Todistuksemme voima

Useita kuukausia sitten tuhannet ihmiset kävivät kirkon osastolla Franfurtin kirjamessuilla, missä heillä oli tilaisuus kuulla Mormonin kirjasta, lukea sitä ja puhua vaikutelmistaan. Osaston toisella puolella kävijäjoukot saattoivat tehdä itse sukututkimusta, ja he olivat ällistyneitä FamilySearchin työn laajuudesta.

Saatuaan näkemyksiä moni kävijä kysyi minulta: Miksi teette tätä kaikkea?

Seurasi syvällisiä keskusteluja Jeesuksen Kristuksen evankeliumista ja lunastussuunnitelmasta. Nämä keskustelut saivat minut jälleen vakuuttumaan muutamasta asiasta:

-Meillä ei ole mitään syytä olla vastahakoisia kertomaan todistuksestamme Jeesuksesta Kristuksesta.

-Herran käsi on selvästi näkyvissä, kun toimimme vanhurskaasti Hänen nimessään.

-Mikään ei vastaa lähellekään lunastussuunnitelman ja verhon kummallakin puolella tapahtuvan Israelin kokoamisen laajuutta ja majesteettisuutta.

Kun kävelin messujen viimeisen päivän lopussa pysäköintihalliin, huomasin edelläni väkijoukossa perheen, joka puhui innokkaasti kokemuksistaan osastollamme.

Mieleeni tulivat presidentti Russell M. Nelsonin sanat:

”Kutsun teitä auttamaan hajallaan olevan Israelin kokoamisessa ja maailman valmistamisessa Herran toiseen tulemiseen. Kutsun teitä puhumaan Kristuksesta, todistamaan Kristuksesta, uskomaan Kristukseen ja riemuitsemaan Kristuksessa!”

Olen kiitollinen monista tilaisuuksista tehdä juuri niin.

Jokapäiväisessä elämässämme on lukuisia vaikutuksia kilpailemassa huomiostamme, ja ne voivat kääntää huomiomme muualle tai jopa estää meitä osallistumasta tähän työhön. Jos sokeasti hyväksymme nämä voimat, me otamme riskin, että huomaamattamme ja silti vakaasti meitä johdatetaan pois elämän puun ja sen hedelmien vetovoimakentältä, ja suuresta ja avarasta rakennuksesta leviävät kiinnostavat voimat saavat vaikutusvaltaa.

Nefi toisti yksiselitteisesti isänsä Lehin sanat:

”Ja suuri oli se väkijoukko, joka meni siihen outoon rakennukseen. Ja mentyään siihen rakennukseen he osoittelivat ivan sormella minua ja niitä, jotka myös olivat nauttimassa hedelmää, mutta me emme piitanneet heistä. – – Sillä kaikki, jotka piittasivat heistä, olivat langenneet.”

Se, että tietoisesti pidämme huolen todistuksestamme, merkitsee muutosten huomaamista ajoissa niiden vetovoimakentillä, joiden vaikutuksille altistamme itsemme. Olenko etäännyttämässä itseäni liitoistani Jumalan kanssa, mukaan lukien temppeliliittoni? Olenko tulossa leväperäiseksi kymmenysten maksamisessa tai muissa käskyissä, sakramentissa, lepopäivän vietossa, rukouksissani ja tavassa, jolla ravitsen sieluani?

Meidän on välttämätöntä pysähtyä aika ajoin ja kysyä itseltämme joitakin tärkeitä kysymyksiä: Missä olen lunastussuunnitelmaan nähden? Missä minulta puuttuu yhä ymmärrystä? Mitä tarvitsen Jeesukselta Kristukselta, jotta saisin tämän ymmärryksen? Mistä minun pitäisi alkaa tehdä parannusta heti?

Pidä mielessäsi, että hengellinen rappeutuminen kiihtyy, mitä kauemmas etäännymme Jeesuksesta Kristuksesta. Toisaalta kuitenkin hengellinen edistyminen kiihtyy, jos teemme päivittäin parannusta ja tulemme entistä lähemmäksi Jeesusta Kristusta.

Yksi tehokkaimpia tapoja saavuttaa tämä suurempi läheisyys on itse asiassa profeettamme neuvossa omistaa elämämme uudelleen Jeesukselle Kristukselle ja todistaa Hänestä. Kun teemme niin päättäväisinä, me tunnemme lisääntyvässä määrin Jumalan voimaa elämässämme. Me saamme neuvoja Pyhältä Hengeltä ja pystymme yhä paremmin ymmärtämään Hänen neuvojaan. Meillä on suurempi yhteenkuulumisen tunne, ja hämmästelemme hyvin usein tämän työn suuruutta ja iankaikkista laajuutta.

Eikä siinä kaikki: olosuhteistamme riippumatta me tunnemme lisääntyvässä määrin Jumalan rakkautta, ja tämä vuorostaan kannustaa meitä osoittamaan sitä muille. Me saamme tehokasta suojaa tuhoisilta voimilta maailmassa.

Kirjamessuilla työskentely oli hyvin uuvuttavaa. Lopussa me kaikki olimme fyysisesti nääntyneitä mutta upeasti hereillä hengessä ja täynnä iloa.