Yhdessä rakentaen: Jyväskylän vaarnan Apuyhdistyksen ensiaskeleet
Kun Jyväskylän vaarna perustettiin keväällä 2021, myös sen järjestöt lähtivät liikkeelle aivan alusta. Vaarnan maantieteellinen alue ulottuu Lappeenrannasta aina Rovaniemelle asti, eikä vaarnan perustamishetkellä suurin osa jäsenistä ollut tavannutkaan toisiaan.
Vaarnan Apuyhdistys otti kuitenkin tavoitteekseen luoda ykseyttä ja me-henkeä.
”Tietääksenne, mitä tehdä, ja oppiaksenne rakastamaan näitä sisaria teidän pitää oppia tuntemaan nämä vastuullanne olevat sisaret”, ohjeisti silloinen vyöhykkeen järjestöneuvoja Ann-Mari Lindberg tuoretta Apuyhdistyksen johtokuntaa.
Vaarnan ensimmäinen Apuyhdistyksen johtokunta lähti liikkeelle soittamalla kaikkien seurakuntien Apuyhdistysten johtajille. Nuo puhelut toivat paljon tietoa senhetkisestä tilanteesta. Vaarnan Apuyhdistyksen johtokunta otti tavakseen olla yhteydessä Apuyhdistysten johtajiin neljännesvuosittain, samalla tavoin kuin nämä ovat yhteydessä palvelutyösisariin.
Koska vaarnassa on 12 seurakuntaa, jokaiselle johtokunnan jäsenelle tuli omalle vastuulleen neljästä viiteen seurakuntaa kierrosta kohti. Jokaisella vuosineljänneksellä kierrätettiin vastuuseurakuntia, ja tapa todettiin erittäin toimivaksi. Puhelut avasivat hyvin sitä, millaisista asioista kaivataan koulutusta ja ohjausta, ja näin vaarnassa pystyttiin järjestämään seurakuntien tarpeisiin sopivia koulutuksia.
Toinen tapa pitää yhteyttä seurakuntien Apuyhdistysten johtokuntiin oli järjestää etäkoulutuksia kahden eri seurakunnan Apuyhdistyksen johtokunnan kanssa samalla kertaa. Näin eri seurakuntien johtokunnat oppivat tuntemaan toisiaan saaden samalla vertaistukea.
Monet seurakunnat kertoivat, että Apuyhdistyksen ja vanhinten koorumin välinen yhteistyö on ollut hankalaa. Vastauksena tähän Jyväskylän vaarnassa otettiin käyttöön molempien järjestöjen johtokunnille suunnatut yhteiset tapaamiset, joissa olivat mukana myös korkean neuvoston vastuuveljet ja vaarnan johtokunnan edustaja. Myös nämä koulutukset järjestettiin niin, että paikalla oli kaksi seurakuntaa yhtä aikaa.
Myös etätodistuskokoukset ovat toimineet maantieteellisesti laajassa vaarnassa hyvin. Käytännössä jokaisesta seurakunnasta oli etukäteen pyydetty yksi sisar todistamaan, ja kokouksissa kuultiin myös vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnan kaikkien jäsenten todistukset. Myös vaarnanjohtaja oli mukana näissä kokouksissa. Jyväskylän vaarnan sisaret tuntevat näissä kokouksissa Hengen voimakkaasti, ja on virkistävää nähdä sisaria muista seurakunnista ja kuulla heidän todistuksensa.
Käsikirjan mukaan vaarnassa pitäisi järjestää ohjekokouksia, ja Jyväskylän vaarnassa päätettiin alusta alkaen yhdistää näihin ohjekokouksiin temppelissä käynti. Kesäisiä temppelimatkoja on nyt järjestetty kolme kertaa, ja kaksi ensimmäistä olivat samalla myös ohjekokouksia Apuyhdistysten johtokunnille. Temppelimatkoilla on ollut hyvä tilaisuus tutustua sisariin eri seurakunnista.
Vaarnan ensimmäinen Apuyhdistyksen johtokunta kiittää vaarnanjohtajaa erityisesti siitä, että hän on ollut ihanasti tukena kaikessa. ”Kaikki sisaret ovat saaneet kokea, että hän arvostaa heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan. Ei voi todellakaan sanoa, että kirkossa olisi jotakin syrjintää naisia kohtaan”, he kiittelevät.
Jyväskylän vaarnan Apuyhdistyksen ensimmäinen johtaja neuvonantajineen vapautettiin syksyn 2024 vaarnakonferenssissa. Uuteen johtokuntaan kutsuttiin johtajaksi Maarit Näsman (Vaasa), ensimmäiseksi neuvonantajaksi Kirsi Leppänen (Kuopio) ja toiseksi neuvonantajaksi Jaana Leirimaa (Oulu).