2025
Palvelutyötä Vapahtajan tavalla
Kesäkuu 2025


”Palvelutyötä Vapahtajan tavalla”, Liahona, kesäkuu 2025.

Liiton naisia

Palvelutyötä Vapahtajan tavalla

Toimiminen yhdessä Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaallisen Isämme lasten elämän siunaamiseksi on pyhää työtä.

Maalaus Jeesuksesta herättämässä Jairoksen tytärtä

Kristus herättää Jairoksen tyttären, Greg Olsen

”Varhainen käytäntö tehdä palvelutyökäyntejä alkoi pian sen jälkeen kun Apuyhdistys oli perustettu vuonna 1842. – –

Vaikka käytännön yksityiskohdat ovat muuttuneet niistä varhaisista ajoista, periaatteet ovat pysyneet samoina – palvella, kuten Vapahtaja palvelisi.”

Palvelutyössä ei ole kyse suorittamisesta. Kyse on ihmissuhteista – suhteestamme muihin ja suhteestamme Jumalaan. Yleiskäsikirjassa sanotaan: ”Palvelutyö tarkoittaa muiden palvelemista Vapahtajan tavalla (ks. Matt. 20:26–28). Hän rakasti, opetti, lohdutti ja siunasi lähellään olevia sekä rukoili heidän puolestaan (ks. Ap. t. 10:38). Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina me pyrimme palvelemaan Jumalan lapsia.”

Vanhin Gerrit W. Gong kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Kun koettelemuksia tulee, haluamme usein eniten sitä, että joku kuuntelee meitä ja on kanssamme. – – Toisinaan kaipaamme sitä, että joku surisi, tuntisi tuskaa ja itkisi kanssamme, antaisi meidän ilmaista kipuamme, turhautumistamme ja toisinaan jopa vihaamme ja myöntäisi kanssamme, että on asioita, joita emme tiedä.”

Hän jatkoi sanomalla: ”Eräs isä, jonka palvelutyötoveriksi on osoitettu hänen opettajaikäinen poikansa, on selittänyt: ’Palvelutyö on sitä, kun muutumme naapureista, jotka vievät pikkuleipiä luotetuille ystäville, hengellisiksi pelastustyöntekijöiksi.’”

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen

Eräs palvelutyösisar Uudessa-Seelannissa sai johdatusta auttaa erästä sisarta seurakunnassaan ainutlaatuisella tavalla. Tämä sisar oli hiljattain kokenut eron aviomiehestään. Palvelutyösisar oli hereillä myöhään vauvansa kanssa ja huomasi, että kyseinen sisar vaikutti aktiiviselta verkossa illan myöhäisinä tunteina, joten hän päätti lähettää tälle viestin. Rukoiltuaan, kuinka hän voisi auttaa, hän sai innoitusta nukkua päivällä jonkin aikaa ja laittaa herätyskellonsa herättämään myöhään illalla pitääkseen seuraa tälle sisarelle verkossa lähettämällä viestejä, koska se oli sitä aikaa päivästä, jolloin sisar tunsi itsensä surulliseksi ja yksinäiseksi ja aivan erityisesti kaipasi aviomiestään.

Säännöllisen vuorovaikutuksen ja kummankin palvelutyösisaren kutsujen myötä tämä sisar alkoi ajan myötä palata kirkkoon. Hänen palvelutyösisarensa hakivat hänet ja olivat hänen kanssaan kokouksissa ja toiminnoissa. Sitten hän halusi puhua piispansa kanssa temppelisuosituksensa uusimisesta.

Seuraavalla viikolla suosituksen saamisen jälkeen hän ja hänen palvelutyösisarensa menivät temppeliin yhdessä. Tämän innoitetun huolenpidon ansiosta hän ei enää tuntenut itseään yksinäiseksi.

Näistä palvelutyösisarista tuli todella luotettuja ystäviä ja hengellisen ensiavun antajia tälle rakkaalle sisarelle, joka käy läpi haastavaa aikaa elämässään. He antoivat ajallista ja hengellistä apua. Mutta se vaati aikaa, kärsivällisyyttä, rakastavaa ystävällisyyttä ja lempeitä kutsuja.

Pyrkiessään saamaan Herran innoitusta tämä palvelutyösisar sai johdatusta, jonka ansiosta hän pystyi auttamaan ainutlaatuisella tavalla. Lopulta tuo innoitettu palvelutyö johti tämän sisaren takaisin temppeliin ja saamaan siunauksia liittosuhteesta Jumalaan.

Palvelua rakkaudessa

Jotta näiden palvelutyösisarten ponnistelut olisivat kestäviä, tarvittiin kuitenkin heidän rakkauttaan Jumalaa kohtaan ja rakkautta, jota he tunsivat tätä sisarta kohtaan. Me voimme rukoilla tuota rakkautta, ellemme tunne sitä aluksi. Muiden palveleminen pelkästä velvollisuudentunnosta ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, varsinkin jos ne, jotka meille on osoitettu, ovat aluksi vastahakoisia.

Vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista on sanonut, että meidän tulee ”rakastaa ja palvella sellaisella tavalla, että muut tuntevat halua tulla Jeesuksen Kristuksen luo”. Tehdäksemme niin meidän täytyy luoda luottamukselliset suhteet niihin, jotka on osoitettu meidän vastuullemme. Sellainen suhde kehittyy ajan myötä. Siihen tarvitaan enemmän kuin vain satunnaisen tekstiviestin lähettäminen tai yhteyden ottaminen kirkon käytävällä.

Jos ajattelemme sitä, kuinka Vapahtaja palveli, ja rukoilemme tietääksemme, kuinka voimme palvella sisariamme ja veljiämme siten kuin kuvittelemme Hänen palvelevan, saamme tietää, mitä tehdä. Meillä on palvelutyöpyrkimyksissämme etuoikeus edustaa Vapahtajaa. Ajattele jotakuta sellaista henkilöä, joka on elämässäsi nyt tai on ollut aiemmin tai jollaisen toivoisit olevan elämässäsi ja joka saa sinut tuntemaan, että sinua rakastetaan ja arvostetaan, joka saa sinut olemaan parempi ihminen vain sillä, että olet hänen seurassaan, ja joka kannustaa sinua haluamaan seurata Vapahtajaa.

Siitä korkeammassa ja pyhemmässä palvelutyössä on kyse. Se ei ole monimutkaista. Se on yksinkertaista, mutta se vaatii halua olla muille sellainen ihminen kuin Vapahtaja oli niille, jotka tulivat kosketuksiin Hänen kanssaan. Palvelutyö on kuin oppisopimuskoulutusta Vapahtajan kanssa, koska me harjoittelemme tulemista Hänen kaltaisikseen ja opimme rakastamaan muita ja huolehtimaan heistä siten kuin Hän tekisi.

Sillä jokainen ihminen on ainutlaatuinen, jokainen tarvitsee jotakin erilaista, aivan kuten tämä sisar Uudesta-Seelannista tarvitsi. Kun rukoilemme muiden puolesta, vietämme aikaa heidän kanssaan ja kuuntelemme heitä vilpittömästi, me huomaamme heidän yksilölliset tarpeensa ja voimme saada innoitusta tietääksemme, kuinka ja milloin palvella heitä sekä ajallisesti että hengellisesti.

Kun luomme luottamuksellisia suhteita, me pystymme osaltamme vahvistamaan muiden uskoa Vapahtajaan palvelemisellamme ja niiden yksittäisten sanomien avulla, joita tunnemme innoitusta kertoa. Vuosien varrella minua on siunattu innoitetuilla palvelutyösisarilla, joista on tullut lähimpiä ystäviäni. Nuo luottamussuhteet ovat vahvistaneet minua monin tavoin ja auttaneet minua tuntemaan Vapahtajan rakkautta ja huolenpitoa minua kohtaan.

On hyvin tärkeää, että myös ne, joita me palvelemme, tuntevat Vapahtajan rakkauden ja huolenpidon omalla kohdallaan. Tällä tavoin tuomme Vapahtajan antamaa huojennusta muille ja samalla koemme itse huojennusta Hänessä.

Nainen auttamassa iäkästä naista

Meistä tulee Vapahtajan kaltaisia

Vapahtaja oli esimerkkinä yksilöllisestä palvelemisesta ja rakkaudesta. Kun palvelemme Vapahtajan tavalla, me muutumme ja meistä tulee enemmän Hänen kaltaisiaan. Palvelutyö muuttaa sitä, millaisia me olemme, ei vain sitä, mitä me teemme. Ajan myötä palvelutyöstä tulee osa meitä, ja me kuljemme tehden hyvää kuten Vapahtaja, olipa meillä siihen toimeksianto tai ei.

Presidentti Jeffrey R. Holland, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, on kehottanut meitä olemaan ”syvemmin [sitoutuneita] pitämään vilpittömästi huolta toinen [toisestamme] ainoana [innoittajanamme] sen tekemiseen Kristuksen puhdas rakkaus. Huolimatta rajoituksistamme ja riittämättömyydestämme, joita me kaikki tunnemme itsellämme olevan – ja meillä kaikilla on haasteita – työskennelkäämme silti rinta rinnan viinitarhan Herran kanssa ojentamalla meidän kaikkien Jumalalle ja Isälle auttava käsi Hänen suunnattomassa tehtävässään vastata rukouksiin, tuoda lohtua, kuivata kyyneliä ja vahvistaa voimattomia polvia. Jos teemme niin, olemme enemmän sellaisia Kristuksen tosi opetuslapsia, jollaisia meidän on tarkoitus olla. – – Toivon, että me rakastaisimme toisiamme, kuten Hän on rakastanut meitä.”

Toimiminen yhdessä Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaallisen Isämme lasten elämän siunaamiseksi on pyhää työtä. Jos suhtaudumme palvelutyöhön rakkauden ja kiitollisuuden hengessä mahdollisuutena siunata muiden elämää, niin samalla meidän omaa elämäämme siunataan suuresti.

Brigham Youngin yliopiston koulutusviikolla 19. elokuuta 2024 pidetystä puheesta.