“Ko e Tukufakaholo ʻi he Fakatātā ʻAloʻí,” Ko e Kaumeʻá, Tīsema 2025, 4–5.
Ko e Tukufakaholo ʻi he Fakatātā ʻAloʻí
“ʻOku ʻikai fiemaʻu ʻe he Fakamoʻuí ha ngaahi meʻaʻofa fakaʻofoʻofa—ka ko ʻetau ʻofá pē mo hotau lelei tahá.”
Ko ha talanoa moʻoni mei Pelū.
Naʻe puke ʻe Sipenisā ʻa e nima ʻo Papá ʻi heʻena lue atu ʻi he musié. Naʻe lue hono ongo tuofāfiné ʻi muʻa, ʻo tānaki ha ngaahi foʻi maka mo ha fanga kiʻi vaʻakau.
“Papa, ko e hā ʻoku tau fakaʻaongaʻi ai e ngaahi meʻa mei tuʻá ki he fakatātā ʻAloʻí?” Ko e fehuʻi ia ʻa Sipenisaá.
Naʻe toʻo hake ʻe Papa ha konga limu. “Ko ha meʻa ʻeni kuo fai ʻe he ngaahi fāmili ʻi hení talu mei fuoloa. ʻOku tau tānaki ʻa e ngaahi meʻa kuo foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní kiate kitautolu ʻi natulá ke faʻu ʻaki ha potu moʻó e pēpē ko Sīsuú. ʻOku tokoni ia ke tau manatuʻi naʻe ʻaloʻi Ia ʻi ha tūkunga loto-fakatōkilalo.”
Naʻe sio ʻa Sipenisā ki he limu ʻi he nima ʻo Papá. Naʻe ʻikai fakaʻofoʻofa ia, ka naʻe molū.
ʻI heʻenau aʻu ki ʻapí, naʻa nau fakataha mai ki he tēpile papa ʻi he loto falé. Naʻe hili ʻe Papa ha kiʻi fakatātā ʻumea siʻisiʻi ʻo Mele mo Siosefa ʻi he funga tēpilé. Te nau fakaʻaongaʻi he taimí ni ʻa e meʻa naʻa nau maʻu ʻi tuʻá ke ngaohi ʻa e fale tauhiʻanga ʻo e fanga manú mo e ʻaiʻangakai ʻo e manú. Pea ʻi he Efiafi kimuʻa he Kilisimasí, te nau tānaki atu ʻa e pēpē ko Sīsuú ki he fakatātā ʻo e ʻAloʻí.
Naʻe siofi ʻe Sipenisā e ngāue ʻa hono ongo tuofāfiné. Naʻá na tānaki atu ha ngaahi matalaʻiʻakau lanu fakaʻofoʻofa mo lalanga ha ngaahi vaʻa ki ha kiʻi ʻā. Naʻá na ʻai ia ke hā fakaʻofoʻofa ʻaupito.
Naʻe fokotuʻu fakalelei ʻe Sipenisā ha limu ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e fale tauhiʻanga ʻo e fanga monumanú pea tānaki atu mo ha ngaahi foʻi maka. Ka ʻi heʻene vakai ki he meʻa naʻá ne faʻú, naʻe ʻikai ngali lelei ia ʻo hangē ko e meʻa naʻe faʻu ʻe hono ongo tuofāfiné. Naʻe hangē naʻe pikopiko ʻene kiʻi halá. Naʻe ʻikai ke tokalelei ʻene limú.
Naʻá ne māpuhoi ai. Naʻá ne lea leʻo siʻi ange, “ʻOku ʻikai ke hā ngali fakaʻofoʻofa ʻeku kongá.”
Naʻe fāʻofua atu ʻa Mami kiate ia. “Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻokú ke fakakaukau pehē aí?”
“ʻOku ʻikai ke ngali lelei ia ʻo hangē ko ʻena kongá.”
Naʻe ʻunu atu ʻa Papa ke tangutu ʻi hono tafaʻakí. “Sipenisā, ʻokú ke ʻiloʻi e ʻuhinga ʻoku tau faʻu ai e fakatātā ʻAloʻi ko ʻení?”
Naʻe kalokalo ʻe Sipenisā hono ʻulú.
Naʻe pehē ange ʻe Papa, “Ke tokoniʻi kitautolu ke tau ongoʻi vāofi kia Sīsū. Ko e Fakamoʻuí ʻa e konga makehe taha ʻo e Kilisimasí. ʻOku ʻikai ke Ne fiemaʻu ha ngaahi meʻaʻofa fakaʻofoʻofa—ka ko ʻetau ʻofá pē mo ʻetau ngaahi ngāue lelei tahá.”
Naʻe kamokamo atu pē ʻa Sipenisā. Naʻá ne toe sio ki heʻene kiʻi fokotuʻunga maká mo e konga limú. Mahalo pē naʻe ʻikai ke haohaoa, ka kuó ne fai hono lelei tahá.
ʻI he ngaahi ʻaho siʻi hono hokó, naʻa nau fakatahataha mai ki he tēpilé ke tutu ha foʻi teʻelango mo hivaʻi ha ngaahi hiva Kilisimasi. Naʻe saiʻia ʻa Sipenisā ʻi he ʻikai ha taha ʻi he ʻaiʻangakai ʻo e manú ʻa ia ne tuku maʻá e pēpē ko Sīsuú. Naʻe fakamanatu ange ai kiate ia naʻa nau tatali ki ha meʻa makehe—ʻo hangē pē ko ia naʻe fai ʻe he kau tauhisipí mo e Kau Tangata Potó.
Naʻe faifai pea aʻu mai ʻa e Efiafi kimuʻa ʻi he Kilisimasí. Naʻe ʻoange ʻe Mami kia Sipenisā ʻa e kiʻi pēpē ʻumea valevale ko Sīsuú, peá ne tuku fakalelei ia ki he ʻaiʻangakai ʻo e manú.
ʻI he sio ʻa Sipenisā ki he fakatātā ʻo e ʻAloʻí, naʻe ʻikai ke ne hohaʻa ki hono fōtunga haohaoá. Naʻá ne fakakaukau kia Sīsū Kalaisi.
Naʻe malimali ʻa Sipenisā. ʻI he taʻu ní, kuó ne foaki ha meʻa kia Sīsū ʻaki ʻene fai hono lelei tahá, neongo naʻe ʻikai haohaoa. Pea naʻá ne loto ke hokohoko atu ʻene foakí—ʻaki ʻene angaʻofa, ʻofa ki he niʻihi kehé, mo feinga ke hangē lahi ange ko Iá.
Tā Fakatātā ʻa Brooke Smart