2025
Te u Maʻu Fēfē ʻa e Nongá ʻi he Taimi ʻOku Hanga ai ʻe he Manavasiʻi Fakapaʻangá ʻo Fakaʻaaki Au ʻi he Poʻulí?
ʻAokosi 2025


Tautautefito maʻá e Kau Mali Foʻoú

Te u Maʻu Fēfē ʻa e Nongá ʻi he Taimi ʻOku Hanga ai ʻe he Manavasiʻi Fakapaʻangá ʻo Fakaʻaaki Au ʻi he Poʻulí?

Ko e taimi kotoa pē ʻoku ou fanongo ai ki he foʻi lea patisetí, ʻoku ou fie pongia. Meʻamālié, ʻe lava ke tokoni ʻa e ʻOtuá.

ko ha fakatātā ʻo ha taha ʻoku tangutu ʻi ha sitepu ʻo sio taʻefiemālie ki ha fokotuʻunga paʻanga ʻoku ʻikai lava ʻo aʻu ki ai

ʻI heʻeku hoko ko ha husepāniti mo ha tamai foʻoú, te u lava ʻo pehē ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻoku ou manavasiʻi ki ai ʻo laka ange ia ʻi ha hina, māʻolunga, pe fuo fakapōpōʻuli ʻi he poʻulí.

Ko e paʻangá.

Fakakaukauloto mai kiate au ʻi ha tuliki, ʻoku ou toitoi ai kae kāpui au ʻe ha fakamatala fakapaʻanga, pea te ke maʻu ha fakatātā totonu ʻo e ongo ʻoku ou maʻú.

ʻI heʻeku maʻu ha uaifi mo ha pēpē foʻou ʻoku fakafalala mai kiate aú, ʻoku ou faʻa fakatokangaʻi ʻoku ou hohaʻa, mo fifili pe ʻe anga fēfē haʻaku feau ʻa e ngaahi fiemaʻú. Tānaki ki he ngaahi fakamole fakamāhina angamaheni ʻoku faʻa hoko vave maí, ʻoku ou kei fakatupulaki pē ha ngāue maʻuʻanga moʻui. ʻOku ʻikai ke u fakapapauʻi pe te u maʻu nai pe ko e fē taimi te u maʻu ai ha ngāue tuʻu maʻu mo malú.

ʻOku faingofua kiate au ke u fakahehema ki ha tuʻunga fakatetuʻa tamaki ki he moʻui ʻi he kahaʻú ʻi he taimi ʻoku faʻa nofotaha ai ʻeku fakakaukaú ʻi he ngaahi meʻa fakapaʻangá. Ka neongo ia, ʻoku ou feinga ke ako neongo ʻoku ʻikai ke u faʻa maʻu ha fakakaukau mahino ki he meʻa ʻoku hanganaki maí, ka ʻe tataki au ʻe he ʻOtuá.

ʻOku Mole Atu ʻa e Ilifiá ʻi he Tupulaki ʻa e Tuí

Lolotonga ʻeku ako ke lelei ange ʻeku falala ki he ʻOtuá, kuo kamata ke u fakatokangaʻi ha meʻa fekauʻaki mo au. ʻOku ou faʻa lotua mo kole ha ngaahi tāpuaki, hangē ko e tokoni ʻi hono kumi ha ngāue pe totongi ha moʻua fakafaitoʻo taʻeʻamanekina, ka ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku ou fuʻu manavasiʻi naʻá ku loto-mamahi ʻo u fakakaukau ai he ʻikai foaki mai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku ou kolé.

ʻOku fehuʻi mai ʻi he Molonai 7:40, “ʻE lava fēfē ke mou maʻu ʻa e tuí, kapau ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí?” ʻOku hangē hono siʻaki ʻo e ʻamanaki leleí kimuʻa peá u kolea ʻa e tāpuakí ko hano lalava ha kafo ʻoku ʻikai ke ʻi ai. Ko e hā hono ʻaongá?

Kuo tataki au ʻe he ʻilo ko ʻení ki ha holi ke fai ha liliu. ʻOku ou feinga ke akoako ke fakatokangaʻi ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá ʻa e mālohi ke foaki mai kiate au ha ngaahi tāpuaki, pea ʻi he taimi tatau pē ʻoku ou maʻu ʻa e mahino ʻe foaki mai ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku lelei taha maʻakú, kae ʻikai ko e ngaahi tāpuaki ʻoku ou pehē ʻoku ou fiemaʻú. Neongo ʻoku ou kei manavasiʻi pē ki he ngaahi meʻa fakapaʻangá, ka kuo tokoniʻi au ʻe he founga ko ʻení ke siʻisiʻi ange ʻeku ongoʻi ilifiá.

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “Oku fakataumuʻa ʻa e tui moʻoní ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí pea ʻoku iku maʻu pē ia ki he ngāue māʻoniʻoní.” ʻE fakanatula pē ke iku ha kole tokoni ʻi he meʻa fakapaʻangá ki he ngāué kapau ʻoku fakahoko ia ʻi he tuí. ʻE lava ke fakahaaʻi ʻa e ngāue ko iá ʻi ha ngaahi founga lahi, hangē ko e patisetí, tohi kole ki ha ngaahi ngāue lelei ange, pe fakatupulaki ha ngaahi taukei fakangāue foʻou.

Totongi ʻa e Vahehongofulú (ʻIkai, ko e Moʻoni, Fanongo Lelei Mai)

ʻI he tūkunga ʻo e moʻui mei he vahe ki he vahé, ʻe lava ke ngali fuʻu lahi ʻa e foaki ʻo e peseti ʻe 10, ka ko ha founga mahuʻinga ia ʻe taha ʻoku ou feinga ai ke fai ha ngāue ʻoku māʻoniʻoní.

Hili pē ha taimi nounou mei heʻema malí, naʻá ku ʻi ha fakatuʻutāmaki ʻi ha kā mo hoku uaifí. Naʻe lavea hoku uaifí pea naʻe pau ke nofo mei heʻene ngāué. Naʻe ʻikai lahi feʻunga ʻeku vahé ki he kotoa ʻo e fakamolé, pea naʻe faingataʻa hono totongi ʻo e vahehongofulú.

Ka naʻá ma fili ke totongi pē ʻema vahehongofulú.

Hili ha uike ʻe taha pe ua mei ai, naʻá ma maʻu ha sila ʻi heʻema puha meilí. Naʻe tohi ai homa hingoá ka naʻe ʻikai ha tuʻasila ai ke fakafoki ki ai, pea naʻe ʻi loto ʻi he silá ha paʻanga naʻe mei liunga 10 hono lahí ʻi he meʻa naʻá ma toki totongi ʻi he vahehongofulú. ʻOku aʻu ki he ʻahó ni ʻoku ʻikai ke u ʻilo pe ko hai naʻá ne mai iá pe naʻe founga fēfē ʻenau ʻiloʻi naʻá ma fiemaʻu ha paʻangá. Ka ko e meʻa ʻoku ou ʻiló, naʻá ma totongi ʻema vahehongofulú pea naʻe ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá naʻá ma fiemaʻu tokoni.

Neongo ʻoku ʻikai ke fakaofo tatau ʻa e mana vahehongofulu kotoa pē ʻo hangē ko e mana ko iá, ka kuó ma mamata ki ha ngaahi mana lahi kehe, fakalaumālie mo fakatuʻasino fakatouʻosi. Hangē ko ia ʻoku tau ako ʻi he Malakai 3:10, “Pea mou ʻahiʻahiʻi ai au, ʻoku pehē ʻe [he ʻEiki], ʻo e ngaahi kau taú, pe te u fakaava ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí pe ʻikai, peá u lilingi hifo kiate kimoutolu ha tāpuaki, ʻe ʻikai ha potu ʻe faʻa hao ia ki ai.”

ʻI he taimi ʻoku ou ilifia ai ʻi he ʻikai ke ma lava ʻo totongi ʻa e totongi falé pe meʻakaí pe ha meʻa pē ʻoku mau fiemaʻú, ʻoku ou tafoki ki he ngaahi talaʻofa ʻa e ʻEikí ki he totongi vahehongofulú ko ha maʻuʻanga nonga. Ko e taimi ʻe niʻihi ko e fakafiemālie pē ia te tau lava ʻo totongí, ka te tau lava maʻu pē ʻo totongi ia.

Vilitaki Atu Pē Ki Muʻa

Ko e meʻa ʻoku ou fie fakamahinoʻí ʻoku ʻikai ke u maʻu kotoa ʻa e ngaahi tali fakapaʻangá. Ka ko e taumuʻá ia, ko ia?

Kuo tokoniʻi au ʻe heʻeku ngaahi faingataʻaʻia fakapaʻangá ke u tafoki ki he ʻEikí pea ako fekauʻaki mo hono fakaʻaongaʻi totonu ʻo e tuí koeʻuhí naʻe ʻikai ke u ʻilo ʻa e meʻa ke faí. Naʻe mei siʻisiʻi ange ʻa e ngāué ʻi he hala naʻá ku mei fili maʻakú, ka naʻe ʻikai ke u mei maʻu ʻa e ngaahi fakakaukau fakaʻeiʻeiki mo mahuʻinga ʻo e meʻa ʻoku ou fouá.

ʻOku ou houngaʻia ai, pea neongo ʻoku ʻikai ke u lava ʻo pehē te u saiʻia ʻi ha taʻepau fakapaʻanga lahi ange ʻi hoku kahaʻú, ka ʻoku ou hanganaki fiefia atu ki he fonongá —koeʻuhí ʻoku ou ʻilo te u lava ʻo falala kia Kalaisi ke Ne tokoniʻi au. Ko hono moʻoní, ko e maʻuʻanga nonga lelei taha ʻeni kuó u maʻú.

Kiate kinautolu ʻoku nau ʻi ha fononga tataú, vilitaki atu pē ki muʻa. Kole tokoni ki he ʻOtuá, totongi hoʻo vahehongofulú, pea ngāue ʻaki ʻa e tui ki Hono ʻAló, ko hotau Fakamoʻuí mo e Huhuʻí. Fakakaukau ki he ngāue māʻoniʻoni ʻe ala ueʻi koe ʻe he tuí ke ke fakahokó.

ʻOku ou ʻilo ʻe tali ʻe he ʻOtuá hoʻo ngaahi lotú, pea neongo kapau ʻoku ʻikai kau ʻi he talí ʻa e tuʻumālié, “ʻe lahi ʻa ho tāpuakí—ʻio, ʻo lahi ange ia ʻo kapau te ke maʻu ʻa e ngaahi koloa ʻo e māmaní mo e ngaahi meʻa faʻa ʻauʻauhá ʻo fakatatau ki hono lahi ʻo e koloa ko iá” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 19:38).

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. David A. Bednar, “Kole ʻi he Tui,” Liahona, Mē 2008, 95.