au ʻe he ʻOtuá. Naʻá ku fetaulaki mo ha fefine lelei, pea ʻoku ʻi ai haʻama fānau fefine angalelei ʻe toko tolu. Kuo ngāue fakafaifekau ha toko ua ʻiate kinautolu, ʻo na tokoniʻi e niʻihi kehé ke mahino ʻa e meʻa naʻe fakaʻau ʻo mahino kiate au he ngaahi taʻu lahi kuohilí: “Ko e fāmilí ko e uho ia ʻo e palani ʻa e Fakamoʻuí ki he ikuʻanga taʻengata ʻo ʻEne fānaú,” “ko e kau pekia ko ia ʻoku fakatomalá ʻe huhuʻi ʻa kinautolu, ʻo kapau te nau talangofua ki he ngaahi ouau ʻo e fale ʻo e ʻOtuá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 138:58), pea kuo fokotuʻu ʻe he ʻEikí ʻa e kau ʻaposetolo moe kau palōfita ʻi hotau kuongá ke tataki Hono Siasí (vakai, ʻEfesō 2:20).