Minua varjeltiin

Kuvitus Agnieszka Więckowska

Kun eräänä iltana ajoin erään ystäväni syntymäpäiväjuhliin, käännyin syrjäiselle, pimeälle kaksikaistaiselle tielle. Äkkiä sain kamalan tunteen. Mieleeni tuli ajatus, että minun pitäisi kääntyä ympäri. Järkeilin, että olin vain hermostunut.

Kehotus tuli kuitenkin vielä kaksi kertaa. ”Taivaallinen Isä”, sanoin ääneen, ”ei täällä ole paikkaa, jossa kääntyä. Jos minun täytyy kääntyä, näytä minulle paikka.”

Näin heti ajotien, jota en ollut huomannut koskaan aiemmin ajaessani tätä tietä monta kertaa. Niinpä käännyin ja menin kotiin.

Ystäväni olivat pettyneitä, kun kerroin heille, etten tulisi juhliin. Luullessaan, että olin kääntynyt ympäri, koska en halunnut olla yksin, he ehdottivat, että mieheni lähtisi tuomaan minut. Mieheni suostui. Hän vei minut juhliin ja lähti kotiin.

Myöhemmin mieheni soitti minulle. Hän kuulosti hätääntyneeltä. Hän sanoi, että kun hän oli ajamassa kotiin, poliisit pysäyttivät hänet kysyäkseen, oliko hän nähnyt mitään epäilyttävää. He sanoivat, että jengiläiset olivat pakottaneet kuorma-auton pois tieltä, minkä jälkeen he hakkasivat ja ryöstivät sen kuljettajan. Poliisi epäili, että jengi oli ottanut kuorma-auton kohteekseen, koska lähistöllä ei ollut tapahtumahetkellä muita autoja.

Olin ällistynyt! Aikaisemmin olin ollut ainoa ajoneuvo sillä samalla tiellä. Ymmärsin, että saamani kehotus oli tullut Pyhältä Hengeltä ja että taivaan voimat olivat varjelleet minua. Kun mietin, mitä oli tapahtunut, mieleeni tuli muita tapahtumia elämästäni. Tajusin, että ne asiat, joita olin pitänyt pelkkinä sattumina, olivatkin itse asiassa Pyhän Hengen kehotuksia.

Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Tulevina päivinä ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen johdattavaa, ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.”

Sinä päivänä Pyhän Hengen vaikutus ei ainoastaan varjellut minua hengellisesti, vaan se varjeli minua myös fyysisesti. Tiedän, että Jumala on tietoinen meistä ja jos kuuntelemme Häntä, Hän ohjaa askeliamme.